

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa
Suomi on niukasti nelossijalla ja Ruotsi – kuinka ollakaan – Euroopan selvä ykkönen, kun kyse on kansalaisuuden myöntämisestä maahanmuuttajille. Runsaat 700 000 ihmiselle myönnettiin hakemuksesta jonkun EU:n jäsenmaan kansalaisuus vuonna 2019, kertoo tilastoviranomainen Eurostat.
Eurostatin tilasto on suhteellinen. Se on tehty laskemalla myönnettyjen kansalaisuuksien määrä suhteessa maassa oleskeleviin ulkomaan kansalaisten määrään.
Ruotsin kansalaisuuden sai vuonna 2019 runsaat 64 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Eli seitsemän prosenttia maan ulkomaalaisväestöstä. Se on kirkkaasti anteliainta unionin alueella. EU ei vielä ole vetänyt kaikkien maiden uusimpia lukuja yhteen, mutta vuonna 2020 Ruotsi myönsi kansalaisuuden 80 175 hakijalle. Kasvu on tuimat 25 prosenttia.
Suhteellinen luku on erityisen mielenkiintoinen siksikin, että Ruotsissa on jo erittäin paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Eurostat ei myöskään erottele kansalaisuuden saaneiden henkilöiden lähtömaita. Maailma muuttuu ja maan väestö sen mukana.
Suomen passi löysässä
Suomen kansalaisuuden sai 9 649 hakijaa vuonna 2019. Se on 438 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Viron, Irakin ja Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisille.
Suomen kansalaisuutta voi hakea täysi-ikäinen henkilö, joka on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus on lyhyempi muun muassa Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille.
Suomi on Eurostatin suhteellisessa tilastossa sijalla neljä, tiiviissä ryhmässä Romanian ja Portugalin kanssa, mutta selvästi Ruotsia jäljessä. Kansalaisuuden sai hieman yli tai alle neljä prosenttia ulkomaalaisväestöstä.
Valtaosa EU:n ulkopuolelta
Jonkun EU-maan kansalaisuuden sai 706 400 ihmistä vuonna 2019 ja keskiarvo on kaksi prosenttia maassa oleskelevista. Valtaosa uuden passin saaneista oli unionin ulkopuolelta, muiden EU-maiden kansalaisia oli joukossa vain 13 prosenttia.
Marokkolaiset olivat suurin ryhmä uusista EU-kansalaisista. Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin albanialaisille. Perässä seurasivat britit, syyrialaiset, turkkilaiset, romanialaiset ja brasilialaiset. EU:n sisällä kansalaisuutta vaihtoivat innokkaimmin romanialaiset, puolalaiset ja italialaiset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- albanialaiset väestön muuttuminen suhteellinen vertailu ulkomaalaisväestö kansalaisuuden myöntäminen Eurostat tilastot Euroopan unioni maahanmuuttajat marokkolaiset Passi Irak Kansalaisuus Viro Afganistan Somalia Syyria Venäjä EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho, Purra ja Peltokangas: Hallitus ei halua vaikeuttaa ulkomaalaisten seksuaalirikollisten asemaa – ”Kultapoikia halutaan suojella”

Perussuomalaisilta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus nostettava 10 vuoteen

PS haluaa tuntuvia tiukennuksia kansalaisuuslakiin: ”Somali saa helpommin kansalaisuuden kuin suomalainen Ahvenanmaalta kotipaikkaoikeuden”

Antikainen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta: Tulijat ovat työllistäneet – ainakin poliisia

Immonen: Kasvanut ulkomaalaisperäinen seksuaalirikollisuus saatava kuriin – kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettava

Jumiutuneet karkotuspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maahanmuutosta on Ruotsissa tullut kasvava turvallisuusongelma

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa
Viikon suosituimmat

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.

Epäilty vasemmistopuolueen vaalivilppi voi vielä muuttaa Ruotsin vaalituloksen: “Joku tolkku sentään pitäisi olla”
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Ceutan kunnossapitotyöntekijät syyttävät laittomasti maahan tunkeutuneita: ”He tappavat eläimiä huvikseen”
Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.

EU-elvytyspaketista rahaa ajoneuvoverojen poistoon Italiassa – Tavio: Perussuomalaiset varoitti yhteisvelasta
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.

Demarisäätiön pomo kuppasi vanhuksen rahat – Reijonen: Hälytyskellojen pitäisi soida
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Vigelius latasi täyslaidallisen hallituksen saavutuksista masentuneelle oppositiolle
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Rikosilmoitus vasemmistopuolueen mahdollisesta vaalivilpistä Tukholmassa: ”Pahinta mitä olen nähnyt”
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.

Maahanmuuttajaryhmien välillä valtavia eroja maanpuolustustahdossa
Monikulttuurisuus muokkaa yhteiskuntaa monella tavalla. Keskeinen kysymys on, miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon tosipaikan tullen? Maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään erilaisia siinä, miten kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen – eli maanpuolutukseen – suhtaudutaan.

Antikainen: Putinia rakastava kaksoiskansalainen osoittaa, miksi ministerien kansalaisuusvaatimusten on tiukennuttava
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Iltalehden haastattelun (20.9.) Suomessa asuvasta Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisesta Zinaidasta. Iltalehden mukaan Zinaida kertoi rakastavansa Vladimir Putinia ja äänestäneensä Yhtenäistä Venäjää. Hän kertoi myös haaveilevansa muuttamisesta Pietariin, mutta jääneensä Suomeen sosiaaliturvan vuoksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












