Oikeusministeriö asettaa työryhmän selvittämään yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien kehittämistä ja yhdistämistä. Samalla myös vanhusasiavaltuutetun tehtävät ja asema aiotaan selvittää. Tavoitteena on tarjota jatkossa matalan kynnyksen oikeussuojaa kaikilla syrjintäperusteilla yhdestä toimistosta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisvaltuutettujen tehtävät, mahdolliset päällekkäisyydet ja säästömahdollisuudet selvitetään hallituskauden aikana. Työryhmä tekee ehdotuksia siitä, miten päällekkäisyydet voitaisiin poistaa ja työn tehokkuutta lisätä.
– Lisäksi se tekee ehdotuksen siitä, miten valtuutettujen yhdistäminen voisi tapahtua. Ehdotus voi sisältää muutoksia lainsäädäntöön, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Valtuutettuja yhdistetty myös Ruotsissa ja Norjassa
Yhdistämistä selvittämällä pyritään matalamman kynnyksen oikeussuojaan yhden luukun periaatteella ja resurssien tehokkaampaan käyttöön. Valtuutettujen yhdistäminen noudattaisi pohjoismaista ja eurooppalaista kehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa valtuutettuja on yhdistetty isommiksi kokonaisuuksiksi.
– Nyt asetettavan työryhmän tehtävänanto ei koske muita erityisvaltuutettuja, kuten esimerkiksi lapsiasiavaltuutettua, tiedotteessa kerrotaan.
Työryhmän toimikauden on suunniteltu kestävän lokakuusta 2024 maaliskuun 2025 loppuun.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriössä valmistellaan aserikosten rangaistusten ankaroittamista hallitusohjelman mukaisesti. Rahoitus rikoslain kiristämiselle varmistui budjettiriihessä.
Naisten Linjan päivitys viestipalvelu X:ssä yhdistyksen tukeen kohdistuvasta leikkauksesta nosti keskusteluun muun muassa sen tosiasian, että yhdistyksen avustuksia on jäänyt käyttämättä vuodelta 2023 yhteensä 223 267 euroa.
Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 2025 määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Hallituksen aiemmissa päätöksissä rahoitusta on varattu myös rangaistusten kiristämiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn.
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
