

PS ARKISTO
Purra: Sosiaalipoliittisten työllistämistoimien piirissä olevaa henkilöä ei pidä laskea työlliseksi
Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelua kuntouttavaa työtoimintaa käsittelevän lain muutoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra otti osaa keskusteluun ja oikoi kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä virheellisiä käsityksiä.
Riikka Purran mukaan lakia kuntouttavasta työtoiminnasta on kritisoitu siitä, että se ei ole tarpeeksi täsmällinen.
– On väitetty, että lain väärinkäytökset eli muun muassa tapaukset, joissa kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö on tehnyt yrityksessä samaa työtä kuin muut, mutta vain ilman palkkaa, selittyisivät lain epäselvyydellä ja heikolla ohjausvaikutuksella. Tämä ei pidä paikkaansa, Purra sanoo.
Alkuperäinen laki on kieltänyt kaikenlaisen kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän yritysmuotoisen palveluhankinnan. Työtoimintaan osallistuvan työpanos ei saa päätyä yksityisen yrityksen hyväksi ilman korvausta eikä työtoimintaan saa osallistua sellainen ihminen, joka kykenisi osallistumaan oikeaan palkkatyöhön.
Väärinkäytöksiä tapahtuu
Purran mukaan selvää kuitenkin on, että tällaisia mahdollisuuksia käytetään aina väärin.
– Naapurimaamme Ruotsin kokemukset monenlaisista tuetuista työpalveluista kertovat karua kieltään siitä, miten erityisen halpaa, jopa ilmaista, työvoimaa käytetään hyväksi. Toisaalta näitä palveluita voidaan käyttää hyväksi, kuten oleskelulupien saamista helpottamaan.
Purran mukaan on hyvä, että lainsäädäntöä nyt täsmennetään. Edelleenkään kuntouttavaa työtoimintaa ei saisi hankkia voittoa tekevältä yritykseltä. Lakitekstiä kuitenkin tarkennetaan niin, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle annettava tuki ja ohjaus voitaisiin hankkia myös tällaisia palveluita tuottavilta yrityksiltä, järjestöjen ja muiden yhteisöjen lisäksi.
Sosiaalipolitiikkaa, ei työllisyyskeino
Purra muistuttaa, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalipolitiikkaa. Tarjotessaan vajaakuntoiselle ja työmarkkinoilta tippuneelle ihmiselle tekemistä ja motivaatiota, sillä voi olla inhimillisiä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
– Se, että ihminen siirtyy pois kotoaan, toisten ihmisten joukkoon. On ehkä muutaman päivän viikossa päihteetön. Aikataulu, herätyskello, osallisuus, ruokatauko ja muut vastaavat seikat auttavat kaikkein huonoimmassa kunnossa olevia ihmisiä. Monilla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla on päihdeongelma.
Tärkeää on Purran mukaan kuitenkin ymmärtää, että kuntouttava työtoiminta ei ole työllisyyskeino.
– Siihen osallistuvat ihmiset siirtyvät erittäin harvoin avoimille työmarkkinoille, vain noin 3 prosentissa tapauksia. Kun kuntouttava työtoiminta päättyy, ihmiset siirtyvät todennäköisesti joko takaisin työttömäksi ja peruspalvelujen asiakkaiksi tai työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai työkokeiluun, Purra selittää.
– Kun ihminen siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan, hän joissakin määritelmissä päättää työttömyytensä, vaikka häntä ei työlliseksi lasketakaan. Erilaisilla määritelmillä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun seurataan maan työttömyys- ja työllisyysasteiden kehittymistä.
Kuka on työtön, kuka aktiivinen työnhakija?
Purra muistuttaa, että hallitus on sitonut monia sekä konkreettisia että symbolisia toimiaan siihen, että työllisyysaste nousee.
Esimerkiksi Tilastokeskuksella on käytössään kaksi erilaista määritelmää työllisyydestä, suppeampi ja laajempi. Tilastokeskuksen työllisyys- ja työttömyysprosentit eroavat toisaalta työ- ja elinkeinoministeriön luvuista.
Purran mukaan asiaa pitäisikin selventää, myös palkkatuen osalta.
– Kuntouttavassa työtoiminnassa, työharjoittelussa, työkokeilussa, työllistämiskurssilla ja muiden vastaavien sosiaalipoliittisten toimien piirissä olevaa ihmistä ei pitäisi laskea työlliseksi tai ei-työttömäksi missään rekisterissä. Oleellista on määritellä, onko henkilö samaan aikaan aktiivinen työnhakija TE-palveluissa tai sosiaalipoliittisten toimien piirissä, Purra sanoo.
– Myös palkkatuetut työllistymiset tulee voida erotella muusta massasta. Vain näin kykenemme paitsi seuraamaan todellista työllisyyskehitystä myös puuttumaan paremmin havaittuihin ongelmiin ja tehottomiin toimenpiteisiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sakari Puisto Ylellä: hallitus valmistelee työllisyystoimia takakenossa

Halla-aho: Suomi ei ole osaajien ykköskohde maailmalla – “Hallitus pyrkii tuomaan matalapalkkaisia, vähän koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään huonosti palkattua työtä”

Meri: Hallituksella ei ole ratkaisua suomalaisten työttömien varalle

Perussuomalaiset valtion talousarviosta: Kylmää kyytiä luvassa – kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy

Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen

Työllistymistä kuplamuovia poksuttelemalla – Purra: Hyötyä ainoastaan voittoa tekevälle firmalle

Hallitus houkuttelee halpatyövoimaa ja jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – Suomessa yli puoli miljonaa työnhakijaa
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.