LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
"Oppilaita tulee kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetukseen."
Tätä opinkappaletta eri muodoissaan on vaalittu vuosikymmenet niin Ruotsin kuin Suomenkin kouluissa, opetussuunnitelmissa ja koulujen arjessa – sekä myös laajemmin viranomaistoiminnassa.
Nyt olisi aika haudata idea, joka on lähtenyt käsistä, sanoo Inger Enkvist, professori Lundin yliopistosta. Kouludebatöörinä tunnettu Enkvist perustelee näkemystään Ruotsin opettajajärjestön Viläraren tuoreessa haastattelussa.
– Alkuperäinen ajatus lienee ollut se, että demokratia kehittyy, kun hyvin koulutetut ja informoidut kansalaiset muodostavat asioista oman näkemyksensä ja tekevät sitten päätöksiä sen mukaisesti. Mutta nyt tilanne on se, että oppilaat tottuvat nuoresta lähtien ottamaan osaa päätöksiin ja asioiden valmisteluun riippumatta siitä, onko heillä ymmärrystä ja tietoa kyseisestä asiasta vai ei, Enkvist sanoo.
Ruotsin opettajajärjestön haastattelussa Enkvistiltä kysyttiin, eikö ole mahdollista samanaikaisesti kehittää oppilaiden tietoja ja taitoja ja tarjota osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia – siis saavuttaa molemmat tavoitteet.
– Optimisti sanoisi, ettei valintaa tarvitse tehdä ja molemmat tavoitteet voidaan saavuttaa. Mutta me olemme nyt vuosikymmeniä pitäneet yllä oppilaiden suurta vaikutusvaltaa, ja kokemus kertoo, että tästä ei ole hyvää seurannut, vastaa Enkvist.
– Oppilaille on annettu mahdollisuus valita pois rasittavat tehtävät ja epämieluisiksi katsomansa opettajat. Työrauha on menetetty. Tämä on seurausta siitä, että on painotettu niin vahvasti oppilaan oikeuksia.
Enkvistin mukaan ongelma näkyy myös arvostelussa eli todistusarvosanoissa, joista ”keskustellaan”, eli oppilaat ja heidän vanhempansa pääsevät niihin vaikuttamaan.
– Tässä pelissä häviävät loppujen lopuksi kaikki – oppilaat ja koko yhteiskunta, Enkvist painottaa.
Lähde: Vilärare
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Viikon suosituimmat
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Lue lisää
Lue lisää
