EU-vaalitentit pyörähtivät toden teolla käyntiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sekä tuuraajien puheenvuoroilla Helsingin Narinkkatorilla. Ukrainan tukemisesta kaikki olivat yhtä mieltä, mutta unionin yhteisvelasta sekä turvapaikkapolitiikasta hallituksen ja opposition edustajat olivat välillä kuin eri planeetoilta.

Monipolvisessa alustuksessaan vaalitentin juontanut Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tiedusteli Riikka Purralta, ovatko puheet EU-erosta ja toisaalta Ukrainan voimakkaasta tukemisesta keskenään samassa linjassa.

– Tässä ei ole mitään ristiriitaista. Euroopan unioni on onnistunut hyvin kokoamaan rivinsä nimenomaan Venäjän aggressiota vastaan. Pakotepolitiikka, Ukrainan auttaminen, kaikki tämä on ehdottoman tärkeää, Purra totesi.

EU pysyköön lestissään

– Sen sijaan moni muu suuntaus, joita Euroopan unionissa tälläkin hetkellä halutaan edistää erityisesti yhteisvastuuseen liittyen, erilaisiin mahdollisiin velkapaketteihin, uusiin rahastoihin ties minkä tavoitteen saavuttamiseksi on se, mitä me kyllä vastustamme.

– EU, joka on tarkkarajainen ja pysyy siinä, mihin se on tehty, kauppaunionina nimenomaan sisämarkkinatoimijana, se on se, mitä me kannatamme, Purra sanoi.

Suomi hävinnyt rahanjaossa

Kokoomuksen Petteri Orpo muistutti vihreään siirtymään liittyvässä puheenvuorossaan, että kokoomus ei kannata yhteisvelkaa, ”vaan niiden olemassa olevien rahoitusinstrumenttien käyttämistä, joita meillä on”.

Orpo teki myös ehdotuksen:

– Invest EU on yhteisessä EU-budjetissamme oleva rahoitusväline. Kasvatettaisiin merkittävästi sen kokoa, sen kautta parhaat ideat pystyttäisiin rahoittamaan. Saisimme investointeja puhtaaseen energiantuotantoon ja saisimme investointeja teollisuuteen, joka käyttää puhdasta energiaa.

Keskustan Petri Honkonen puolestaan muistutti, että Suomi tuppaa olemaan veronmaksajien rahoja unionin piirissä jaettaessa ”aina se häviäjä”. Liike Nytin Harry Harkimon mielestä EU:sta pitäisi olla Suomelle ”paljon nykyistä enemmän taloudellista hyötyä”.

Eurooppaan riittää tulijoita

Tentissä nousivat esille myös Suomen itärajan tapahtumat ja rajaturvallisuus. Paljon oli puhetta siitä, miten voitaisiin löytää tasapaino kansallisen edun sekä ihmisoikeuksia koskevien tiukkojen velvoitteiden noudattamisen välillä.

Riikka Purra huomautti, että nyt puhutaan ”kahdesta täysin eri asiasta”, jotka vaativat erilaisia toimenpiteitä. Ensinnäkin elintasoerot ajavat kehittyvistä maista ihmisiä Eurooppaan etsimään parempaa elintasoa ja sosiaaliturvaa.

– Sitten on hybridihyökkäys, jossa tietty aggressiivinen valtio käyttää toki samanlaisia siirtolaisia mutta erilaiseen tarkoitukseen eli toista valtiota vastaan. Sellainen projekti on tällä hetkellä käynnissä itärajallamme.

Turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

Purran mukaan hallitusohjelmassa on ”erinomaisia kirjauksia” ensimmäiseen kohtaan eli Eurooppaan kohdistuvan siirtolaispaineen vähentämiseen liittyen.

– Euroopan unionissa Suomi ajaa kansainväliseen suojeluun sellaisia prosesseja, jotka ottaisivat kolmannessa, turvallisessa maassa tapahtuvan suojelun huomioon.

– Tätä tämä meidän sisäministerimme tälläkin hetkellä tuolla Brysselissä edistää.

Puolueiden puheenjohtajista paikalla EU-vaalitentissä olivat Riikka Purra, Petteri Orpo, Antti Lindtman (sd.), Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Sofia Virta (vihr.) ja Harry Harkimo. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa tuurasi varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja RKP:n Anna-Maja Henrikssonia puoluevaltuuston puheenjohtaja Eva Biaudet.

Vaalitentin järjestivät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, Eurooppalainen Suomi ja valtioneuvoston kanslia.

SUOMEN UUTISET