Rantanen ihmeissään THL:n suosituksesta koronarokotevälin pidentämiseksi: ”Ylittää valmistajan ohjeet kaksinkertaisesti”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on eilen antanut suosituksen, että kahdessa annoksessa annettavien koronarokotteiden annosväli tulisi pidentää 12 viikkoon. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on suosituksesta ihmeissään.

Mm. lääkeyritys BioNTech on varoittanut, että sen yhdessä amerikkalaisyhtiö Pfizerin kanssa kehittämän koronarokotteen teho ei ole taattu, jos toisen rokoteannoksen antamista viivästytetään yli kolmen viikon.

– Niin rokotevalmistajat, maailman terveysjärjestö WHO kuin Euroopan lääkevirasto EMA:kin ovat suositelleet, että toisen rokoteannoksen väli on 3-4 viikkoa, kuitenkin maksimissaan 42 päivää, mikäli epidemiatilanne on erityisen vakava. Suomessa epidemia ei ole erityisen paha moneen muuhun maahan verrattuna. Silti THL linjaa kaksinkertaisen rokoteannosvälin kuin mitä on suositeltu, summaa Mari Rantanen.

Vaarana rokotteen tehon kärsiminen

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek perustelee linjausta sillä, että rokotettu saa usein paremman suojan annosväliä pidentämällä, sillä silloin elimistön tuottama vastustuskyky kypsyy ja vahvistuu. Lisäksi Nohynekin mukaan pidempi annosväli auttaa vakavassa epidemiatilanteessa nostamaan rokotuskattavuutta, kun pienissä erissä saapuvat annoksen riittävät useammalle.

– Vielä kuukausi sitten sekä THL:n Nohynek että Tampereen yliopiston rokotekeskuksen professori Mika Rämet olivat päinvastaista mieltä rokotevälin pidentämisestä. Jos nyt asiat ovat toisin, tulisi sille löytyä vankka tutkimusnäyttö perustaksi. Olen huolissani siitä, että rokotuskattavuutta yritetään pönkittää keinotekoisesti. Vaarana on, että rokotteen teho kärsii ja suoja virukselle jää puutteelliseksi. Pahimmassa tapauksessa virus saa tilaisuuden muuntautua rokotetta kestäväksi, Rantanen perustelee.

Suojatehosta ei takeita, jos rokotetta käytetään vastoin suosituksia

THL ilmoittaa tarkastelevansa uudelleen suosituksia rokotteiden kohderyhmistä ja annosvälistä sitä mukaa, kun saatavilla on uutta tietoa sekä Suomeen toimitettavista rokotemääristä että eri rokotteiden suojatehosta.

– Miten rokoteohjeistus voi muuttua sillä perusteella, minkä verran Suomi saa rokotetta? Mitään takeita suojatehosta ei voi olla, mikäli rokotetta käytetään eri tavoin kuin on tutkittu ja suositeltu. Ihmettelen, ettei media napannut kiinni tähän eilisessä tiedotustilaisuudessa. Riittävä rokoteväli tulisi varmentaa valmistajalta ja Euroopan lääkevirastolta, Rantanen sanoo.