

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä -tilaisuudessa Helsingissä. Arkistokuvaa.
Pitkäaikainen EU-kannattaja Risto E. J. Penttilä: Macronin ja Junckerin Eurooppa-visiot ovat pelottavia
Kaikki kokoomuslaiset eivät ole innostuneita komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visioista Euroopan unionin tulevaisuudesta. Kansainvälisen politiikan asiantuntija, toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sanoo liittovaltiolle jämäkän “ei”:n.
Euroopan unionista on tullut kokoomuksen identiteetin ydin, kuten Suomen Uutiset kirjoitti aiemmin tänä vuonna. Vaikka kokoomusjohto on pitkälti jäänyt Brysselin vangiksi, on puolueella myös omat EU-kriitikkonsa.
Nuorsuomalaisen puolueen 1990-luvulla perustanut Risto E. J. Penttilä on kiistatta Suomen länsimieleisimpiä vaikuttajia. Penttilä kannatti ensimmäisten joukossa Suomen EU-jäsenyyttä. Natoon Penttilä olisi ollut Suomea viemässä jo 1990-luvulla. Vapaan markkinatalouden kannattajana ja kansainvälistä politiikkaa tutkineena tohtorina Penttilä muistuttaa poliitikkoprofiililtaan Alexander Stubbia.
Euroopassa on Penttilän mukaan jälleen käynnistynyt yritys puskea integraatiota väkisin eteenpäin luomalla uusia instituutioita ja keskittämällä valtaa.
Kokoomuksen Verkkouutisten haastattelussa Penttilä kuitenkin sanoo suorat sanat Euroopan johtajista ja heidän visioistaan. Verkkouutiset haastatteli Penttilää hänen uudessa roolissaan Nordic West Office -think tankin toimitusjohtajana, jonne hän siirtyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan paikalta.
Integraatiota pusketaan väkisin, valta keskittyy
Penttilän mielestä Euroopan unioni tarvitsee uskottavan vision. Jean-Claude Junckerin ja Emmanuel Macronin visiot eivät kuitenkaan ole Penttilän mielestä uskottavia vaan pikemminkin pelottavia. Euroopassa on Penttilän mukaan jälleen käynnistynyt yritys puskea integraatiota väkisin eteenpäin luomalla uusia instituutioita ja keskittämällä valtaa.
Penttilä ei pidä tätä kehitystä sen enempää realistisena kuin toivottavanakaan. Kokoomusvaikuttajan kanta on yllättävän lähellä perussuomalaista ajatusta kansakuntien Euroopasta. Penttilä haluaisi, että yhteismarkkinat ja vapaakauppa palautettaisiin jälleen yhtenäisen Euroopan peruskiveksi.
Komissio ja Ranskan presidentti Macron ovat tarttuneet hetkeen, jota he kutsuvat mahdollisuuksien ikkunaksi. Ilmeisesti nämä federalistit ovat lukeneet oikein Hollannin, Ranskan ja Saksan vaalitulokset ja ymmärtävät, että euroalueen taloushallinnossa ja unionin puolustusulottuvuudessa on saatava mahdollisimman vaikeasti peruttavia läpimurtoja, ennen kuin kansallismielisten vääjäämätön valtaannousu Euroopassa tuhoaa heidän unelmansa.
Juncker esitti näkemyksiään muun muassa Unionin tila -puheessaan syyskuussa.
– Junckerin puhe osoittaa, että komissio ei ole oppinut mitään, Penttilä sanoi Verkkouutisille.
Penttilän mukaan Euroopan ongelmia ei voi ratkaista komission esittämillä keinoilla, vaan pikemminkin ongelmien syy on juuri se, että Euroopan unionilla oli liian kunnianhimoinen agenda.
– Se irtaantui kansallisvaltioiden ja kansalaisten todellisuudesta, Penttilä sanoi.
Saksan vaalit ratkaisivat Euroopan suunnan
Penttilän mukaan Ranska haaveilee keskusjohtoisesta Euroopasta, joka lopulta johtaa tulonsiirtounioniin, jossa raha siirtyisi yhteisen budjetin kautta vahvoista maista heikommin pärjäävien maiden hyväksi. Saksa taas katsoo, kuinka hyvin Macronin talousuudistukset etenevät.
“Suomen pitää irtaantua Lipposen linjalta, jossa pyrittiin kaikkiin ytimiin.”
Saksan vaalit ratkaisivat Euroopan suunnan, Penttilä väitti Verkkouutisten haastattelussa. Varsinkin jos liberaalipuolue FDP nousee hallitukseen, voi unionissa vahvistua pohjoismainen, pragmaattinen suuntaus, joka korostaa toimivia yhteismarkkinoita tulonsiirtounionin sijaan.
Penttilän mielestä Suomen pitää irtaantua Lipposen linjalta, jossa pyrittiin kaikkiin ytimiin.
Penttilän linjalla Suomen tavoittena oli se, että Pohjoismaat vaikuttavat Saksaan niin että Saksa veisi Eurooppaa pragmaattiseen, vapaakauppaa suosivaan suuntaan.
– Tämän pitäisi olla Suomen uusi strategia, Penttilä ehdottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Näin toimii vastuullinen media: Pilkkaa, kun Donald Trump hörppää lasista vettä – puolustelee, kun EU-pomo Juncker horjuu hörpittyään vahvempia aineita
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.