Ruotsin työvoimatoimisto kertoo maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin, mutta lähempi tarkastelu paljastaa rujot luvut.
Ruotsin työvoimatoimisto Arbetsförmedlingen kertoi 1. marraskuuta julkaisemassaan lehdistötiedotteessa hiljattain maahanmuuttaneiden työllistämistä edistävän hankkeen sujuneen hyvin. Kaksivuotiseen kotouttamisohjelmaan osallistui kesällä 2017 enimmillään 77.000 henkilöä. Tänä vuonna maahanmuuttajista 44 prosentin kerrotaan olevan töissä tai aloittaneen opiskelut kolme kuukautta kotouttamisohjelmasta valmistumisen jälkeen. Vielä vuosi sitten työ- tai opiskelupaikan löytäneiden osuus oli vain 32 prosenttia.
Arbetsförmedlingen otsikoi lehdistötiedotteen optimistisesti: ”Yhä useampi hiljattain maahanmuuttanut saa työpaikan”.
SVT:n mukaan tiedote herätti närkästystä. Tiedotteen tilasto-osuudesta käy ilmi, että suurin osa työmarkkinoille kotoutuneiksi väitetyistä on tempputyöllistetty, eli työpaikat pohjautuvat julkisen sektorin tukiaisiin. Vuonna 2018 vain seitsemän prosenttia ohjelmasta valmistuneista oli löytänyt opiskelupaikan tai tuista vapaan työpaikan. Vertailun vuoksi sama lukema oli vuonna 2017 neljä prosenttia. Eli tänä vuonna vain joka kuudes kotouttamisohjelman myötä muka-kotoutuneista on onnistunut siinä markkinaehtoisesti. Erityisesti naisten tilanne on surkea. Kotoutusohjelmasta valmistuneista miehistä opiskelemaan tai töihin pääsi yli puolet, mutta naisilla lukema on vain 30 prosenttia.
Expressen-lehden politiikantoimittaja Anna Dahlberg kommentoi SVT:lle tarinan suuresta menestystarinasta olevan ”selvästi harhaanjohtavaa”. Dahlbergin mukaan Arbetsförmedlingen on vaikean tehtävän edessä: matalasti koulutettujen ihmisten sovittaminen työmarkkinalle, joka edellyttää hyvää ruotsinkielen taitoa ja vähintään lukiotason tietoja, ei ole helppo tehtävä. Dahlbergin mielestä vaikeudesta huolimatta kaunistelu ei auta ketään.
Talouselämä kirjoitti kesäkuussa Ruotsin aloittavan maahanmuuttajien palkkakokeilun. Kotouttamistyöpaikoiksi kutsutuissa töissä puolet palkasta maksaa työnantaja ja valtio toisen puolikkaan. Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton varatoimitusjohtaja Peter Jeppson kertoi TE:lle, että Ruotsissa kestää jopa yhdeksän vuotta ennen kuin puolet heikosti koulutetuista maahanmuuttajista on työllistynyt. Jeppsonin mukaan joka kolmannella maahanmuuttajalla ei ole edes peruskoulua vastaavaa tutkintoa. Koska työntekijän maksaman palkan on vastattava työntekijän tuottavuutta, kouluttamattomat maahanmuuttajat eivät saa työtä ilman valtion avustusta. Ilmeisesti kohteliaisuussyistä Jeppson kuitenkin kertoo kyseessä olevan ”samaan aikaan suuri voimavara ja suuri haaste”.
Suomessa kuulee usein kerrottavan, että Ruotsi osaisi integroida maahanmuuttajansa Suomea paremmin. Tämä tarina nojaa pitkälti Ruotsin maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten työllisyysasteiden esittämiseen yhdessä, erittelemättä sen tarkemmin, ovatko maahanmuuttajat työperäisiä, mistä maasta lähtöisin, minkälaista palkkaa he saavat tai kuinka suuri osa työpaikoista on osittain tai kokonaan verorahoilla kustannettujen tukien varaan pohjautuvia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
