

LEHTIKUVA
Sipiläkin joutui myöntämään, että Halla-aho on ollut oikeassa: ”Turvapaikanhakijoiden taakanjako EU:ssa ei vain toimi”
Puoluejohtajien eurovaalitentissä vain rkp:n Anna-Maja Henriksson ja vasemmiston Li Andersson halusivat jatkaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa ja siirtolaisten jakamista EU-jäsenvaltioiden kesken. Andersson olisi jopa valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertoivat eilen MTV:n vaalitentissä näkemyksiään maahanmuuttopolitiikasta EU-viitekehyksessä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden tulvan vaikutukset näkyvät Euroopassa edelleen.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että akuutti kriisi on väliaikaisesti ratkaistu, mutta Rinne arveli, että ilmastonmuutos saattaa johtaa seuraavaan Eurooppaan pyrkijöiden aaltoon.
– On varauduttava siihen, että tilanne muuttuu. Afrikan väestön kehitys ennakoi sitä, että jos kehitys ei kulje oikeaan suuntaan, niin paine liikkeellelähtöön on kova, Rinne sanoi.
Puoluejohtajilta kysyttiin, minkälainen vaikutus tulevan parlamentin kokoonpanolla on EU:n maahanmuuttopolitiikkaan.
– EU:n on jatkossa löydettävä isoissa asioissa yhteinen tahotila. EU-parlamentin vaalilla on suuri vaikutus muun muassa seuraavan komission kokoonpanoon, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi.
Hänen mukaansa maahanmuutto voidaan ratkaista kestävästi vain EU-tasolla. Orpo nosti esille yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän.
Kansalliset ratkaisut harmittavat Li Anderssonia
Vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti särön EU-jäsenvaltioiden kesken. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi, etteivät aiemmin tehdyt ratkaisut riitä tulevaisuuden kriisien hoitamiseen.
– Tarvitsemme ne toimenpiteet mitä komissio on esittänyt, kuten rajavalvonnan tehostaminen ja palautusten tehostaminen. Myös yhteistyötä Afrikan maiden kanssa tarvitaan, jotta voimme puuttua juurisyihin. Kova urakka se kuitenkin tulee olemaan, eikä tilanne ole helposti ratkaistavissa. Tarvitaan jatkuvia toimia, Sipilä sanoi.
Vasemmiston Li Anderssonin keinovalikoimaan ei kuulu rajavalvonta – ei sen paremmin EU:n ulkorajojen kuin EU-jäsenvaltioidenkaan. Anderssonin ratkaisu tulevaisuuden ongelmiin olisi taakanjakomallin tyyppinen tulijoiden sijoittaminen tasaisesti EU-jäsenvaltioiden kesken. Andersson olisi myös valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä.
– Tarvitsemme muutoksia, jolla vastuuta jaetaan tasaisemmin koko Euroopan unionin alueella. Ongelma on se, että maat toimivat tällä hetkellä puhtaasti kansallisten intressien näkökulmasta, Andersson harmitteli.
Myös rkp:n Anna-Maja Henriksson kannattaa löysää maahanmuuttopolitiikkaa. Henrikssonin mielestä jokaisen EU-maan tulee ottaa osansa taakanjaosta. Henriksson myös viittasi epämääräisesti luottamuksen lisäämiseen EU-jäsenvaltioiden kesken.
– Etukäteen pitäisi sopia, montako turvapaikanhakijaa tulee jäsenvaltioihin.
Pään seinään hakkaaminen kannattaisi jo lopettaa
Perussuomalaiset on pitkään esittänyt konkreettisempia ratkaisuja, kuten Välimeren yli saapuvien laivojen käännyttämistä takaisin lähtösatamiin. Toimenpide samalla lähettäisi ihmissalakuljettajille selkeän viestin, ettei Eurooppaan kannata pyrkiä laittomia reittejä pitkin. Käännyttäminen myös vähentäisi hukkumiskuolemia merellä.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sanoi, että on ensinnä tunnistettava, mitkä keinot ovat realistisia ja mitkä eivät.
– EU:ssa on ollut työn alla yhteinen turvapaikkapolitiikka koko sen ajan kun olen työskennellyt parlamentissa. Olen itsekin ollut mukana tekemässä sitä. Olen samalla oppinut ymmärtämään, millaiset ratkaisut eivät ole mahdollisia.
– Henrikssonin esittämät taakanjakomekanismit eivät toimi, koska tulijat ovat nirsoja sen suhteen mihin maahan he haluavat mennä ja asettua. Heitä voidaan siirtää hallinnollisilla päätöksillä Puolaan tai Latviaan, mutta ennemmin tai myöhemmin heillä on taipumus päätyä omin avuin Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin tai Suomeen. Taakanjaosta ei ole ratkaisuksi, joten ei kannata hakata päätä seinään, Halla-aho sanoi.
Tulijoita ei pidä ottaa toisesta jäsenvaltiosta
Halla-aho esitti kaksi yksinkertaista toimenpidettä.
– EU:n pitäisi ulkorajallaan ottaa käyttöön tiukka käännytyspolitiikka. Kuten Australiassa on ollut menestyksekkäästi useita vuosia. Kaikki mereltä tavatut laivat palautetaan lähtösatamiin. Tehdään siis selväksi ihmissalakuljettajille ja laittomille siirtolaisille, että Eurooppaan ei voi tulla tällä tavalla.
– Lisäksi jäsenvaltiolle pitää asettaa velvoite olla ottamatta vastaan toisesta jäsenmaasta tulevia turvapaikanhakijoita. Tällä ketju saadaan katkeamaan. Ihmisethän eivät tule esimerkiksi Kreikkaan tai Italiaan siksi, että haluaisivat näihin maihin vaan siksi, että sen jälkeen voi mennä minne haluaa.
Halla-aho sanoi, että siirtolaispainetta pitää yllä Afrikan kiihtyvä väestöräjähdys.
– Afrikan väkiluku kasvaa tällä vuosisadalla neljään miljardiin. Lähi-idässä on samanlainen kehitys. Väestön kasvu ylläpitää juurisyitä siihen, miksi ihmiset liikkuvat, kuten väkivalta, huono hallinto ja näköalattomuus. Afrikkaa pitää auttaa, mutta on pelkkää utopiaa kuvitella että Eurooppa voisi omilla resursseillaan ratkaista Afrikan ongelmia, Halla-aho sanoi.
Sipilä: Pakollinen taakanjakomalli ei ole realismia
Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli Halla-ahon linjoilla.
– Taakanjakomekanismia ei pidä ottaa käyttöön, koska siitä tulee itseään ruokkiva ilmiö, eli ihmiset yrittävät yhä epätoivoisemmin lähteä Välimeren yli Eurooppaan. Ihmissalakuljettajat käyttävät tilannetta hyväksi ja iso joukko ihmisiä siinä hukkuu Välimereen.
Keskustan Sipilä myönsi, että Halla-aho on ollut oikeassa.
– Pakollinen taakanjakomekanismi ei ole realismia. Olen puolen vuoden aikana tavannut kaikkien maiden kollegat ja voin sanoa, että pakollinen mekanismi ei toimi. Meidän on siis haettava jotakin muuta ja siinä on oltava muita elementtejä. Sama sapluuna ei kuitenkaan sovi kaikille maille.
– Toinen asia, missä Halla-aho on oikeassa on se, että kun henkilö pakenee sotaa ja hakee turvapaikkaa, niin mielestäni se riittää, että tullaan turvalliseen maahan eikä vaelleta maasta toiseen, Sipilä sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jäsenvaltiot Anna-Maja Henriksson puheenjohtajatentti Lähi-itä siirtolaiset Rajavalvonta Maahanmuuttopolitiikka Sari Essayah Afrikka Taakanjako Petteri Orpo Antti Rinne Turvapaikanhakijat Li Andersson perussuomalaiset Eurovaalit Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurovaaliehdokas Nieminen: ”Kansalliset sisärajat saatava omaan hallintaan”

Eurovaaliehdokas Raatikainen: Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä tai terrori-iskujen määrä kasvaa entisestään

Halla-aholta kysyttiin, miten hän estäisi turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomeen turvallisesta maasta: ”Siihen on olemassa sellainen muinaisina aikoina keksitty keino kuin rajavalvonta”

Eurovaaliehdokas Vallin: Jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa

Immonen: Italian tiukka maahanmuuttopolitiikka toimii – elintasopakolaisten tulo loppunut

Saksan liittopäivät hyväksyivät maahanmuuttolakipaketin – sisältää keppiä ja porkkanaa
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää