lehtikuva Timo Jaakonaho
Tunnen itseni eurooppalaiseksi. Pidän tärkeänä sitä, että Suomi on avoin, eurooppalainen ja itsenäinen valtio. Yhteistyön on oltava meille tärkeä asia, mutta kuitenkin niin, että päätöksenteko on omissa käsissämme. Vain me tiedämme mikä on Suomen etu.
Kirjoitan aiheesta, koska ennen joulua eduskunnassa jälleen kerran nuijittiin nippu lakeja, jotka ovat peräisin Brysselistä. Kolme sosiaaliturvaan liittyvää lakiesitystä hyväksyttiin Keskustan ja hallituspuolueiden voimin.
Kysymys oli merkittävästä muutoksesta sosiaaliturvaamme. Jatkossa Suomen valtio maksaa myös EU:n ulkopuolelta tuleville ihmisille. Lailla säädetään muun muassa siitä, minkälaisen työskentelyn perusteella Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen työhön tuleva työntekijä kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka hän ei asuisi Suomessa vakinaisesti.
Tämä pyrkii romuttamaan suomalaisen sosiaaliturvan asumisperusteisuuden periaatteen. Pääsy sosiaaliturvan piiriin voi aueta varsin vähäisellä ja lyhytaikaisella työskentelyllä Suomessa.
Laki avaa myös suomalaisen työttömyysturvan kolmansista maista tuleville henkilöille, vaikka näitä ei pidettäisi Suomessa asuvina.
Yhdistelmälupadirektiivin myötä EU:n ulkopuolisen maan kansalaisella on oikeus työttömyyspäivärahaan, mikäli hän on ollut vähintään kuuden kuukauden ajan työsuhteessa, ja sen jälkeen rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, vaikka henkilö ei asuisi Suomessa. Uskon, että uusi järjestelmä lisää väärinkäytöksiä.
Niin näissä kuin muissakin asioissa, tarpeen mukaan, komissio on valmis viemään jäsenvaltion EU-tuomioistuimeen, mikäli direktiivejä ei viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Talouselämä-lehden mukaan näin kävikin Suomen osalta marraskuun lopulla.
Pidän tärkeänä hädässä olevien auttamista, mutta keinot ja tapa kuinka toimitaan, on oltava tarkoituksen mukaisia. Suomalaisten maksamilla veroilla olisi mielestäni ensisijaisesti huolehdittava kotimaan kansalaisten välttämättömästä hyvinvoinnista. Auttamisen pitäisi aina perustua vapaaehtoisuuteen, silloin antajakin saa siitä hyvän mielen.
Pelkäänpä, että tällainen lainsäädäntö murentaa veronmaksumotiivia.
Kaj Turunen,
Kansanedustaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.
