Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Hallituksen keskeinen tavoite on vakauttaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu vuoteen 2027 mennessä. Pidemmällä aikavälillä tavoite on tasapainottaa talous ja kääntää velkasuhde laskuun.

– Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sovittiin laajoista toimintamenoja koskevista säästökokonaisuuksista. Ensi vuoden budjetti sisältää hiukan vajaa puolet kaikista menopuolelle tehdyistä sopeutuksista, Ville Vähämäki sanoi.

Katse kohti kestävää talouskasvua

Kasvun taustalla nähdään talouden elpyminen, viennin piristyminen sekä EKP:n päätösten luoma positiivinen toimintaympäristö. Vähämäki totesi BKT:n ennakoidun nousevan jopa 1–1,5 prosenttiin, kun kuluvana vuonna talous vielä sakkaa.

– Erityisen vahva signaali on viestini siitä, että vuodesta 2025 muodostuu talouden käännekohta – tämä optimismi on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee elpyäkseen ja vahvistaakseen pitkän aikavälin kasvupohjaansa.

Vähämäki näkee Suomen taloustilanteessa selkeän positiivisen muutoksen.

– Inflaation odotetaan hidastuvan huomattavasti, mikä kohentaa suomalaisten ostovoimaa ja tukee yksityistä kulutusta. Itse asiassa viimeaikaisten tietojen mukaan inflaatio hidastui myös viime kuussa.

Suomen viennissä on havaittavissa myös lukuisia elpymisen merkkejä.

– Myös viennin osalta tilanne helpottaa. Metsäteollisuuden sekä teknologiateollisuuden tuotteille on luvassa kasvavaa kysyntää. Näiltä osin valtioneuvoston jäsenet ja valtiojohto ovat nähdäkseni tehneet hyvää työtä ja edistäneet Suomen vientiä maailmalla. Haluan kannustaa jatkamaan tätä työtä ja saattamaan maaliin myös ensi vuonna sellaisia kauppoja, joilla autetaan Suomen talouden käännettä.

Haaste oppositiolle

Vähämäki korosti puheessaan, että perussuomalaiset ovat valmiita neuvottelemaan kasvupaketista.

– Haastan myös oppositiota tuottamaan omaa vaihtoehtoa talouskasvun edellytysten luomiseksi. Vaihtoehtobudjeteista löytyi jo joitakin ehdotuksia kaikilta puolueilta. Näitä totta kai analysoidaan mutta lisää kaivataan. Ongelma luonnollisesti kasvupaketissa on se, että hintalappu tulee olla matala. Lisäämällä valtion menoja ei kasvua saada aikaan. Talouskasvun avaimet ovatkin valtion budjetin tulopuolella.

Tavoitteena sekä pitkän- että lyhyen aikavälin talouskasvu

– Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen vakauttaa julkista taloutta nopeasti. Hallituksen tekemät työllisyystoimet vahvistavat pitkällä aikavälillä julkista taloutta kasvavan työllisyyden kautta. Tämä vaikutus nähdään vasta kun suhdanteet kohenevat. Keskipitkällä aikavälillä työllisyystoimet vahvistavat työllisyyttä VM:n ja VTV:n laskelmien mukaan yli 70 000 hengellä, Vähämäki totesi.

Ensi vuoden budjetissa tehdään runsaita panostuksia talouskasvua luoviin aloihin.

– Ensi vuoden budjettiin sisältyy valtion lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämismenoihin 280 miljoonaa. Tämä pohjautuu yhteisesti sovittuun tavoitteeseen nostaa TKI- menoja vuosittain. Nämä lisäpanostukset tuovat meille talouskasvua viiveellä, mutta ovat välttämättömiä osaamisemme ja kilpailukykymme ylläpitämiseksi. On kuitenkin oltava huolellinen siinä, että lisäykset muuttuvat oikeasti tuottavuuden, talouden ja hyvinvoinnin kasvuksi.

Vähämäki katsoo, että nyt tehtävät toimet tulevat muuttamaan vuoden 2025 Suomen talouden käännekohdaksi.

– Nyt on mahdollisuus luoda pohjaa, jossa yksityiset investoivat, työllisyysaste nousee ja julkinen talous vakautuu. Vuodesta 2025 vaikuttaisi tulevan talouden käännekohta.