

Vasemmalla Suomen Kuvalehden juttu, oikealla Helsingin Sanomien.
Hesarin sisarlehti Financial Times talloo oikeusvaltioperiaatetta urakalla – vaatii Saksan perustuslakituomioistuimen tuomareiden vaihtamista EU-myönteisempiin
Finacial Timesin pääkirjoitus ei näytä hyvältä oikeusvaltioperiaatteen kannalta. Lehti vaatii pääkirjoituksessaan tuomareiden vaihtamista sellaisiin, ”joilla olisi tasapainoisempi käsitys perustuslaista ja jotka osaisivat sovittaa yhteen Saksan velvollisuudet EU:ta kohtaan. Asiasta kirjoittaa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Suomen Kuvalehdessä.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen analysoi Saksan tilannetta ja FT:n pääkirjoitusta Suomen Kuvalehden blogissaan.
Ronkaisen mukaan julkisuudessa on vuosien varrella oltu turhautuneita Saksan perustuslakituomioistuimen tapaan tulkita EU-oikeutta ja jarruttaa integraatiota.
– Kenties kaikkein pisimmälle meni FT:n pääkirjoitus, jossa vaadittiin tuomareiden vaihtamista sellaisiin, ‘joilla olisi tasapainoisempi käsitys perustuslaista ja jotka osaisivat sovittaa yhteen Saksan velvollisuudet EU:ta kohtaan’. Huomioiden kaiken liputuksen oikeusvaltioperiaatteen puolesta ja Itä-Euroopan kehitystä vastaan, vaatimus oli pöyristyttävän europopulistinen ja kaksinaismoralistinen, Ronkainen kirjoittaa.
Perustuslakituomioistuin kielsi liittopresidenttiä vahvistamasta elvytyspakettia
Kyse on Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksestä, jolla se kielsi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeieriä ratifioimasta päätöstä EU:n omien varojen kasvattamisesta, jonka maan parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä.
Omien varojen kasvattaminen on ehto viime kesänä sovitun 750 miljardin euron elpymisrahaston hyväksymiselle. Kuusitoista EU-maata on jo ratifioinut sen. Yksitoista maata vielä käsittelee asiaa. Suomessa perustuslakivaliokunta ei ole vielä linjannut, tarvitseeko elpymisrahasto eduskunnassa yksinkertaisen vai kahden kolmasosan enemmistön.
Ronkainen selventää, että taustalla Saksan perustuslakituomioistuimen toimessa on elpymisrahastoa vastaan tehty kanne, jonka mukaan EU:n yhteisvelka rikkoo EU:n perussopimuksia ja Saksan taloudellista itsemääräämisoikeutta.
– Tuomioistuin voi katsoa, että kanne on aiheeton, eikä esteitä omien varojen hyväksymiselle ole. Toinen vaihtoehto on, että tuomioistuin kieltää ratifioinnin, kunnes elpymisrahaston laillisuus on selvitetty EU-tuomioistuimen kanssa, hän kirjoittaa.
Elpymisrahaston voimaantulo voi lykkääntyä
Ronkaisen mukaan tällainen oikeusjuttu lykkäisi elpymisrahaston voimaantuloa pahimmillaan vuosilla.
Kolmas ja todennäköisin vaihtoehto on, että tuomioistuin ei estä omien varojen ratifiointia, mutta selvittää kuitenkin elpymisrahaston laillisuuden. Tuomioistuin on kyseenalaistanut esimerkiksi eurokriisin aikaiset tukitoimet ja Euroopan keskuspankin elvytystoimet, mutta ei ole lopulta estänyt Saksan osallistumista toimiin. Sen sijaan se on oikeujuttujen avulla asettanut Saksan osallistumiselle tiettyjä laillisia rajoja, joita ei voida ylittää. Näin tehdessään se on hidastanut tukitoimien myöhempää laajentamista ja sitä kautta tapahtuvaa integraation syvenemistä. Tuomioistuin on Maastrichtin sopimuksesta lähtien toiminut näin.
KHO:n presidentti huolissaan tuomarikunnan asemasta
Financial Timesin kanssa yhteistyössä toimiva Helsingin Sanomat kertoi tänään korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen huolista.
– Kansainväliset tapahtumat ovat Kuusiniemen mukaan osoittaneet viime vuosina, että kysymys tuomioistuinten toiminnan turvaamisesta perustuslain tasolla on sittenkin hyvin oleellinen, HS kertoo.
Erityisen huolissaan Kuusiniemi on tuomareiden eläkeiän muutoksista.
– Niitä voi etsiä katsomalla, millaiset muiden maiden tapaukset ovat johtaneet tuomioihin EU:n tuomioistuimessa. On ollut tapauksia, joissa on muutettu ylimpien tuomioistuimien tuomareiden eläkeikää eli pakollista eroamisikää. Tällöin on ilmiselvästi yritetty saada vanhimpia jäseniä pois, jotta hallitus voi nimittää itselleen lojaaleja tuomareita, Kuusiniemi sanoo.
Erityisen selkeinä varoittavina esimerkkeinä hän mainitsee Puolan ja Unkarin. Kuusiniemi ei mainitse Financial Timesin vaatimusta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa hän esittää äänioikeuden rajaamista kunta- ja aluevaaleissa vain Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisille.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syyttää keskustaa kansanedustajien maalittamisesta ja kertoo, että raju häirintä ulottuu myös perheenjäseniin. Hän painottaa, että tappouhkaukset ja pelottelukuvasto vaarantavat demokratian, ja vaatii keskustan paikallistoimijoita lopettamaan ylilyönnit.

Totuus on tekijän silmissä – Yle tulkitsee maailmaa sellaisena kuin toimittaja haluaisi sen olevan
Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa
Ilmastoaktivismin nimissä on jälleen sotkettu arvokas kulttuuriteos. Tällä kertaa espanjalaisessa museossa, jossa töhrittiin kuuluisa Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi tehty maalaus.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää