Reijonen: Tarvitaan uusia toimia, jotta väkivaltaista mellakointia poliisia vastaan ei jatkossa tapahdu – kukaan ei halua Ruotsin ongelmia Suomeen

Helsingin Hietaniemessä oli juhannuksena mittava poliisioperaatio. Kahden nuorisojoukon välisestä tappelusta yksi henkilö otettiin poliisin haltuun. Kun häntä kuljetettiin poliisiautolle, alkoi aggressiivisesti käyttäytynyt nuorisojoukko piirittää poliisipartioita, heittää kiviä ja pulloja ja ampua ilotulitusraketteja kohti poliisia ja poliisiautoja.

– Suomessa näin suuria poliisia vastaan osoitettuja tilanteita ei ole juurikaan aiemmin ollut, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Paikalle tarvittiin noin 30 poliisipartiota

Poliisi kertoo joutuneensa käyttämään tilanteessa kaasusumutinta varoitettuaan joukkoa ensin useita kertoja. Kukaan nuorista ei loukkaantunut tilanteessa. Muutama poliisi sai jonkinasteisia vammoja raketeista ja ainakin kuusi poliisiautoa vaurioitui. Myös yksityishenkilöiden autoja vaurioitui yhteensä kolme. Autoista on rikkoutunut ikkunoita ja niissä on lommoja.

– Poliisi huolehtii turvallisuudesta ja järjestyksestä. On tärkeää, että poliisin toimintaan panostetaan riittävästi resursseja ja toiminta turvataan, Reijonen painottaa.

Suomessa hyvin koulutettu poliisi

Kaikki kiinni otetut viisi henkilöä olivat miehiä ja alle 18-vuotiaita. Tutkinnan rikosnimikkeeksi ovat tarkentuivat tässä vaiheessa virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja vahingonteko.

Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta harvoin selviää pelkillä sakoilla. Yleensä rangaistusasteikko lähtee ehdollisesta vankeudesta. Tapaukset ovat vakavia, koska väkivallan kohteena on virkamies.

Viranomaisilla on laissa poikkeuksellisen vahva suoja fyysiseen koskemattomuuteen, sillä lain tarkoituksena on suojella viranomaistoimintaa ja tarjota työrauha. Suoja ei koske vain poliiseja vaan kaikkia julkisen vallan käyttäjiä kunnan ja kirkon virkamiehistä tuomareihin.

– Suomalainen poliisi käyttää harvoin voimakeinoja, ja siksi kansalaiset luottavat poliisiin eivätkä käytä väkivaltaa poliisia vastaan. Tämä taas vähentää poliisin tarvetta käyttää voimakeinoja, Reijonen toteaa.

Suomessa poliisit koulutetaan ammattikorkeakoulussa ja koulutus kestää kolme vuotta. Yhdysvalloissa, jossa poliisin liiallinen voimakeinojen käyttö on laukaissut paljon voimakkaita mielenosoituksia, koulutus on huomattavasti lyhyempi. Osasyynä poliisien liialliseen voimankäyttöön pidetään juuri poliisien lyhyttä koulutusta. Yhdysvalloissa poliisiksi valmistutaan keskimäärin yhdeksän kuukauden opiskelun jälkeen. Tästä ajasta noin kolme kuukautta vietetään kentällä harjoittelussa.

Ruotsissa mellakoidaan entistä enemmän

Ruotsin poliisi julkaisi vuosi sitten listan maan ongelmalähiöistä. Kaiken kaikkiaan ongelma-alueita listattiin 60. Ruotsin poliisi määrittelee ongelmalähiöt erityisesti neljää kriteeriä käyttäen: asukkaiden halukkuutta osallistua oikeusjärjestelmän toimintaan, poliisin mahdollisuutta tehdä työnsä, rinnakkaisia yhteiskuntarakenteita sekä ääriliikkeitä, erityisesti ääri-islamismia.

– Tietyillä alueilla poliisin toiminta vaatii hankalia erityistoimia, kuten kahden partioauton käyttämistä yhden sijaan ja erityistä varustautumista. Tällaista emme halua Suomeen, Reijonen painottaa.

– Samaan aikaan Ruotsissa keskusteluun on noussut poliisiin kohdistuva väkivalta. Kynnys vakaviinkin hyökkäyksiin näyttää madaltuneen. Poliisin kotitaloa tulitettiin Västeråsissa, poliisiauto räjäytettiin Malmössä ja poliiseja kohti ammuttiin raketteja eri puolilla Ruotsia.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin uusiin toimiin hallitus ryhtyy estääkseen jatkossa mahdollisen poliisia vastaan kohdennetun samankaltaisen aggressiivisen toiminnan tai mellakoinnin.