Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021
15.02.2021 |09:12
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa
Suomi on niukasti nelossijalla ja Ruotsi – kuinka ollakaan – Euroopan selvä ykkönen, kun kyse on kansalaisuuden myöntämisestä maahanmuuttajille. Runsaat 700 000 ihmiselle myönnettiin hakemuksesta jonkun EU:n jäsenmaan kansalaisuus vuonna 2019, kertoo tilastoviranomainen Eurostat.
Eurostatin tilasto on suhteellinen. Se on tehty laskemalla myönnettyjen kansalaisuuksien määrä suhteessa maassa oleskeleviin ulkomaan kansalaisten määrään.
Ruotsin kansalaisuuden sai vuonna 2019 runsaat 64 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Eli seitsemän prosenttia maan ulkomaalaisväestöstä. Se on kirkkaasti anteliainta unionin alueella. EU ei vielä ole vetänyt kaikkien maiden uusimpia lukuja yhteen, mutta vuonna 2020 Ruotsi myönsi kansalaisuuden 80 175 hakijalle. Kasvu on tuimat 25 prosenttia.
Suhteellinen luku on erityisen mielenkiintoinen siksikin, että Ruotsissa on jo erittäin paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Eurostat ei myöskään erottele kansalaisuuden saaneiden henkilöiden lähtömaita. Maailma muuttuu ja maan väestö sen mukana.
Suomen passi löysässä
Suomen kansalaisuuden sai 9 649 hakijaa vuonna 2019. Se on 438 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Viron, Irakin ja Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisille.
Suomen kansalaisuutta voi hakea täysi-ikäinen henkilö, joka on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus on lyhyempi muun muassa Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille.
Suomi on Eurostatin suhteellisessa tilastossa sijalla neljä, tiiviissä ryhmässä Romanian ja Portugalin kanssa, mutta selvästi Ruotsia jäljessä. Kansalaisuuden sai hieman yli tai alle neljä prosenttia ulkomaalaisväestöstä.
Valtaosa EU:n ulkopuolelta
Jonkun EU-maan kansalaisuuden sai 706 400 ihmistä vuonna 2019 ja keskiarvo on kaksi prosenttia maassa oleskelevista. Valtaosa uuden passin saaneista oli unionin ulkopuolelta, muiden EU-maiden kansalaisia oli joukossa vain 13 prosenttia.
Marokkolaiset olivat suurin ryhmä uusista EU-kansalaisista. Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin albanialaisille. Perässä seurasivat britit, syyrialaiset, turkkilaiset, romanialaiset ja brasilialaiset. EU:n sisällä kansalaisuutta vaihtoivat innokkaimmin romanialaiset, puolalaiset ja italialaiset.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- albanialaiset väestön muuttuminen suhteellinen vertailu ulkomaalaisväestö kansalaisuuden myöntäminen Eurostat tilastot Euroopan unioni maahanmuuttajat marokkolaiset Passi Irak Kansalaisuus Viro Afganistan Somalia Syyria Venäjä EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho, Purra ja Peltokangas: Hallitus ei halua vaikeuttaa ulkomaalaisten seksuaalirikollisten asemaa – ”Kultapoikia halutaan suojella”
14.12.2020 |11:43
Perussuomalaisilta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus nostettava 10 vuoteen
21.02.2020 |14:24
PS haluaa tuntuvia tiukennuksia kansalaisuuslakiin: ”Somali saa helpommin kansalaisuuden kuin suomalainen Ahvenanmaalta kotipaikkaoikeuden”
04.03.2020 |17:24
Antikainen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta: Tulijat ovat työllistäneet – ainakin poliisia
09.10.2019 |18:53
Immonen: Kasvanut ulkomaalaisperäinen seksuaalirikollisuus saatava kuriin – kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettava
25.09.2019 |19:03
Jumiutuneet karkotuspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maahanmuutosta on Ruotsissa tullut kasvava turvallisuusongelma
31.03.2021 |10:40
Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”
03.04.2021 |20:16
Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana
04.04.2021 |09:05
Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa
09.04.2021 |11:57
Viikon suosituimmat
1.
Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
22.04.2025 |16:13
2.
Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
24.04.2025 |19:34
3.
Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
23.04.2025 |23:05
4.
Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
22.04.2025 |15:13
5.
Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”
27.04.2025 |15:10
6.
SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.
25.04.2025 |14:28
7.
Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
28.04.2025 |17:40
8.
Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
23.04.2025 |13:02
9.
Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
24.04.2025 |00:24
10.
Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.
25.04.2025 |08:58
