KOLUMNI Soten valmistelun eläessä kriittisiä hetkiä vähemmälle huomiolle on jäänyt Euroopan neuvoston antama vakava varoitus, jonka mukaan sote- ja maakuntauudistus lisää korruptioriskiä.
Neuvoston korruption vastainen elin Greco toteaa, että sote-uudistuksen myötä syntyvät eturistiriidat yksityisen ja julkisen toiminnan välillä synnyttävät korruption riskiä. Erityisesti julkisen sektorin ja yksityisten sektorin välillä liikkuvat virkamiehet ja poliitikot ovat riskitekijöitä.
Suomen sosiaali- ja terveysala on miljardiluokan markkina, jota ollaan avaamassa yksityisille toimijoille. Suuret yritykset eivät kaihda keinoja kärkkyessään itselleen elintärkeää tietoa uudistuksesta. Jo nyt löytyy lukuisia esimerkkejä poliitikoista ja virkamiehistä, jotka on rekrytoitu yksityiselle puolelle suoraan soten neuvottelupöydistä. Tällöin julkisella puolella tehdyt salassapitositoumukset helposti vaarantuvat. Maakuntien aloittaessa toimintansa tämä pyöröovi-ilmiö saattaa jatkua entistä vilkkaampana yritysten ja maakuntien välillä. Rahalla ostetaan tuoretta tietoa julkisen sektorin heikkouksista ja vahvuuksista, samoin kilpailevien yritysten tarjouspyyntömenettelyihin liittyvistä liikesalaisuuksista kuten myös tietoa varsinaisten palvelujen tuottamisesta.
Oikeusministeriön alaisuudessa työskennellyt korruption vastainen työryhmä julkaisi viime vuonna raportin korruption vastaisesta strategiasta. Hallituksen pitäisi toimeenpanna strategiaa parhaillaan, mutta vaikuttaa siltä, että ainakin sote-uudistus on strategialle immuuni. Hallituksen pystyssä pysyminen riippuu pitkälti uudistuksen läpiviemisestä, joten jopa korruption riskin lisääntyminen vaikuttaa olevan hyväksyttävissä. Strategian täytäntöönpanosta tehdään väliarvio vuonna 2018 ja loppuarvio vuonna 2020. Odotan mielenkiinnolla, mitä arvioissa todetaan.
Suomea pidetään edelleen useissa listauksissa maailman vähiten korruptoituneena maana, mutta hyvä sijoitus ei kuitenkaan tee meistä immuuneja korruptiolle. Suomi on pieni maa, jossa valta keskittyy pienille piireille. Tiiviissä päätöksiä tekevässä porukassa on myös helppo kehittää sääntöjä ja toimintamalleja, jotka tekevät lähtökohtaisesti epäilyttävistä toimintatavoista sallittuja. Tämä suomalainen hyvä veli –järjestelmä auttaa ja suojelee jäseniään. Jotta saisimme enemmän ryhtiä päätöksentekoon, olisi virkamiesten ja politiikkojen karenssisäännösten kehittäminen ensiarvoisen tärkeää. Se lisäisi myös kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
