Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner ja puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 18. syyskuuta 2017.
Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoi maanantain tiedotustilaisuudessa Eduskunnassa huolestuneisuudestaan EU:n suunnasta. Hän peräänkuulutti analyyttista keskustelua liittovaltiokehityksestä.
– Viime viikolla Strasbourgissa kuultiin Junckerin puhe siitä, mihin suuntaan EU on menossa. Itse näkisin asian niin, että olemme menossa huolestuttavalla tavalla kohti liittovaltiota. Juncker vaatii, että euroaluetta pitää laajentaa kaikkiin EU-maihin. Halutaan EU-valtionvarainministeri, ja EU-tasolle yhä enemmän budjettivaltaa, Ruohonen-Lerner täsmensi.
Hän kertoi EU:n kaipaavan myös enemmän varoja – tämän tarkoittaessa sitä, että jonkun pitää ne varat myös maksaa. EU:lle on harkittu muun muassa verotusoikeutta.
Ruohonen-Lerner toivoisi analyyttista keskustelua liittovaltiokehityksestä.
– Kuinka paljon olemme valmiit siirtämään talous- ja raha-asioissa päätösvaltaa EU:lle? Kuinka paljon tämä vaikuttaa vastuihimme maksuihimme? Tämä on keskeistä aina, kun mietitään EU:n kehittämistä. Kuka maksaa?
Britannian EU-eron vaikutukset ovat aiheuttaneet perussuomalaisten ECR-ryhmässä runsaasti keskustelua. Uusia eron aiheuttamia vaikutuksia käy ilmi koko ajan.
Kun Britannia lähtee EU:sta, yli 70 meppipaikkaa vapautuu. Paikkojen täyttämiseksi on esitetty ylikansallisia vaalilistoja. Ruohonen-Lerner asettuu ehdottoman kielteiselle kannalle yhteislistojen suhteen.
– Nämä yhteislistat on mielestäni torjuttava. Suomi ei tule pärjäämään näillä yhteislistoilla, jos sellaisia ryhdytään ajamaan.
Kun Ruohonen-Lerneriltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa näkemystä monen nopeuden EU:sta (ns ”multi-speed Europe”), hän arvioi, että tällainen on mahdollinen suunta.
– Ehkä joudumme menemään monen nopeuden järjestelmään.
Hän kertoi vasta parlamentissa oppineensa, kuinka erilaisia kulttuureja Euroopassa on.
– On niin erilaisia jäsenmaita. Olen vasta parlamentissa opinut tajuamaan, kuinka meillä on A:sta Ö:hön jäsenmaita, erilaisia systeemeitä ja kulttuureja. On hirveän vaikea saada näin erilaisista kulttuureista yhtenäinen linja. Kun kreikkalainen sanoo jotakin, niin se tarkoittaa ihan eri asiaa kuin jos suomalainen sanoo saman asian.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
