Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra peräänkuuluttaa keskustelua Suomen perustuslain soveltumisesta nykypäivän maailmaan, jossa haasteet ovat erilaisia kuin lakia säädettäessä parikymmentä vuotta sitten.

Riikka Purran mukaan perustuslaista keskustelu on Suomessa tiukasti rajattua. Perustuslakia ei sovi kyseenalaistaa ja oikeastaan siitä ei ole hyvä edes keskustella, mikäli sattuu olemaan ”väärää” poliittista mieltä.

– Mikäli joku julkeaa esittää kriittisiä arvioita tai edes pohdiskelevia kysymyksiä perustuslaista ja sen ilmeisistä merkillisyyksistä, hänet yleensä asetetaan naurunalaiseksi tai haukutaan muulla tavoin. Keskustelu vaikuttaakin enemmän siltä, että kyseessä olisi jokin pseudouskonnollinen opinkappale, joka on taivaasta tippunut iankaikkinen totuus. Keskustelu on sallittu ainoastaan perustuslakiasiantuntijoille, jotka muuten kaikki ovat myös poliittisesti samaa mieltä, Purra ihmettelee.

– Kyse on kuitenkin maallisen valtion laista, oikeussäädöksestä, joka on syntynyt kuten muutkin lait, vaikkakin hitaammassa järjestyksessä. Kuten muihinkin lakeihin, siihen on vaikuttanut ympäröivä maailma, toimijoiden arvot ja politiikka, erilaisten asiantuntijoiden näkemykset ja maailmankuva, Purra muistuttaa.

Talous ei kestä siirtolaisuutta kehitysmaista

Purra huomauttaa, että aivan kuten perustuslain uudistuksen yhteydessä lukuisat asiantuntijat näkivät, että vanha perustuslaki ei enää vastaa muuttunutta maailmaa, voi saman argumentin esittää tänäänkin. Esimerkiksi siirtolaisuuden paine on aivan erilainen kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Suomen perustuslaki antaa konkreettisia oikeuksia kaikille ihmisille, jotka pääsevät Suomen rajojen sisäpuolelle. Laissa puhutaan useassa kohdassa ”kaikista” ihmisistä, ei kansalaisista.

– Kaikille avoin sosiaaliturva on yksi esimerkki asioista, jotka eivät enää vaikuta tarkoituksenmukaisilta. Sen paremmin maamme talous kuin muutkaan rakenteet eivät kestä laajamittaista siirtolaisuutta kehitysmaista, varsinkin kun tiedämme, että nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton lähtömaat ovat niitä, joista tulevat ihmiset eivät keskimäärin integroidu tai työllisty. Sosiaaliturva toimii myös vetotekijänä, Purra sanoo.

Sosiaaliturva kuuluu suomalaisille

Purran mukaan kansanedustajien ja muiden toimijoiden on välttämättä voitava osallistua keskusteluun siitä, keille suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja suomalaisten kustantama sosiaaliturva on tarkoitettu.

– Se, että ne ovat nykyisessä perustuslaissamme tarkoitettuja kaikille, on valinta eikä mikään perustuslakiin määritelmällisesti kuuluva seikka. Suomeen nimenomaan haluttiin ”kansainvälinen” perustuslaki, joka lisää perusoikeuksia ja julkiseen valtaan kohdistuvia toimintavelvoitteita, nojaa vahvasti ihmisoikeusajattelulle eikä tee eroa kansalaisen ja ei-kansalaisen välille, Purra sanoo.

– Perussuomalaisten mielestä suomalainen sosiaaliturva kuuluu suomalaisille, ja meidän pitäisi siirtyä asumisperustaisesta sosiaaliturvasta kansalaisuusperustaiseen sosiaaliturvaan, samalla kun maahanmuutto- ja kansalaisuussäädöksiä merkittävästi kiristetään. Mikäli tämä ei ole mahdollista ilman perustuslain muutoksia, sitten on toimittava niitä tavoitellen. Ei tämä ole mitään metafysiikkaa. Muutokset edellyttävät poliittisia päätöksiä ja ovat mahdollisia, mikäli riittävän moni on niihin valmis.

SUOMEN UUTISET