LEHTIKUVA
Puolasta turvapaikkaa hakeneet syyrialaiset lähtivät karkuun ja poistuivat maasta heti päästyään pois suljetusta säilöönottokeskuksesta. Puolassa on Valko-Venäjän viime kesänä käynnistämän hybridioperaation jäljiltä yhä paljon Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita, joiden todellinen tavoite on päästä Puolan sijasta Saksaan. Viranomaisten mukaan he ovat jättäneet turvapaikkahakemuksen Puolaan vain hämäyksenä.
Neljä Puolasta turvapaikkaa hakenutta syyrialaista poistui maasta heti päästyään sellaiseen vastaanottokeskukseen, jossa turvapaikanhakijoiden liikkumista ei rajoiteta, kertoo liberaali nettilehti Notes from Poland.
Syyrialaismiehet olivat ryhtyneet nälkälakkoon päästäkseen suljetusta säilöönottokeskuksesta vapaampiin oloihin. Kun heidät siirrettiin tavalliseen vastaanottokeskukseen, he käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja siirtyivät Puolasta todennäköisesti Saksaan.
Ei ole ensimmäinen kerta
Puolan rajavartioston mukaan tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun turvapaikanhakijat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen. He eivät siis oikeasti edes halua turvapaikkaa Puolesta, vaan heidän todellinen tavoitteensa on päästä laittomasti Saksaan tai muualle länsi-Eurooppaan.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun pakolaiset jättävät turvapaikkahakemuksen sanoen, että he haluavat elää normaalia elämää, mutta muutaman päivän päästä he ovat kadonneet, kertoo Puolan rajavartioston tiedottaja Anna Michalska.
Jotkut Lesznowolan säilöönottokeskukseen majoitetut turvapaikanhakijat ovat yhä nälkälakossa. Puolalaisten kansalaisjärjestöjen edustajat myöntävät, että Puolaan tulevat turvapaikanhakijat usein karkaavat heti kun se on mahdollista.
Kansalaisjärjestöjen edustajat syyttävät hallitusta ja rajavartiostoa turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien rikkomisesta ja pitävät säilöönottokeskusten oloja huonoina. Viranomaiset puolestaan pitävät oloja asiallisina ja korostavat, että suljetut säilöönottokeskukset ovat välttämättömiä turvallisuusriskien takia.
Valko-Venäjän hybridioperaation tulos
Laittomien siirtolaisten tulva Puolaan ja Baltian maihin oli Valko-Venäjän viime kesänä käynnistämä hybridioperaatio. Valko-Venäjän viranomaiset auttoivat pääasiassa Lähi-idästä houkuteltuja siirtolaisia tunkeutumaan rajan yli EU-alueelle.
Valko-Venäjän hybridioperaatiota EU-maita kohtaan pidetään nykyään eräänlaisena alkuvalmisteluna Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan.
Puola pyrki pysäyttämään laittomien maahantulijoiden vyöryn lähettämällä sotilaita rajavartijoiden avuksi ja rakentamalla rajalle aitoja ja esteitä. Suurin osa laittoman maahantulon yrityksistä onnistuttiin torjumaan rajalla, mutta kaikesta huolimatta tuhannet pääsivät Puolan läpi Saksaan. Osa Puolassa kiinni saaduista tulijoista ilmoitti haluavansa hakea turvapaikkaa Puolasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
