– Pääministeri Antti Rinne lupasi Ylen A-talkissa (19.9.) päänsä pantiksi, että vuoden päästä elokuussa hallitus on päättänyt 30 000:sta työpaikasta, kansanedustaja, DI Lulu Ranne ihmettelee hallituksen verkkaista tahtia.

Hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023, mutta aloittaa urakkansa lisäämällä julkista velkaantumista.

– Viimeksi eilen Sixten Korkman peräänkuulutti Helsingin Sanomissa finanssipoliittista elvyttämistä. Toteutuneen kehityksen valossa voi kuitenkin kysyä, kuinka paljon niitä julkisia menoja pitäisi avotalouksissa kasvattaa, että sillä olisi positiivinen vaikutus, Lulu Ranne haastaa.

Kuntien velka yli nelinkertaistunut

2000-luvulla valtionhallinnon ja yksityistalouksien velat ovat yli kaksinkertaistuneet ja paikallishallinnon eli kuntien velka on yli nelinkertaistunut. Vaikutukset ovat olleet varsin vaatimattomat.

Ranne muistuttaa, että kunnat ja kuntayhtymät velkaantuvat noin 1,3 miljardia joka vuosi. Näkymät uuden väestöennusteen valossa ovat todella heikot. Hallituksen lupaus julkisen talouden tasapainottamisesta sisältää myös kuntatalouden.

Talous riippuvainen viennistä

Ranne huomauttaa, että parasta työllisyyspolitiikkaa on elinkeinopolitiikka.

– Työpaikkakehitys ja julkinen talous ovat riippuvaisia yrityksistä ja viennistä. Suomen keskeinen kilpailukykyhaitta, työllisyyden este ja kansalaisten ostovoiman jarru ovat valtava verokiila ja velkaantuminen. Hallituksen politiikka edelleen vain kasvattaa kumpaakin ja haittaa osaavan työvoiman saamista EU-alueelta.

Hallitus ei ansaitse luottamusta

Ranteen mukaan hallitusten, oli siellä kuka hyvänsä, tulisikin pyrkiä kaikin keinoin verokiilan pienentämiseen ja kansalaisiin kohdistuvan kustannustason laskemiseen. Julkisen talouden tuottavuustalkoissa on siirryttävä sipsuttelusta harppauksiin.

– Me emme tee ensi elokuussa mitään pääministeri Antti Rinteen pantiksi antamalla päällä. Tällaisina hallitus ja sen ohjelma eivät ansaitse suomalaisten eikä eduskunnan luottamusta.

SUOMEN UUTISET