Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

chattibotti

Unkarissa punnitaan Venäjän vaalivyöryttämisen taito – tekoälypropaganda leviää myös suomeksi

Tekoäly muuttaa maailmaa samaa tahtia kuin muutkin meneillään olevat hallitsemattomat tapahtumat – ilmastosta geopolitiikkaan. Koululaitoksessa tekoälyn mahdollisuudet on havaittu ja luokkahuoneissa AI:n hyödyntäminen on täydessä vauhdissa. Koulukirjoja tosin vaaditaan jo takaisin digitaalisuuden tuoksinassa.

Ruotsalaisista nuorista 75 prosenttia on käyttänyt generatiivista tekoälyä viimeisen vuoden aikana. Vaikka ensimmäinen yleiseen käyttöön kehitetty työkalu ChatGPT lanseerattiin vasta alle vuosi sitten.
Konsulttiyritys Atean järjestämässä pyöreän pöydän <a href="https://www.atea.se/digitalisering-i-skolan/ai-skola/">keskustelussa</a> kävi selväksi, että koululaisille tekoälyn hyödyntäminen on monin tavoin positiivinen arjen asia. Se mahdollistaa jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti räätälöidyn oppimispolun. Näin opettajillekin jää enemmän aikaa ydintehtäväänsä eli oppimisen tukemiseen.
Almedanin politiikkaviikolla järjestetyssä tapaamisessa oli paikalla ilmeisen tiedostavaa porukkaa, sillä nuoret pitivät tärkeänä sitä, että tekoälyä käytetään eettisesti, opiskelijoiden yksityisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen: ”On tarpeen luoda selkeät ohjeet ja säännöt tekoälyteknologian käytölle ja kouluttaa sekä opiskelijoita että opettajia tekoälyn eettisistä näkökohdista.&#8221;
Toimintamallit hakusessa
Säännöt tekoälyn käyttöön saattavatkin olla paikallaan, sillä uunituoreen <a href="https://www.ungdomsbarometern.se/rapportslapp-back2school-2023/">Nuorisobarometrin</a> (Ungdomsbarometern) mukaan yli puolet koululaisista on käyttänyt tekoälyä tavalla, jonka sallittavuudesta heillä itsellään ei ole tietoa. Onko sääntöjä edes olemassa, siitäkin ei oltu varmoja.
Tällä hetkellä ei Ruotsissa olekaan kansallisia ohjeita siitä, miten opiskelijat voivat käyttää tekoälyä. Kouluviraston mukaan chattibotit lisäävät huijaamisen riskiä ​​ja viranomaiset kehottavatkin opettajia varovaisuuteen arvosanojen antamisessa. Varsinkaan jos nämä eivät tiedä, miten opiskelijan hengentuotos on saatu aikaan.
”Enemmän kirjoja &#8211; vähemmän digitaalisuutta”
Porvarihallituksen opetusministeri Mats Persson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-manga-elever-anvander-ai-for-att-fuska-i-skolan">haluaisi</a> saada aikaan valtakunnallisen sääntökehyksen tekoälyn käytölle kouluissa. Ohjeistuksen puuttuessa rehtorit ovat jo lähteneetkin omille urilleen. Jotkut oppilaitokset ovat jopa estäneet ChatGPT:n koulun koneilta. Tätä opetusministerikään ei sulje pois.
&#8211; On selvää, ettei vanhalla mallilla voi jatkaa. Kokeita ja opetusta pitää järjestää useammin luokissa. Meidän pitää keskittyä enemmän kirjoihin ja vähemmän digitaalisiin työkaluihin.

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Tekoäly on päivän sana ja pikkuhiljaa se haastaa ihmistaidot. Google vastaa nyt Microsoftin haasteeseen ja antaa oman tekstirobottinsa kotvasen kuluttua julkiseen käyttöön. Bard-robotin lanseerauksessa kävi ilmi, että koneoppiminen ja pythonin pykääminen ovat tekijästään riippuvaisia ja paljon näyttää edelleenkin olevan kiinni tietokannoista.

Google julkaisi maanantaina oman tekoälypohjaisen keskustelurobottinsa. Bard-nimen saanut ohjelmisto on suora kilpailija Open AI:n marraskuussa julkaisemalle <a href="https://openai.com/blog/chatgpt/">Chat GPT:lle</a>. Sen kehittämiseen Microsoft on syytänyt miljardeja dollareita.
Haastaa perinteiset hakukoneet
Tekoälyn ripeä kehitys ilmeisesti yllätti Googlen emoyhtiö Alphabetin, kun viime vuoden lopulla näytti jo siltä, että yritys olisi jäämässä Microsoftin kyydistä. Chattibotti nimittäin haastaa perinteiset hakukoneet ja toimettomuus olisi saattanut tehdä Googlelle jopa Nokiat.
Googlen ja Alphabetin toimitusjohtaja Sundar Pichai kuvailee <a href="https://blog.google/technology/ai/bard-google-ai-search-updates/">Bardia</a> ”kokeelliseksi, keskustelevaksi tekoälypalveluksi”, joka vastaa kyselyihin ja osallistuu keskusteluihin. Ohjelmisto on alkuun luotettujen testaajien käytössä ja tulee suuren yleisön saataville ”lähiviikkoina”.
Alku aina hankalaa
Bardin lanseeraus lähti kompuroiden liikkeelle sillä se tosiasiallisesti mokasi ensimmäisessä demossa. Bardille nimittäin esitettiin kysymys: ”Mistä James Webb &#8211; avaruusteleskoopin uusista löydöistä voisin kertoa 9-vuotiaalle lapselleni?”
Hetken pohdittuaan Bard pamautti The Vergen <a href="https://www.theverge.com/2023/2/6/23588033/google-chatgpt-rival-bard-testing-rollout-features">mukaan</a> vastaukseksi, että ko. teleskooppi ”otti ensimmäiset kuvat planeetasta oman aurinkokuntamme ulkopuolella”.
Twitter kohahti välittömästi ja somessa sauhuttiin saman tien, että Bardin höpinät eivät pidä paikkaansa. Ensimmäiset kuvat eksoplaneetasta löytyivät kuulemma NASA:n <a href="https://exoplanets.nasa.gov/resources/300/2m1207b-first-image-of-an-exoplanet/">sivuilta</a> jo 14 vuotta ennen JWST:n aikaa.

Tiukkaa taistoa tekoälystä – Google haastaa Microsoftin omalla tekstirobotillaan