LEHTIKUVA
Viime aikoina on herättänyt paljon keskustelua Romanian katukoirien tilanne, kun 4-vuotias poika kuoli koiran puremista aiheutuneisiin vammoihin. Tapauksen johdosta Romanian presidentti Traian Băsescu vaati, että katukoiria tulee saada tappaa, kun laki on aiemmin sallinut vain sairaiden kulkukoirien tappamisen. Romanian parlamentti hyväksyi lain syyskuussa.
Niin kutsutun koirantappolain seurauksena on hyvin todennäköistä, että kulkukoiria lopetetaan epäinhimillisillä tavoilla kuten myrkyttämällä tai pesäpallomailalla hengiltä hakkaamalla. Jo nykyisin koiria kohdellaan maassa kaltoin: niitä ajetaan takaa, myrkytetään, kidutetaan ja potkitaan, mikä on maassa yleisesti hyväksyttyä.
Katukoirapopulaatio sai alkunsa Romaniassa, kun ihmiset muuttivat pakotettuina omakotitaloista pieniin asuntoihin kerrostaloihin 1980-luvulla ja hylkäsivät koiransa kaduille. Koirat lisääntyivät nopeasti ja tällä hetkellä niitä on jopa kymmeniä tuhansia pelkästään Bukarestissa. Koirien valtavasta lisääntymisestä aiheutuneiden ongelmien seurauksena ihmiset alkoivat kiduttaa, myrkyttää ja tappaa kulkukoiria.
– Täytyy muistaa, että katukoirapopulaation synty ja räjähdysmäinen kasvu johtuu ihmisistä, eikä ongelmista voi syyttää koiraa ja alkaa järjettömiin tappo- ja kidutustalkoisiin, vaan olisi keksittävä muita ratkaisuja kuten koirien sterilointi ja vapauttaminen takaisin kadulle, jota Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa, Perussuomalaisten Nuorten 1. varapuheenjohtaja Jenna Simula sanoo.
Helsingissä puolestaan romanikerjäläisillä nähtiin syyskuussa niin ikään kaltoin kohdeltuja koiria, joiden avulla he yrittivät kerjätä rahaa ohikulkijoilta. Koska koirat oli tuotu maahan laittomasti ja ne olivat selvästi vailla ruokaa ja vettä, poliisi toimitti ne löytöeläinkotiin jatkotoimenpiteitä varten.
– On käsittämätöntä, miten Euroopan unioniin voi kuulua maa, jossa räikeän korruption ja ihmisoikeusrikkomusten lisäksi harjoitetaan näin mittavaa eläinrääkkäystä, Simula paheksuu.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
