Maailman rikkaimmasta miehestä tuli Donald Trumpin vaalikampanjan äänitorvi: “Woke on uudelleen brändättyä kommunismia”

Valtiovarainministeri Purra Luxemburgissa: Kansallisella tasolla tehtävät uudistukset ovat välttämättömiä – “Emme edelleenkään halua uusia velkapohjaisia EU-välineitä”

Peltokangas toivottaa esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta tervetulleeksi hallintovaliokuntaan: Kysymys on Suomen turvallisuuden lisäämisestä

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: “Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

Garedew hallituksen linjoilla kehitysyhteistyöstä: “Meillä ei ole varaa toimia koko maailman pelastajina”

Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Balkan

”Mitä olisi maailma ilman Venäjää”, pohdiskeli ja uhkaili presidentti Vladimir Putin jo vuonna 2018. Vastaus on tietenkin, että ”ei mitään”. Siinä Putin saattaa olla väärässä. Myös Venäjän mahdollisessa hajoamisessa on koossa kaikki katastrofin ainekset.

Suurvaltojen sotapeleissä Venäjän valtion hajoaminen Ukrainassa koetun tappion jälkeen on eräs mahdollinen skenaario. Strategiaan uppoutuneet sotilaat ja diplomaatit pohtivat muun muassa vaihtoehtoa, jossa Venäjästä tulisi kaikenkarvaisten sotalordien hallitsema tilkkutäkki.
Vertailukohtaa voisi hakea vaikkapa nykypäivän <a href="https://www.rulac.org/publications/libya-a-short-guide-to-the-conflict">Libyasta</a>, miksei periaatteessa myös etnisten puhdistusten leimaamista Jugoslavian <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-17632399">hajoamissodista</a> Balkanilla.
Sekasorto tuttua Venäjän nykyjohdolle
Skenaariot Venäjän sotilaallisen erikoisoperaation epäonnistumisesta vaihtelevat Politico-lehden <a href="https://www.politico.eu/article/libya-nuclear-weapon-west-vladimir-putin-lose-ukraine-war/">mukaan</a> 20 etnisen alueen kansannousuista täydelliseen Libyan kaltaiseen sekasortoon, joka oli seurausta diktaattori Muammar Gaddafdin kukistumisesta niin sanotun arabikevään tuoksinassa vuonna 2011.
Ovet länsimaiden sekaantumiselle Libyan tapahtumiin <a href="https://sgseura.fi/index.php/10-ajankohtaista/blokit/111-heikki-talvitie-26-1-2020-libya-geopolitiikan-kohteena">avasi</a> enteellisesti Venäjän tuolloinen presidentti Dmitri Medvedev. Hän päätti Venäjän pidättäytymisestä YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksestä, joka antoi lännelle laillisen mahdollisuuden sotatoimiin Libyassa. Venäjän hiljaisen myönteinen asenne vaikutti tuolloin myös Kiinan äänestyskäyttäytymiseen.
Paikallisia ydinsotia
Kumpikin mahdollinen tapahtumakulku tappion jälkeisellä Venäjällä muodostaisi vakavia uhkia alueelliselle vakaudelle ja koko Euroopalle.
Supervallan hajoamisen seurauksia voisivat olla esimerkiksi ydinaseilla varustautuneiden ryhmien yhteenotot ja niitä seuraava valtava pakolaisvyöry EU:n alueelle.
Kansainvälisten toimitusketjujen katkeaminen iskisi puolestaan laajasti eurooppalaiseen teollisuuteen ja siten talouteen. Vuoden 2020 keväällä koronan myötä alkanut maailman uusi aika saattaisi muistuttaa yhä enemmän Ilmestyskirjaa.
Medvedevin ennustus
Skenaariot Ukrainan sodan päättymisestä ovat toki totaalisen ennenaikaisia, eikä Venäjän tulevaisuudella suostu juuri kukaan spekuloimaan virallisella estradilla. Asia on hälyttävän kriittinen kaikille konfliktin osapuolille ja siksi vaikeneminen on kultaa.
Venäjän federaation sotateollisuuskomission varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev tosin otti kantaa ”norsuun olohuoneessa” viime keskiviikkona. Menneestä oppineena Medvedev <a href="https://t.me/medvedev_telegram/272">totesi</a> Delfoin oraakkelin tapaan Telegramissa:
&#8211; Jos Venäjä lopettaa sotilaallisen erikoisoperaation Ukrainassa saavuttamatta voittoa, Venäjä katoaa, se revitään palasiksi.

Sotapeleissä simuloidaan jo Ukrainan sodan seurauksia: Venäjän tappio voisi johtaa valtion romahtamiseen – suurvallan ydinaseet paikallisten sotalordien käsiin

Kiinan lompsa lävähtää helposti auki, kun kyse on Uudesta Silkkitiestä. Helppo raha on jo sokaissut monen päättäjän pään. Jos velallisen maksut jäävät rästiin, muuttuu Kiinan ääni kellossa ja veljestä tuleekin veljenpoika.

Montenegro halusi rakentaa syystä tai toisesta 40 kilometrin pätkän moottoritietä. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan investointipankki kieltäytyvät lainaamasta tarvittavia rahoja. Kiinalaispankki kaivoi kuvettaan ja löi pöytään vaaditun summan.
Montenegrolla oli vaikeuksia jo lainan ensimmäisen erän takaisinmaksussa. Laina muutettiin euromääräiseksi ja miljardin euron velka suojattiin valuuttakurssien muutoksilta. Se pitäisi maksaa pois 14 vuoden kuluessa.
Jos maksut yhä takkuavat, Montenegron ainoa satama saattaa siirtyä kiinalaisten omistukseen. Kyseessä ei ole aivan läpihuutojuttu, sillä Montenegro on NATO:n jäsen.
Moottoritie on kuuma
<a href="https://www.dn.se/varlden/har-bygger-kina-nya-sidenvagen-och-framtiden/">Sopimus</a> moottoritien rakentamisesta on suurilta osin salainen. Tämä on herättänyt epäilyksiä varojen väärinkäytöstä. Joka tapauksessa sopimuksen sai tiettävästi yritys, jolla on koplauksia valtion aikaisempiin johtohenkilöihin. Varmuutta asiasta ei ole niin kauan kuin sopimuksen sisällöstä ei ole varmaa tietoa.
&#8211; Olemme ehkäpä ainoa maa Euroopassa, jolla ei moottoritietä ole, joten totta kai tarvitsemme sellaisen. Tosin emme tällaista: moottoritie maksaa melkein miljardin eikä vie mistään mihinkään, sanoo riippumatonta korruption vastaista liikettä edustava Lazar Grdinic.
Kiinalla etsii nopeinta tietä Eurooppaan
Kiina on ainakin vuosikymmenen etsinyt satamaa Kroatiasta, Albaniasta tai Montenegrosta. Vielä ei ole tärpännyt. Satama Adrianmeren rannalla nopeuttaisi osaltaan yhteyksiä keskiseen Eurooppaan.
Kiinalainen yritys omistaa jo Pireuksen sataman Kreikassa ja sieltä on tarkoitus ulottaa Uusi Silkkitie nopeiden raide- ja maantieyhteyksien avulla Budapestiin. Kannattaa ehkä muistaa, että Kreikkakin on Naton jäsen.
Kiinalla on läheiset välit myös Serbiaan, jonka on tulkittu olevan enemmän tai vähemmän Venäjän linnoitus Balkanilla. Serbia kuitenkin <a href="https://balkaninsight.com/2021/12/15/china-in-the-balkans-controversy-and-cost/">nimittää</a> Kiinaa ulkopolitiikkansa ”neljänneksi tukipylvääksi”. Veljellisenä apuna Kiina on toimittanut Serbiaan muun muassa 1 200 kasvojentunnistuksella varustettua peltipoliisia eli liikennekameraa.
Presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping julkaisi Uusi Silkkitie -hankkeen (Belt and Road Initiative) vuonna 2013. Kiinan on määrä sijoittaa väylähankkeisiin lähinnä Euroopassa ja Afrikassa vajaat 1 000 miljardia dollaria. Balkanin hankkeisiin Kiina on tähän mennessä investoinut 32 miljardia euroa kaikkiaan 135 hankkeeseen.
&nbsp;

Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina

Viime vuonna Ruotsissa surmattiin 47 ihmistä 366 eri ammuskelussa. Surmista puolet tapahtui Tukholmassa. Tänä vuonna mennään valitettavasti noidenkin lukujen ylitse. Balkanin sodista peräisin olevat aseet alkavat olla vähissä pimeillä markkinoilla ja nyt turvaudutaankin yhä useammin luotiaseiksi sorvattuihin startti- ja kaasupistooleihin.

Vuonna 2020 poliisi sai haltuunsa Tukholman alueella poliisin oman raportin mukaan 269 tuliasetta. Joka viides ase oli ollut mukana ammuskeluissa ja osa näistä oli murha-aseita.
&#8211; Arviomme mukaan Tukholman rikollisissa piireissä liikkuu kaikkiaan noin 1 300 tuliasetta. Tämä ei sinänsä ole kovin yllättävää, koska ammuskeluita tapahtuu paljon ja näin ollen aseita on oltava runsaasti saatavilla, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/larmet-over-1-000-skjutvapen-i-handerna-pa-kriminella-natverk">toteaa</a> analyytikko Joakim Sturup Tukholman poliisista.
Kertakäyttöaseet todellinen ongelma
&#8211; Noin 40 prosenttia aseista on peräisin entisiltä konfliktialueilta kuten entisestä Jugoslaviasta, Venäjältä ja Kiinasta. Runsas kolmannes aseista on konvertoituja startti- ja kaasupistooleita, jotka on nekin tuotu tänne enimmäkseen muualta. 15–20 prosenttia aseista on alun perin hankittu laillisilta markkinoilta.
Tutkija Sturupin <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/mordet-pa-arstabron-ombyggd-targaspistol-pekas-ut-som-mordvapnet">mukaan</a> rakenneltaviksi soveltuvien aseiden ostaminen on helppoa, samoin niiden kuljettaminen rajojen ylitse. Aseiden saatavuuden rajoittaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Konvertoitujen aseiden käytettävyyttä tosin rajoittaa se, että niillä yleensä pystyy ampumaan vain muutaman laukauksen.
&#8211; Kyse on lähinnä muissa EU-maissa myynnissä olevien aseaihioiden määrän vähentämisestä. Ne tulevat maahan sekä postin mukana että rekkojen kyydissä ja tässä tullilla on tärkeä tehtävänsä. Sen lisäksi meidän täytyy ponnistella tarmokkaasti niitä tahoja vastaan, jotka konvertoivat aseita Ruotsissa.
&nbsp;

Rikollisilla on pelkästään Tukholmassa käytössään 1 300 pistoolia, konepistoolia ja automaattikivääriä

Aseellinen väkivalta lisääntyy Ruotsissa, vaikka muualla Euroopassa se vähenee. Syitä on toki useita, mutta ampujat tulevat lähes poikkeuksetta tietyistä osista maailmaa. Göteborgin poliisipäällikkö kirjoittaa mielipideartikkelissa asioista kerrankin niiden oikeilla nimillä.

Ruotsin rikostutkimuslaitos julkaisi taannoin <a href="https://www.bra.se/download/18.1f8c9903175f8b2aa70c9a1/1621930903076/2021_8_Dodligt_skjutvapenvald_i_Sverige_och_andra_europeiska_lander.pdf">raportin</a>, jossa Ruotsi sijoittuu synkeälle ykköstilalle kuolemaan johtaneissa ampumisrikoksissa.
Erityisen suuri ero tilastoissa eurooppalaisten maiden välillä on 20-29-vuotiaiden kohdalla: Ruotsissa kuolee vuosittain luoteihin 18 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Muualla Euroopassa murheellinen suhdeluku on nollan ja neljän välillä.
&#8211; Ampujilla saattaa olla yhteisiä piirteitä, kuten yliaktiivisuus, epävakaa persoonallisuus ja puutteellinen impulssikontrolli, kirjoittaa Göteborgin poliisipäällikkö Erik Nord Göteborgs Postenin <a href="https://www.gp.se/debatt/erik-nord-d%C3%A4rf%C3%B6r-har-sverige-flest-d%C3%B6dsskjutningar-i-europa-1.48357661">mielipideartikkelissa</a>.
”Ampumisilla on yhteys maahanmuuttoon”
&#8211; Heidän kotiolonsa ovat usein puutteelliset johtuen hyväksikäytöstä, sairauksista tai rikollisesta perhetaustasta. Jos väkivaltaisessa kodissa kasvaneesta lapsesta tulee väkivaltainen, niin se ei ole uutinen kenellekään.
Nord sanoo, ettei ole myöskään salaisuus, että jengirikollisten ja rikollisverkostojen tekemillä ampumisilla ja räjäytyksillä on yhteys vuosikymmeniä jatkuneeseen maahanmuuttoon.
&#8211; Olen voinut seurata kehitystä yksilötasolla ja periaatteessa kaikki jengiampujat sekä ampumisten uhrit ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta.
Kulttuurisyyt ja poliisipula taustalla
Kulttuurisyyt voivat Nordin mukaan olla osa selitystä aseväkivallan kasvulle. Konfliktien ratkaisumallit voivat muualta tulleilla johtaa kostoon, fyysisen voiman käyttöön ja yleiseen kovuuteen. Sukupuolten väliset suhteet taasen voivat perustua tiukkaan sosiaaliseen kontrolliin, joka jo itsessään saattaa johtaa konflikteihin.
Nord vertaa toisiinsa Saksan ja Ruotsin tilannetta, jossa maahanmuuton kehityskulku on ollut saman tyyppinen. Selkeänä erona on poliisien lukumäärä, joka Ruotsissa on selkeästi vähäisempi. Saksassa on kolme poliisia tuhatta asukasta ja Ruotsissa tuskin edes kahta. Vuoteen 2025 mennessä poliisien lukumäärä tosin nousee Ruotsissa 2,4 virkavallan edustajaan tuhatta asukasta kohden.
&#8211; Eräs osa selitystä synkeälle kehitykselle voi ollakin poliisivoimien niukkuus, joka on vuosien ajan pahentunut ja näkyy nyt kuolemaan johtavana aseellisena väkivaltana.
Ongelmat lakaistaan maton alle
Ampumisten syitä ruotiessaan Nord ottaa esille myös ruotsalaisten omintakeiset arvot ja arvostukset. Ruotsissa yksilönvapaus on viety äärilaitaan ja kansalaisten toimille on ominaista tiukka rationalismi.
Kyseiset arvot ovat ruotsalaisille niin luontevia ja kiinteä osa identiteettiä, että niiden suodattavaa vaikutusta käyttäytymiseen ei arjessa edes huomata.
&#8211; Arvomme voivat estää meitä keskustelemasta epämukavista asioista, vaikkapa kulttuuristen tekijöiden merkityksestä. Ongelmat sen kun kasvavat ja me katsomme muualle.
&#8211; Perustavaa laatua olevien arvojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta jo muutoksen mahdollisuuden tiedostaminen voisi auttaa asiallisen keskustelun syntymistä sen sijaan, että lakaisemme ikävät kysymykset maton alle.
&nbsp;

Göteborgin poliisipäälliköltä selvät sävelet: ”Jengiampujat ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta”