Suomen Perustan tutkija kritisoi Eläketurvakeskuksen raporttia: Maahanmuuton lisääminen ei todellakaan helpota eläketurvan maksupainetta

Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan maahanmuutto vahvistaisi tulevaisuudessa eläketurvan rahoitusta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kummastelee päätelmiä. – Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.

ETK:n raportin taustalla on myös se tunnettu tosiasia, että syntyvyyden lasku on pitkällä aikavälillä aiheuttamassa voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. ETK:n raportin mukaan maahanmuuton lisäys helpottaisi eläkkeiden maksussa.

Tilastokeskuksen syyskuussa julkistaman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun jo vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

ETK tosin raportissaan myöntää, että oletetun vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisestä, ja että maahanmuuton kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.

Tulisi kalliiksi Suomen taloudelle

Käytännössä ETK:n raportista esittämä johtopäätös tarkoittaisi maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumman kasvattamista tuomalla lisää työikäisiä maahanmuuttajia Suomeen. ETK:n logiikan mukaan maahanmuutto vahvistaisi eläketurvan rahoitusta siis sillä perusteella, että koska maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumma oletetusti kasvaa, niin työeläkemaksujen osuus palkoista voidaan pitää pienempänä.

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ihmettelee ETK:n päätelmiä.

– Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee kyllä, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.

– Maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissumman kasvattaminen kasvattamalla heikosti pärjäävien maahanmuuttajien henkilölukumäärää on julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea. Tämä on eräs versio siitä argumentista, että työikäisiä maahanmuuttajia on saatava syystä tai toisesta lisää seuraaviksi vuosikymmeniksi – vaikka se tulisi hyvin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle, Salminen toteaa.

Maahanmuuton kustannuksia arvioitava pitkällä aikavälillä

Suomen Perusta on julkaissut kaksiosaisen, erittäin kattavan tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen. Tutkimuksen toinen osa julkaistiin keväällä. Siinä on laskettu maahanmuuttajien elinkaarivaikutukset, eli julkisen talouden nettovaikutukset Suomeen muuttamisen hetkestä kuolemaan tai lopulliseen poismuuttoon.

Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön elinkaarikustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat kaiken kaikkiaan 951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa yli 1,3 miljoonaan euroon.

Salminen esitti jo keväällä kritiikkiä ETK:n nyt toistamalle näkemykselle siitä, että maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa nostettaisiin tuomalla Suomeen työikäisiä maahanmuuttajia.

Salmisen mukaan ETK:n esitys olisikin taloudellisesti huono ratkaisu Suomelle.

– Työllisten kokonaismäärä toki nousee, vaikka sadasta huonosti työllistyvän maahanmuuttajaryhmän henkilöstä työllistyisi vain 20. Nämä 20 työllistä korottavat toki maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa. Mutta ymmärrettävästi tämä kuitenkin tulee huomattavan kalliiksi julkisen talouden kannalta, kun tarkastellaan koko tämän esimerkkiväestön julkisen talouden vaikutuksia, jossa kahtakymmentä työllistynyttä kohtaan on kahdeksankymmentä henkilöä jotka eivät ole työssä.

Maahanmuuttajien maksama työeläkekertymä jää pieneksi

ETK:n esittämällä tavalla karttuneiden eläkemaksujen kokonaissumma kyllä nousee heikosti pärjäävien maahanmuuttajien määrän kasvaessa, mutta ymmärrettävästi samalla nousisivat kokonaisuudessaan tämän ryhmän julkiselle taloudelle tuomat nettokustannukset.

Salminen huomauttaa myös, että maahanmuuttajien maksamat työeläkemaksut jäävät pieniksi kantaväestöön verrattuna – pitkälläkin aikavälillä.

– Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että keskimääräiset eläkevakuutusmaksut jäävät maahanmuuttajaryhmillä vielä paljon kantaväestön keskiarvosta noin 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Myös ETK:n raportista on pääteltävissä, että eläkemaksujen keskiarvot jäävät kantaväestöä pienemmiksi pitkänkin maassaoloajan jälkeen, sillä työllisyysasteet ja keskiansiot jäävät kantaväestön tasosta — erityisesti parhaina työnteon ikävuosina.