Ruotsalaiset muslimitytöt: ”En voisi ikinä deittailla ei-muslimin kanssa”

Muslimityttö voi todeta Ruotsin television ohjelmassa ykskantaan, että ei ikinä haluaisi deittailla ei-muslimia, mutta millainen kohu tuollaisesta lausunnosta nousisi, jos osat olisivat päinvastoin? Ja millaisia vaikutuksia tällä on integraation ja kotoutumisen kannalta?

Ruotsin koulutelevision YouTubeen tuottamassa ohjelmassa neljä hijab-huntua pitävää nuorta naista vastaa katselijoiden esittämiin kysymyksiin otsikolla ”Asioita, joita et ole ikinä uskaltanut kysyä hijab-huivia pitävältä”.

Useimmat kysymykset käsittelevät melko merkityksettömiä asioita, kuten että haittaako hijab kuulemista tai että pitääkö suihkussa käydä yhtä usein, jos on aina huivi päässä. Kikattelevat nuoret naiset vastaavat hölmöinä pitämiinsä kysymyksiin sujuvalla ruotsin ja englannin sekamelskalla, ja kertovat, että huivi päässä kuulee ihan yhtä hyvin ja suihkussa käydään yhtä usein kuin kaikki muutkin.

https://youtu.be/ZxXtcj-C3AE

Ohjelmassa käsitellään myös sellaisia kysymyksiä, joilla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, kuten sitä, onko tytöt pakotettu pitämään hijabia. Kaikki neljä nuorta naista kiistävät tämän tiukasti omalta kohdaltaan.

Sivulauseessa he myöntävät, että on olemassa myös sellaisia muslimityttöjä, jotka on pakotettu pitämään hijabia, mutta he pitävät yleisesti ottaen alistavana ja sortona sitä, jos joku ei-muslimi kyselee heiltä huivipakosta.

”Hijab suojaa kauneusnormeilta”

Nelikon ainoa valkoinen tyttö korostaa pariinkiin otteeseen, että hijab on ruotsalaisen yhteiskunnan ”kauneusnormien” vastainen kannanotto. Hän kokee, että huivi tavallaan ”suojaa häntä kauneusnormeilta”.

– Voisitko deittailla sellaista, joka ei ole muslimi? kuuluu yksi kysymyksistä.

Kahdelta ensimmäiseltä huivitytöltä tulee tiukka ja lyhyt vastaus: ”Ei”. He eivät edes halua selittää kantaansa sen tarkemmin.

”Lasten kasvatuksen on perustuttava yhteisiin, islamilaisiin arvoihin”

Mustaihoinen muslimityttö selittää, että ”olisin voinut tehdä niin, koska minun kiintymykseni ihmisiin ei perustu uskontoon, eikä uskonto saa olla tykkäämisen este.” Ilmeisesti tällaista ei kuitenkaan käytännössä ole tapahtunut.

Toinen mustaihoinen huivityttö korostaa sitä, että parisuhteessa on tarkoitus tehdä lapsia, joiden kasvatuksen on perustuttava yhteisiin arvoihin, jotka puolestaan pohjautuvat islamiin. Liberaalimpi muslimityttö vastaa tähän, että ihmisillä voi olla samanlaiset arvot, vaikka heillä olisi eri uskonto.

Mietitäänpä hetken tilannetta, että Suomen koulu-TV olisi tuottanut sosiaaliseen mediaan videon, jossa suomalaistyttö sanoo, ettei ikinä voisi deittailla muslimipoikaa. Sellaista videopätkää ei tulla ikinä näkemäänkään, koska siitä nousisi aivan valtava rasismi- ja islamofobiakohu. Ruotsin koulutelevision ohjelmasta kirjoitti Suomessa ensimmäisenä vaihtoehtomedia PT-media.