Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021
15.02.2021 |09:12
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa
Suomi on niukasti nelossijalla ja Ruotsi – kuinka ollakaan – Euroopan selvä ykkönen, kun kyse on kansalaisuuden myöntämisestä maahanmuuttajille. Runsaat 700 000 ihmiselle myönnettiin hakemuksesta jonkun EU:n jäsenmaan kansalaisuus vuonna 2019, kertoo tilastoviranomainen Eurostat.
Eurostatin tilasto on suhteellinen. Se on tehty laskemalla myönnettyjen kansalaisuuksien määrä suhteessa maassa oleskeleviin ulkomaan kansalaisten määrään.
Ruotsin kansalaisuuden sai vuonna 2019 runsaat 64 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Eli seitsemän prosenttia maan ulkomaalaisväestöstä. Se on kirkkaasti anteliainta unionin alueella. EU ei vielä ole vetänyt kaikkien maiden uusimpia lukuja yhteen, mutta vuonna 2020 Ruotsi myönsi kansalaisuuden 80 175 hakijalle. Kasvu on tuimat 25 prosenttia.
Suhteellinen luku on erityisen mielenkiintoinen siksikin, että Ruotsissa on jo erittäin paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Eurostat ei myöskään erottele kansalaisuuden saaneiden henkilöiden lähtömaita. Maailma muuttuu ja maan väestö sen mukana.
Suomen passi löysässä
Suomen kansalaisuuden sai 9 649 hakijaa vuonna 2019. Se on 438 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Viron, Irakin ja Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisille.
Suomen kansalaisuutta voi hakea täysi-ikäinen henkilö, joka on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus on lyhyempi muun muassa Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille.
Suomi on Eurostatin suhteellisessa tilastossa sijalla neljä, tiiviissä ryhmässä Romanian ja Portugalin kanssa, mutta selvästi Ruotsia jäljessä. Kansalaisuuden sai hieman yli tai alle neljä prosenttia ulkomaalaisväestöstä.
Valtaosa EU:n ulkopuolelta
Jonkun EU-maan kansalaisuuden sai 706 400 ihmistä vuonna 2019 ja keskiarvo on kaksi prosenttia maassa oleskelevista. Valtaosa uuden passin saaneista oli unionin ulkopuolelta, muiden EU-maiden kansalaisia oli joukossa vain 13 prosenttia.
Marokkolaiset olivat suurin ryhmä uusista EU-kansalaisista. Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin albanialaisille. Perässä seurasivat britit, syyrialaiset, turkkilaiset, romanialaiset ja brasilialaiset. EU:n sisällä kansalaisuutta vaihtoivat innokkaimmin romanialaiset, puolalaiset ja italialaiset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- albanialaiset väestön muuttuminen suhteellinen vertailu ulkomaalaisväestö kansalaisuuden myöntäminen Eurostat tilastot Euroopan unioni maahanmuuttajat marokkolaiset Passi Irak Kansalaisuus Viro Afganistan Somalia Syyria Venäjä EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho, Purra ja Peltokangas: Hallitus ei halua vaikeuttaa ulkomaalaisten seksuaalirikollisten asemaa – ”Kultapoikia halutaan suojella”
14.12.2020 |11:43
Perussuomalaisilta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus nostettava 10 vuoteen
21.02.2020 |14:24
PS haluaa tuntuvia tiukennuksia kansalaisuuslakiin: ”Somali saa helpommin kansalaisuuden kuin suomalainen Ahvenanmaalta kotipaikkaoikeuden”
04.03.2020 |17:24
Antikainen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta: Tulijat ovat työllistäneet – ainakin poliisia
09.10.2019 |18:53
Immonen: Kasvanut ulkomaalaisperäinen seksuaalirikollisuus saatava kuriin – kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettava
25.09.2019 |19:03
Jumiutuneet karkotuspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maahanmuutosta on Ruotsissa tullut kasvava turvallisuusongelma
31.03.2021 |10:40
Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”
03.04.2021 |20:16
Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana
04.04.2021 |09:05
Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa
09.04.2021 |11:57
Viikon suosituimmat
1.
Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
25.08.2025 |08:44
2.
Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
22.08.2025 |16:17
3.
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
20.08.2025 |15:30
4.
Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
22.08.2025 |18:19
5.
Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
22.08.2025 |09:01
6.
Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi
21.08.2025 |20:08
7.
Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
20.08.2025 |10:25
8.
Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
24.08.2025 |12:07
9.
Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
22.08.2025 |09:38
10.
Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
20.08.2025 |10:44
