PS-ajatuspajan uudeksi johtajaksi ”punavihreän kuplan” havainnut tiedetoimittaja Marko Hamilo

Kun perusuomalaisten ajatuspajan edellinen voimahahmo Simo Grönroos valittiin puoluesihteeriksi, joutui paja tiukan paikan eteen – kenestä uusi toiminnanjohtaja? Pitkällisen hakuprosessin jälkeen tehtävään valittiin Marko Hamilo – pitkän linjan tiedetoimittaja. Hamilo kertoo videohaastattelussa ajatuksistaan journalismin alennustilasta sekä akateemiseen maailmaan hiipivistä pseudotieteistä.

Journalistina yli 20 vuotta toiminut Marko Hamilo pohtii haastattelussa tiedeyhteisön kahtiajakautuneisuutta. Toisaalta tiede on edennyt valtavin harppauksin, ja toisaalta akateemiseen maailmaan on hivuttautunut sukupuolentutkimuksen kaltaisia alueita, joiden tieteellinen pohja on kyseenalainen.

Hamilo pohtii, miten kansalaisten olisi tarkoitus luottaa ilmastotutkimuksen uskottavuuteen, jos tiedeyhteisö ei saa selvää edes siitä, montako sukupuolta on olemassa.

Tuore Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo analysoi median ja tieteen nykytilaa. Haastattelijana Suomen Uutisten Matias Turkkila, joka toimii myös Suomen Perustan hallituksessa.

Punavihreä kupla

Hamilo kirjoitti Suomen Perusta -ajatuspajalle 2015 pamfletin ”Punavihreä kupla”. Suomen Uutiset kertoi pamfletista tuolloin:

”Kunnallisvaaleissa 2012 punavihreät – vasemmistoliitto, vihreät sekä pienet äärivasemmistoryhmittymät – saivat yhteensä yli 50 prosenttia äänistä lähes jokaisella äänestysalueella muutaman neliökilometrin alueella Pitkältäsillalta Käpylän asemalle. Tähän punavihreään kuplaan kuuluvat muun muassa Kallio, Alppila, Vallila, Sörnäinen, Kumpula ja Käpylä.

Kumpulassa ja Vallilassa jo demari on äärioikeistolainen.

Eurovaaleissa Kumpulan ja Vallilan äänestysalueilla punavihreiden ääniosuus oli noin 60 prosenttia. Vallilassa perussuomalaiset jäivät 6,8 prosenttiin, ja muut arvokonservatiivisiksi luonnehdittavat puolueet menestyivät vielä huonommin. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta saivat Vallilassa yhteensä 12,1 prosenttia äänistä.

Erilainen elämäntapa

Elämäntapa tässä punavihreässä kuplassa poikkeaa monessa suhteessa elämästä muualla Suomessa. Kuplan sisäpuolelta katsottuna suomalaista yhtenäiskulttuuria ei ole olemassa, koska oma elämäntapa on niin erilainen kuin kuplan ulkopuolella. Kuplan sisäpuolinen ei kuitenkaan huomaa, että muu Suomi on maakunnallisista eroistaan huolimatta arvomaailmaltaan ja elämäntavoiltaan edelleen enemmän tai vähemmän yhtenäiskulttuuri.

Punavihreän kuplan erityispiirteet tulevat esiin, tarkasteleepa mitä tilastoa tahansa. Sillä, mitkä asiat kuuluvat omaan elämänpiiriin, on vaikutusta myös poliittisten mielipiteiden muodostumisessa. Kalliolaisen on helppo suvaita homot, mutta hänen on vaikea ymmärtää, miksi tavallisella suomalaisella pitäisi olla oikeus omistaa ase. Syynä voi olla se, että kalliolaisen naapureina asuu enemmän homoja kuin aseenomistajia.”