Tanskan kansanpuolue ei ole hallituksessa, mutta silti se vaikuttaa Tanskan politiikkaan, sanoo Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Länsi-Uusimaa-lehden kolumnissaan. Slunga-Poutsalo epäilee, että monet äänestäjät äänestävät vanhasta tottumuksesta tai mielikuvapohjalta puoluetta, joka ei kuitenkaan aja äänestäjän kannattamia asioita.
Viime kesästä lähtien on kuulunut huuteluja siitä, että vain valtakunnan hallituksessa olemalla voi vaikuttaa. Tämä ei pidä paikkansa, Slunga-Poutsalo kirjoittaa.
Esimerkiksi Tanskan toiseksi suurin puolue, vaaleissa kannatustaan kasvattanut Tanskan kansanpuolue, ei ole hallituksessa.
– Se on luvannut tukea hallituksen politiikkaa, kunhan heille tärkeät asiat etenevät. Ja hallituspuolueet ovatkin pitäneet huolen siitä, että opposition suurin vaikuttaja on tyytyväinen. Muutenhan uhkaisi hallituksen kaatuminen, uudet vaalit ja hillotolpan menetys, Slunga-Poutsalo toteaa.
Slunga-Poutsalo muistaa itsekin ajan, kun vaalikoneet tulivat ja niitä kritisoitiin siitä, että koneet suosittelevat muiden puolueiden ehdokkaita kuin mitä äänestäjä oli tavannut äänestää.
– Silmät aukenivat hitaasti siihen, että oma mielikuva poliittisesta ryhmästä tai ehdokkaasta ei vastannutkaan niitä asioita, mitä oikeasti itse halusi ajettavaksi, Slunga-Poutsalo kirjoittaa.
Äänestäjillä on Slunga-Poutsalon mukaan paljon enemmän valtaa kuin halutaan antaa ymmärtää.
– Sitä täytyy kuitenkin osata käyttää. Äänestämällä totutusta, ehkäpä jo perintöoikeutena tulleesta tavasta poiketen antaa vahvimman signaalin siitä, minkä asioiden haluaa muuttuvan, Slunga-Poutsalo muistuttaa kolumnissaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Viime viikkoina laittomien maahanmuuttajien asuttamien hotellien ympärille on kerääntynyt mielenosoittajia muun muassa Eppingissä, Norwichissä sekä Lontoossa. Mielenosoittajat vastustavat brittihallituksen ratkaisua sijoittaa turvapaikanhakijoita muun asutuksen keskelle. Mitta on monella nyt täysi.
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkäsi voimakkaasti valtiovarainministeri Riikka Purran tänään antamaa budjettiesitystä vastaan. Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kritiikki sivuuttaa täysin talouden todellisen tilan ja vastuullisen politiikan vaatimukset.
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
