Kokoomusedustaja Juhana Vartiainen myönsi MTV:n haastattelussa: Turvapaikanhakijat ovat tottuneet elämään toimeentulotuella

Kokoomusedustaja Juhana Vartiainen on usein puhunut työperäisen maahanmuuton huoltosuhdetta parantavasta vaikutuksesta. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä yhä useampi toimeentulotukiasiakas on joko työtön tai matalapalkka-alalla työskentelevä maahanmuuttaja.

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi viime viikolla laajan tutkimuksen maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että maahanmuuttajille menee jo noin 25 prosenttia kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista.

MTV-kanavan tv-haastattelussa tänä aamuna aiheesta keskustelivat Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen sekä kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Salminen totesi, että Suomen Perustan tuoreen tutkimuksen aineisto on kerätty Tilastokeskuksen kokoamasta rekisteriaineistoista, jonka taustalla ovat THL:n kokoama toimeentulotukirekisteri sekä Kelan rekisteritiedot.

– Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että Suomeen on tullut paljon maahanmuuttajia, jotka ovat riippuvaisia toimeentulotuesta vielä 20 vuoden maassaolon jälkeenkin. Tukiriippuvuus on moninkertaista verrattuna kantaväestöön. Negatiivisimmat vaikutukset talouteen on niin sanotuilla humanitaarisilla maahanmuuttajilla, Salminen sanoi.

Tukiriippuvuus periytyy lapsille

Salminen nosti esille myös toisen huolestuttavan tutkimustuloksen: suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset saavat enemmän tukia kuin saman ikäiset kantaväestön nuoret, monessa ryhmässä jopa moninkertaisesti.

– Jos katsotaan Suomessa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajia, niin myös näillä henkilöillä on 20-vuotiaina paljon korkeammat toimeentulotuet kuin kantaväestöllä. Näyttää siis siltä, että keskimäärin integroitumista ei tapahdu edes toisessa sukupolvessa.

Kokoomusedustaja Vartiainen on usein puhunut työperäisen maahanmuuton huoltosuhdetta parantavasta vaikutuksesta. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Vartiainen myönsi, että Suomen Perustan tutkimus ei tuonut hänelle uutta tietoa.

– Turvapaikanhakijat harvoin parantavat huoltosuhdetta juuri missään maassa. Ironisesti voisikin sanoa, että he ovat kotoutuneet hyvin, koska ovat tottuneet elämään toimeentulotuella, Vartiainen sanoi.

Myös työperäinen maahanmuutto voi olla rasite

Vartiainen nosti esille sosiaaliturvajärjestelmän kannustinongelmat laajemminkin. MTV:n juontaja Ivan Puopolo kuitenkin huomautti, että maahanmuuttajien suhteellinen osuus toimeentulotuen saajissa on kantaväestöä suurempi.

Vartiainen myönsi, että ottamalla toisenlaisia ihmisiä Suomeen, tämä osuus olisi pienempi. Vartiaisen mukaan sopiva seulontamekanismi olisi työpaikka, eli että maahan pääsee jos vain on työpaikka.

Tutkimustietoon vedoten Salminen nosti esille, että myös työperäinen maahanmuutto voi olla taloudellinen rasite vastaanottavalle valtiolle.

– Humanitaarisen maahanmuuton lisäksi on muitakin maahanmuuton lajeja, jotka eivät ole hyväksi Suomen julkiselle taloudelle eli veronmaksajille.

– Kukaan ei vastusta sitä, että Suomeen tulee korkeasti koulutettuja, hyvää palkkaa saavia ihmisiä. Valitettavasti tilanne vain ei ole tällainen. Suurin osa Euroopan ulkopuolelta Suomeen töihin tulevista tulee matalapalkka-aloille.Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimuksesta selviää näiden henkilöiden työllisyys ja palkat – vaikutus julkiseen talouteen muuttuu negatiiviseksi jo muutaman maassaolovuoden jälkeen, Salminen totesi.

Maahanmuuttopolitiikkaa uudistettava

Vartiainen väitti, että siitä ei olisi olemassa tietoa, miten maahanmuuttajien lapset pärjäävät Suomessa. Vartiainen esitti, että työllisyyttä olisi ylipäätään lisättävä poliittisilla reformeilla.

– Ensisijaisesti tämä on järjestelmäkysymys eikä maahanmuuttokysymys, Vartiainen väitti.

Salminen huomautti, että jos Suomi kuitenkin edelleen houkuttelee maahanmuuttajia, jotka eivät pärjää hyvin Suomessa, se pahentaa kestävyysvajetta.

– Jos me haluamme, että maahanmuutosta on Suomelle hyötyä, maahanmuuttopolitiikkaa on uudistettava, eli keitä ihmisiä Suomeen tulee. Nyt Suomeen tulevat eivät pärjää pitkälläkään aikavälillä, Salminen totesi.

Vartiaiselle seulonnaksi riittäisi työpaikka

Vartiaisen mielestä työpaikka ylipäätään riittäisi seulontamekanismiksi maahanmuutossa. Vartiainen ei siis ottanut kantaa siihen tosiasiaan, että matalapalkka-alalla moni ei enää tule toimeen palkallaan, vaan palkkaa täydennetään tulonsiirroilla.

Vartiainen kuitenkin myönsi, että turvapaikkaprosessista ei ole hyötyä julkiselle taloudelle.

– Kyllä me silti halutaan, että turvapaikkaa edelleen Suomesta voi hakea, Vartiainen sanoi.

Tutkimustulokset eivät yllättäneet THL:n päällikköä

Suomen Perustan tutkimuksesta uutisoitiin laajasti jo viime viikolla. Muun muassa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan mukaan tuore raportti ei yllättänyt. Tervolan mukaan tulokset heijastelevat maahanmuuttajien ja etenkin pakolaistaustaisten henkilöiden korkeaa työttömyyttä ja pienituloisuutta.

– Tulokset eivät pääosin vaikuttaneet kovin yllättäviltä, vaan ovat aiempien tulosten kanssa yhteneviä, Tervola sanoi viime viikolla MTV:lle.

Turun yliopiston sosiologian professorin Jani Erolan mukaan tieteellistä tutkimusta maahanmuutosta ja sen kustannuksista tehdään Suomessa melko vähän. Erolan mukaan kattavimmat tutkimukset on toistaiseksi tuottanut ajatuspaja Suomen Perusta.

– Suomessa olisi aika satsata kunnolla kvantitatiiviseen maahanmuuttotutkimukseen, Erola kirjoittaa Twitterissä.