Sortuvat talot, autiot pihat

Egyptissä kerrostaloja on sortunut jo useiden vuosikymmenien ajan ja syytkin ovat selvillä. Lakia rikotaan ja mm. luvattomia kerroksia rakennetaan lisää alkuperäisten rakennusten päälle. Sortumisen syyt ovat siis tiedossa. Alimmaisten kerrosten lujuus ei ole suunniteltu lisäkerroksille ja lisäkerrostenkin lujuuslaskelmat voivat puuttua, koska lupaa ei ole haettu ja valvontaakaan ei silloin kukaan osaa edellyttää. Suomessa on toisin. Luvattomia rakennuksia rakennetaan vähän ja yhtään luvatonta kerrostaloa ei ole rakennettu 1958 vuoden jälkeen, jolloin nykyisenkaltainen rakennuslaki asetuksineen tuli voimaan. Suurin muutos lain historiassa tapahtui 1990 taitteessa, kun lakia muutettiin ja nimi muuttui maankäyttö- ja rakennuslaiksi, MRL. Voidaan siis olettaa, että Suomen lainsäädäntö on huippuluokkaa maailmanlaajuisestikin mitattuna. Täällä noudatetaan lakeja ja asetuksia tunnontarkasti, kuten kuuluukin.

Miksi nykyajan tekniikalla rakennettuja rakennuksia sitten sortuu? En lähde selvittämään erikseen maneesien kohdalla tapahtuneita sortumia ja syitä, mutta kerron näkemykseni siitä mistä nykyisen lain aikana rakennettujen (1990 jälkeen) rakennusten erilaiset ongelmat, kuten sortuminen, kosteusongelmat, homeongelmat ja muut virheet voisivat johtua. Yksi oleellisin muutos tapahtui vastuun kohdalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain luku 17 Rakentamisen yleiset edellytykset 119 § Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.

Tässä asiassa muutos edelliseen lakiin oli suuri. Edellisen lain mukaan vastuussa olivat valvontaviranomaiset, suunnittelijat ja vastaava työnjohtaja. Nyt vastuu on pääasiassa rakennushankkeeseen ryhtyvällä.  Ei tarvitse olla juristi, kun tuntee hieman rakentamisen koukeroita, niin selviää mistä on kysymys. Ennen oli sanonta ”pukki kaalimaan vartijana”. Siinä se on vastaus yksinkertaisesti sanottuna tähänkin asiaan. Nyt grynderi saa monesti ihan itse valvoa ja ohjata hankkeen etenemistä suunnittelusta lähtien. Paperilla ja teoriassa kaikki voidaan osoittaa kyllä säädösten mukaisesti, mutta työmaalla kaikki voikin olla toisin. Samalla viranomaisen, suunnittelijan ja vastaavan mestarin vastuu on hämärtynyt. Nyt näiden henkilöiden vastuu päättyy viimeistään siihen kun rakennus valmistuu ja kohteessa on suoritettu loppukatselmus.

Valta on sillä, joka maksaa. Raha toimii konsulttina ja laatu on johdonmukainen seuraus valvonnasta.  Kaikki toimii silloin paremmin, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä eli tilaaja tai rakennuttaja on juridisesti eri henkilö/yhteisö, kuin tämä grynderi. Tilaajan asettama valvoja unohdetaan usein, mutta on tärkein henkilö hankkeen onnistumiselle. Ja kun eduskunnan päättämästä laista on kysymys, niin tähänkin asiaan on politiikka helppo vetää mukaan. Kuten hyvin muistamme, niin lakimuutoksen aikoihin valmistelussa oli voimakkaasti mukana vihreä ajatusmaailma ja Vihreät olivatkin avainasemassa silloin kun lakia valmisteltiin.  Elettiin voimakasta nousukautta ja oletettiin, että nyt jos koskaan on uudistuksen aika. Muutoksella lisättiin byrokratiaa voimakkaasti, jotta ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat saadaan hallintaan rakentamisessa. Samaan aikaan vihreä ajatusmaailma haki pääkaupunkiseudulla reittejä soluttautuakseen yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden hallintoon mukaan, sillä tietoon oli tullut ”maan tapa”, kun ollaan oikeassa paikassa, niin rahaa virtaa sopivasti puoluekoneistolle. Kaikki eivät kuitenkaan mukaan ehtineet.

Nyt olemmekin ihan uuden haasteen edessä. Sortuvat talot ja autiotuvat pihat muodostavat ongelmia muualla Suomessa ja samaan aikaan pääkaupunkiseudulla on huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Olisiko maaseutu kuitenkin säilytettävä, kun Helsinki alkaa yskiä mamujensa kanssa?  Viimeksi joulukuussa hyväksyimme energiatodistuslain sekä muutoksen maankäyttö- ja rakennuslakiin ja jälleen laki vaatii korjausta. Koetetaan pysyä mukana.

Martti Mölsä
kansanedustaja (ps)