Kaikki kokoomuslaiset eivät ole innostuneita komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visioista Euroopan unionin tulevaisuudesta. Kansainvälisen politiikan asiantuntija, toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sanoo liittovaltiolle jämäkän ”ei”:n.
Euroopan unionista on tullut kokoomuksen identiteetin ydin, kuten Suomen Uutiset kirjoitti aiemmin tänä vuonna. Vaikka kokoomusjohto on pitkälti jäänyt Brysselin vangiksi, on puolueella myös omat EU-kriitikkonsa.
Nuorsuomalaisen puolueen 1990-luvulla perustanut Risto E. J. Penttilä on kiistatta Suomen länsimieleisimpiä vaikuttajia. Penttilä kannatti ensimmäisten joukossa Suomen EU-jäsenyyttä. Natoon Penttilä olisi ollut Suomea viemässä jo 1990-luvulla. Vapaan markkinatalouden kannattajana ja kansainvälistä politiikkaa tutkineena tohtorina Penttilä muistuttaa poliitikkoprofiililtaan Alexander Stubbia.
Euroopassa on Penttilän mukaan jälleen käynnistynyt yritys puskea integraatiota väkisin eteenpäin luomalla uusia instituutioita ja keskittämällä valtaa.
Kokoomuksen Verkkouutisten haastattelussa Penttilä kuitenkin sanoo suorat sanat Euroopan johtajista ja heidän visioistaan. Verkkouutiset haastatteli Penttilää hänen uudessa roolissaan Nordic West Office -think tankin toimitusjohtajana, jonne hän siirtyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan paikalta.
Integraatiota pusketaan väkisin, valta keskittyy
Penttilän mielestä Euroopan unioni tarvitsee uskottavan vision. Jean-Claude Junckerin ja Emmanuel Macronin visiot eivät kuitenkaan ole Penttilän mielestä uskottavia vaan pikemminkin pelottavia. Euroopassa on Penttilän mukaan jälleen käynnistynyt yritys puskea integraatiota väkisin eteenpäin luomalla uusia instituutioita ja keskittämällä valtaa.
Penttilä ei pidä tätä kehitystä sen enempää realistisena kuin toivottavanakaan. Kokoomusvaikuttajan kanta on yllättävän lähellä perussuomalaista ajatusta kansakuntien Euroopasta. Penttilä haluaisi, että yhteismarkkinat ja vapaakauppa palautettaisiin jälleen yhtenäisen Euroopan peruskiveksi.
Komissio ja Ranskan presidentti Macron ovat tarttuneet hetkeen, jota he kutsuvat mahdollisuuksien ikkunaksi. Ilmeisesti nämä federalistit ovat lukeneet oikein Hollannin, Ranskan ja Saksan vaalitulokset ja ymmärtävät, että euroalueen taloushallinnossa ja unionin puolustusulottuvuudessa on saatava mahdollisimman vaikeasti peruttavia läpimurtoja, ennen kuin kansallismielisten vääjäämätön valtaannousu Euroopassa tuhoaa heidän unelmansa.
Juncker esitti näkemyksiään muun muassa Unionin tila -puheessaan syyskuussa.
– Junckerin puhe osoittaa, että komissio ei ole oppinut mitään, Penttilä sanoi Verkkouutisille.
Penttilän mukaan Euroopan ongelmia ei voi ratkaista komission esittämillä keinoilla, vaan pikemminkin ongelmien syy on juuri se, että Euroopan unionilla oli liian kunnianhimoinen agenda.
– Se irtaantui kansallisvaltioiden ja kansalaisten todellisuudesta, Penttilä sanoi.
Saksan vaalit ratkaisivat Euroopan suunnan
Penttilän mukaan Ranska haaveilee keskusjohtoisesta Euroopasta, joka lopulta johtaa tulonsiirtounioniin, jossa raha siirtyisi yhteisen budjetin kautta vahvoista maista heikommin pärjäävien maiden hyväksi. Saksa taas katsoo, kuinka hyvin Macronin talousuudistukset etenevät.
”Suomen pitää irtaantua Lipposen linjalta, jossa pyrittiin kaikkiin ytimiin.”
Saksan vaalit ratkaisivat Euroopan suunnan, Penttilä väitti Verkkouutisten haastattelussa. Varsinkin jos liberaalipuolue FDP nousee hallitukseen, voi unionissa vahvistua pohjoismainen, pragmaattinen suuntaus, joka korostaa toimivia yhteismarkkinoita tulonsiirtounionin sijaan.
Penttilän mielestä Suomen pitää irtaantua Lipposen linjalta, jossa pyrittiin kaikkiin ytimiin.
Penttilän linjalla Suomen tavoittena oli se, että Pohjoismaat vaikuttavat Saksaan niin että Saksa veisi Eurooppaa pragmaattiseen, vapaakauppaa suosivaan suuntaan.
– Tämän pitäisi olla Suomen uusi strategia, Penttilä ehdottaa.
Suomen Uutiset