Riikka Purra: Ukrainan tukemista EU:ssa pitää jatkaa, mutta yhteisvelka on väärä tapa

Eduskuntapuolueiden johtajat kokoontuivat torstaina vielä kerran Ylen järjestämään EU-vaalitenttiin ennen sunnuntaina järjestettäviä EU-vaaleja. Tilaisuudessa kävi varsin nopeasti selväksi, että kriisien varjolla tapahtuva velkaantuminen yhdessä muiden EU-maiden kanssa houkuttaa vihervasemmistoa. Perussuomalaisten Riikka Purra korosti, että uusia yhteisvastuullisia tulonsiirtomekanismeja ei tule perustaa.

Ylen studiolle torstai-iltana kokoontuneiden puoluejohtajien näkemykset vaihtelivat, kun keskusteluun nousi mahdollinen seuraava EU:n yhteisvelka Ukrainan tukemiseksi.

Esimerkiksi Ranska ja Viro ovat ehdottaneet 100 miljardin euron rahastoa, josta jatkossa tuettaisiin EU-maiden omaa puolustusta ja Ukrainan aseistamista. Rahoitus tulisi Euroopan keskuspankin liikkeelle laskemista velkakirjoista.

Perussuomalaisten Riikka Purra selkeäsanaisesti korosti, että uusia yhteisvastuullisia tulonsiirtomekanismeja ei tule enää perustaa.

– Ukrainan tilanne on täysin eksistentiaalinen. Mutta se, että tähän esitetään vastaukseksi eurobondeja, siis yhteisvelkaa, niin se on väärä lähestymistapa,

– Mikäli Ukrainaa halutaan avustaa tällaisen välineen – nythän meillä on jo Ukraina-väline olemassa – niin sen pitää olla täysin tasapuolinen kaikille maille. Eli kaikki osallistuvat tasapuolisesti reilusti. Tähän ei sisälly minkäänlaista yhteisvastuullista tulonsiirtoelementtiä EU-maiden välillä.

Oligarkkien jäädytetyt varat hyötykäyttöön

Yhteisvelan sijaan Purra piti parempana oligarkkien jäädytettyjen varojen tuottojen hyödyntämistä.

– Viimeksi eilen olen osallistunut euroryhmän videokokoukseen, jossa tätä asiaa on käsitelty. On olemassa erilaisia malleja, joita selvitetään. Suomen kanta on, että niitä viedään eteenpäin ja olemme valmiita.

Keskustelussa kävi varsin nopeasti selväksi, että kriisien ja jopa sotien verukkeella tapahtuva velkaantuminen yhdessä muiden EU-maiden kanssa houkuttaa yhä vihervasemmistoa.

Vasemmistoliiton Li Andersson sanoi suhtautuvansa avoimesti yhteisvelkaan.

– Fakta on se, että meillä on näitä rahoitustarpeita. Siis on rahoitustarpeita EU:ssa puolustuksen osalta ja on rahoitustarpeita myös Ukrainan tuen osalta. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että jäsenvaltiot rahoittaa näitä rahastoja, tai sitten siinä on näitä velkaelementtejä, Andersson sanoi.

Myös vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on jo aiemmin suhtautunut avoimesti uuteen EU-yhteisvelkaan.

EU:ssa keksitään uusia yhteisvelkakohteita

Purra totesi pitävänsä valitettavana, että EU:ssa on jäsenmaita sekä myös komissiossa sellaisia tahoja, jotka esittävät EU-instrumentteja ja yhteisvelkaa lähes mihin tahansa tavoitteeseen.

– EU:lla on tapana keksiä uusia kohteita. Tällä hetkelläkin näitä instrumentteja ei esitetä pelkästään Ukrainaan ja turvallisuuteen, vaan myös strategiseen autonomiaan, sosiaalisiin investointeihin, puhtaaseen siirtymään ja esimerkiksi digitalisaatioon. Nämä laitetaan vielä sekaisin keskenään niin, että poliitikkojen on vaikeampi näihin reagoida.

– Juuri tästä syystä pitääkin olla varovainen kaikkiin instrumentteihin liittyen, jotka lisäävät epäsymmetristä tulonsiirtoa ja yhteisvastuuta, Purra painottaa.