Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin Kuukausiliitteen maahanmuuttoluvut: Maahanmuutolla ei voi ratkaista ikärakennemuutoksen aiheuttamaa kestävyysvajetta

Ajatuspaja Suomen Perusta toiminnanjohtaja Simo Grönroos ottaa Facebookissa kantaa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistuun juttuun maahanmuuttotilastoista. Grönroos selittää, miksi maahanmuutolla ei voida ratkaista väestön ikääntymisen aiheuttamaa kestävyysvajetta – lisätä sitä toki voidaan.

Vaikka maahanmuutto Suomeen on ollut perinteisesti eurooppalaista ja suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat olleet venäläiset ja virolaiset, ei eurooppalaisten maahanmuuttajien osuus ole enää niin merkittävä kuin Helsingin Sanomat antaa ymmärtää, sillä Afrikan ja etenkin Aasian maiden osuus muuttajien lähtömaiden joukossa on ollut jyrkässä kasvussa viime vuodet, kertoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.

– Siirtolaiskriisin aikoihin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tuli hyvinkin runsasta maahanmuuttoa, ja arabia onkin ollut jo useamman vuoden Viron ja Venäjän jälkeen maan kolmanneksi yleisin vieras kieli. Etenkin Aasian maat, kuten Intia, Filippiinit, Kiina ja Bangladesh, ovat korostuneet viime vuosina maina, joista Suomeen muutetaan.

– Toisin kuin Helsingin Sanomat antaa ymmärtää, valtaosa maahanmuutosta ei siis tule enää Euroopasta, vaikka merkittävä osa maassa olevista maahanmuuttajista on vielä eurooppalaistaustaisia, Grönroos huomauttaa.

Maahanmuuttajaryhmien välillä suuria eroja

Kun kaikkia maahanmuuttajia tarkastellaan tilastoissa yhtenä ryhmänä, kuten Helsingin Sanomat tekee, eivät tilastot maahanmuuttajien sosioekonomisesta asemasta kerro Grönroosin mielestä koko totuutta.

– Koska maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja, tasapainottavat eurooppalaisten muuttajien parempi koulutus ja korkeampi työllisyysaste nykyään tulijoiden enemmistönä olevien ulkoeurooppalaisen maahanmuuttajien negatiivisempia lukemia, kun kaikkia maahanmuuttajia katsotaan tilastoissa yhtenä ryhmänä.

– Kuulostaako järkevältä, että virolaisten yli 70 prosentin työllisyysasteella markkinoidaan irakilaisten tai somalien maahanmuuttoa, joiden työllisyysaste on jossain alle 40 prosentin tienoilla? Grönroos kysyy.

Harvalla ryhmällä positiivinen talousvaikutus

Kun taas pohditaan maahanmuuton vaikutusta kestävyysvajeeseen, on Grönroosin mukaan oleellista ymmärtää, että maahanmuuttajan ikää tai työllisyysastetta oleellisempi mittari maahanmuuton vaikutusten mittaamisessa on laskea tietyn maahanmuuttajaryhmän julkisen talouden vaikutus eli se, paljonko keskimääräinen muuttaja mistäkin ryhmästä maksaa veroja verrattuna tämän käyttämiin julkisiin palveluihin ja saamiin tulonsiirtoihin.

– Tilastot kertovat, että vain harvalla muuttajaryhmällä tämä vaikutus on positiivinen, eli harvan ryhmän keskimääräinen edustaja maksaa enemmän veroja kuin aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja. Erityisen negatiiviset vaikutukset ovat monilla Euroopan ulkopuolelta tulevilla muuttajaryhmillä eikä keskiverto länsimainenkaan muuttaja pääse kuin suunnilleen neutraaliin vaikutukseen, vaikka joidenkin kansallisuuksien vaikutus yltääkin positiiviselle puolelle, Grönroos kirjoittaa.

Maahanmuuton määrä on ennätyssuurta

Maahanmuutolla ei siis voida käytännössä ratkaista väestön ikääntymisen aiheuttamaa kestävyysvajetta – lisätä sitä toki voidaan, uskoo Grönroos.

– Siinä Helsingin Sanomat on kuitenkin oikeassa, että maahanmuuton määrä on nykyään ennätyssuurta. Tilanne onkin erittäin huolestuttava, sillä 50 000 maahanmuuttajaa vuodessa Suomen kokoiseen maahan tarkoittaa sitä, että tilanne ei todellakaan ole enää terveellä pohjalla.

Lisää tilastotietoa maahanmuutosta ja sen vaikutuksista voi lukea esimerkiksi Suomen Perustan sivuilta.