

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sotapeleissä simuloidaan jo Ukrainan sodan seurauksia: Venäjän tappio voisi johtaa valtion romahtamiseen – suurvallan ydinaseet paikallisten sotalordien käsiin
”Mitä olisi maailma ilman Venäjää”, pohdiskeli ja uhkaili presidentti Vladimir Putin jo vuonna 2018. Vastaus on tietenkin, että ”ei mitään”. Siinä Putin saattaa olla väärässä. Myös Venäjän mahdollisessa hajoamisessa on koossa kaikki katastrofin ainekset.
Suurvaltojen sotapeleissä Venäjän valtion hajoaminen Ukrainassa koetun tappion jälkeen on eräs mahdollinen skenaario. Strategiaan uppoutuneet sotilaat ja diplomaatit pohtivat muun muassa vaihtoehtoa, jossa Venäjästä tulisi kaikenkarvaisten sotalordien hallitsema tilkkutäkki.
Vertailukohtaa voisi hakea vaikkapa nykypäivän Libyasta, miksei periaatteessa myös etnisten puhdistusten leimaamista Jugoslavian hajoamissodista Balkanilla.
Sekasorto tuttua Venäjän nykyjohdolle
Skenaariot Venäjän sotilaallisen erikoisoperaation epäonnistumisesta vaihtelevat Politico-lehden mukaan 20 etnisen alueen kansannousuista täydelliseen Libyan kaltaiseen sekasortoon, joka oli seurausta diktaattori Muammar Gaddafdin kukistumisesta niin sanotun arabikevään tuoksinassa vuonna 2011.
Ovet länsimaiden sekaantumiselle Libyan tapahtumiin avasi enteellisesti Venäjän tuolloinen presidentti Dmitri Medvedev. Hän päätti Venäjän pidättäytymisestä YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksestä, joka antoi lännelle laillisen mahdollisuuden sotatoimiin Libyassa. Venäjän hiljaisen myönteinen asenne vaikutti tuolloin myös Kiinan äänestyskäyttäytymiseen.
Paikallisia ydinsotia
Kumpikin mahdollinen tapahtumakulku tappion jälkeisellä Venäjällä muodostaisi vakavia uhkia alueelliselle vakaudelle ja koko Euroopalle.
Supervallan hajoamisen seurauksia voisivat olla esimerkiksi ydinaseilla varustautuneiden ryhmien yhteenotot ja niitä seuraava valtava pakolaisvyöry EU:n alueelle.
Kansainvälisten toimitusketjujen katkeaminen iskisi puolestaan laajasti eurooppalaiseen teollisuuteen ja siten talouteen. Vuoden 2020 keväällä koronan myötä alkanut maailman uusi aika saattaisi muistuttaa yhä enemmän Ilmestyskirjaa.
Medvedevin ennustus
Skenaariot Ukrainan sodan päättymisestä ovat toki totaalisen ennenaikaisia, eikä Venäjän tulevaisuudella suostu juuri kukaan spekuloimaan virallisella estradilla. Asia on hälyttävän kriittinen kaikille konfliktin osapuolille ja siksi vaikeneminen on kultaa.
Venäjän federaation sotateollisuuskomission varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev tosin otti kantaa ”norsuun olohuoneessa” viime keskiviikkona. Menneestä oppineena Medvedev totesi Delfoin oraakkelin tapaan Telegramissa:
– Jos Venäjä lopettaa sotilaallisen erikoisoperaation Ukrainassa saavuttamatta voittoa, Venäjä katoaa, se revitään palasiksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ilmestyskirja etninen alue Jugoslavia Muammar Gaddafi Venäjän hajoaminen sotilaallinen erikoisoperaatio YK:n turvallisuusneuvosto Dmitri Medvedev ydinaseet Arabikevät Ukrainan sota Venäjän hyökkäys sotalordit kansannousu Balkan katastrofi Vladimir Putin Libya Kiina
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Länsimaiden on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä ei voita sotaa

Mäenpää tyytyväinen Suomen panssarivaunupäätökseen – Suomen on ensisijaisesti ajateltava omaa puolustustaan

Kansalaiset väsyvät valheisiin Venäjällä: Mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista – vain Putiniin voi luottaa

Turvallisuuspoliisi Säpo huolissaan Venäjän vakoilusta: Ulkomaalaisten kiinteistökauppoja halutaan suitsia myös Ruotsissa

Transnistria on ruutitynnyri Ukrainan ja Moldovan välissä – Cobasnan ammusvaraston räjähdysvoima vastaa ydinpommia

Kiina kannustaa nyt kansalaisia lisääntymään – maailman väkirikkaimman maan titteli meni keväällä Intialle
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.