Sisäministeri Päivi Räsäseltä (kd.) kysyttiin Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, voisiko Suomi ottaa jatkossakin Syyriasta 500 ylimääräistä pakolaista.
Räsäsen mukaan kyllä. Kiintiöpakolaisjärjestelmä eli sijoitus kuntiin on paras järjestelmä sekä saajamaiden ja pakolaisten kannalta. Se riippuu kuntien kyvystä ottaa heitä vastaan. Jos kykyä on, määrää voidaan nostaa eli ottaa 750:tä kiintiöpakolaista suurempi määrä, mikä on hallitusohjelmassa otettu.
– Tämä vuonna kunnat ovat ottaneet oikein hyvin vastaan pakolaisia, tänä vuonna on vapautunut 1250 paikkaa. Kun kiintiö on 1500 pakolaista, voidaan purkaa edellisen vuoden jonoa. Kansallisuuksia on muitakin. Pakolaisia tulee sitä mukaa kuin UNHCR selviytyy ruuhkasta, kunnat ovat valmiit ottamaan heidät vastaan vaikka heti, Räsänen sanoi.
Haglund ottaisi
pakolaisia enemmän
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin mielestä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ei pitäisi sekoittaa keskenään, kuten Räsänen hänen mielestään teki. Haglundin mielestä Suomi ei ole osoittanut solidaarisuutta moneen muuhun maahan verrattuna ja RKP:n mielestä pakolaispolitiikassa olisi parantamisen varaa.
Soini auttaisi lähtömaassa
Timo Soini sanoi, että päätösvallan pitää pysyä aina Suomessa, paljonko ja keitä tänne tulee.
– Tunnen itse paljon 80-luvun venepakolaisia Vietnamista ja he ovat sopeutuneet erittäin hyvin. Suomella on oma roolinsa tässä, mutta maailman ongelmat eivät ratkea sillä, että joitakin kymmeniä tuhansia ihmisiä siirrellään maailman puolelta toiselle. Sitäkin pitää tehdä, mutta pitää ottaa vähän, Soini linjasi.
Hän sanoi tuntevansa Syyrian tilanteen: siellä on noin miljoona ihmistä rajoilla taisteluita paossa.
– Olen sillä kannalla, että sinne autetaan ihmisiä, mutta en sillä että kymmeniä tuhansia otettaisiin Suomeen ja sitten maksaisimme sen, Soini linjasi.
