LEHTIKUVA
Kansanedustaja, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius käy somekanavillaan läpi SDP:n uusia maahanmuuttoehdotuksia ja arvioi demarien esittämiä uudistuksia näennäisiksi. Vigelius huomauttaa, että demarien linja ei muuta maahanmuuton kokonaiskuvaa Suomessa, kun taas perussuomalaisten hallituksessa ajamat kiristykset ovat jo toteutuneet – SDP:n ankarasta vastustuksesta huolimatta.
Perussuomalaisten Joakim Vigelius pureutuu somekanavillaan SDP:n väitettyyn – jopa yllättävään – maahanmuuttolinjan tiukentumiseen. Vigelius kokoaa yhteen demarien esittämät muutokset ja toteaa niiden olevan lähinnä kosmeettisia.
Vigeliuksen mukaan demarien ehdotukset eivät tosiasiassa aseta uusia ehtoja Suomeen muuttamiselle, jäämiselle tai ongelmallisten ulkomaalaisten poistamiselle. Samalla hän muistuttaa kansaa siitä, että perussuomalaiset ovat jo hallituksessa toteuttaneet huomattavasti tiukempia toimia, joita SDP on systemaattisesti eduskunnan äänestyksissä vastustanut.
Muutama kelpo ehdotus, jotka eivät muuttaisi maahanmuuton kokonaiskuvaa Suomessa, ja muutenhan demarit äänestävät tiukennuksia vastaan, Vigelius kiteyttää demarien esityksen.
– Jos katsotaan pintapuolista uutisointia syvemmälle, demarien esittämät rajoitukset eivät ole uusia ehtoja Suomeen muuttamiselle. Ne eivät ole uusia ehtoja Suomeen jäämiselle. Ne eivät tarjoa edes keinoja poistaa ongelmallisimpia ulkomaalaisia Suomesta.
Kokosin yhteen, miltä tosiasiallisesti näyttää SDP:n ''tiukentunut'' maahanmuuttolinja. Muutama kelpo ehdotus, jotka eivät muuttaisi maahanmuuton kokonaiskuvaa Suomessa, ja muutenhan demarit äänestävät tiukennuksia vastaan.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) August 15, 2026
Jos katsotaan pintapuolista uutisointia syvemmälle,… pic.twitter.com/WuZRv9UIGH
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen kokoama lista eduskunnan äänestyksistä paljastaa demarien säännönmukaisesti äänestävän maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan. Samaan aikaan demarileiri vaikenee kuin muuri löperöstä maahanmuuttolinjastaan, jonka saa esille vain äänestystuloksia peratessa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
SDP vaatii kesäkokouksessaan esittelemässään toimenpidepaketissa tiukempaa maahanmuuttolinjaa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää linjauksia sinänsä oikeansuuntaisina, mutta epäuskottavina.
SDP julkisti kesäkokouksessaan ehdotuksia maahanmuuton kiristämiseksi vaatien muun muassa maahantulijoita luopumaan lähtömaiden tavoista, jotka ovat ristiriidassa suomalaisten arvojen kanssa. - Tosiasiassa demarit eivät ole valmiita edes burkakieltoon, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
