Strandman: Omaishoidon kokonaisuudistus saadaan maaliin

DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu

Kukaan ei enää kiistä hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia – Rami Lehtinen: Kansainvälinen suojelu ei saa johtaa maamme turvallisuuden heikkenemiseen

Norsu unionin olohuoneessa – kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys ovat jo valtavirtaa Euroopassa

Ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen perussuomalaisten luonnonvara-asiantuntijaksi

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä  siviilien avustuspaketteja

Suomen paras Pisa-koulu Tyrnävällä antaa aihetta optimismiin – koulussa vieraillut Purra: “Peruskoulun ja osaamisen luisu voidaan kääntää”

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

elatusapu

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kaisa Juuso on tehnyt kirjallisen kysymyksen lasten vuoroasumisen tukien jakautumisesta. Juuson mielestä nykyinen lainsäädäntö ei kohtele molempia vanhempia tasapuolisesti eri tilanteissa kustannusten ja tukien jakautumisen osalta.

Solmittujen avioliittojen määrä on vähentynyt ja avioerojen määrä lisääntynyt Suomessa. Yhä useammat vanhemmat valitsevat sopimustilanteessa lapsilleen vuoroviikkoasumisen eli lapsen asumisen vuoroviikoin kummankin vanhemman luona. Kustannusten ja tukien jakautumisen osalta nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan tarpeeksi tue riidatonta vanhemmuutta eri tilanteissa.
&#8211; Elatuksen ja etuuksien määräytymisestä ja palveluista vuoroviikkovanhemmille tulisi saada oma malli, joka on tasapuolinen molempia vanhempia kohtaan, korostaa Kaisa Juuso.
Nykylainsäädäntö johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin
Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tullut muutoksia eduskunnan hyväksyttyä lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta. Lain mukaan vuoroasuminen lähtee ajatuksesta, että lapsi voi asua puoliksi molempien vanhempiensa kanssa tasaveroisesti eikä toista vanhempaa tarvitse enää nimetä lähivanhemmaksi ja toista tapaavaksi vanhemmaksi.
Juuso huomauttaa, että laki säätää vuoroasumisesta, mutta se ei kuitenkaan sisällä muutoksia etuihin ja oikeuksiin. Lain vuoroasumista koskevat säännökset eivät vaikuta lapsen ja perheen saamien palveluiden ja etuuksien määräytymiseen.
&#8211; Käytännössä tämä johtaa tilanteisiin, joissa toinen vanhemmista joutuu maksamaan elatustukea toiselle vanhemmalle, vaikka lapsi asuu vanhempien luona vuoroviikoin. Samoin lapsilisä voidaan määrätä vain toiselle vanhemmalle, ja se johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin. Siihen on saatava muutos, sanoo Juuso.
Asia on saatettava kuntoon
Ruotsissa lapsilisä on jo vuosia voitu maksaa vanhemmille puoliksi, eikä kummankaan vanhemman tarvitse maksaa elatustukea toiselle silloin kun lapsi asuu vanhempiensa luona vuoroviikoin. Tämä lasten vuoroasuminen on Ruotsissa huomioitu myös asumistukilainsäädännössä.
&#8211; Kun eduskunta on hyväksynyt muutoksen lakiin lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta, eduskunta on samalla edellyttänyt, että hallitus mahdollisimman pian selvittää ja arvioi vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön sekä valmistelee viipymättä tarvittavat lainsäädäntömuutokset annettaviksi eduskunnalle. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, ja sen suuntaista lakia ei ole ministeriössä edes valmistella. Asia tulisi saattaa kuntoon. Kiirehdin sitä tekemällä ministerille kirjallisen kysymyksen, Juuso kertoo.
&nbsp;

Juuso vaatii muutosta lasten vuoroasumisen kustannusten ja tukien jakautumiseen: Vuoroviikkovanhemmille saatava molempia vanhempia tasapuolisesti kohteleva malli

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen elatusapumaksuihin liittyvien epäkohtien korjaamisesta ja maksujen kohtuullistamisesta.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päivitettiin tällä vaalikaudella. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite siitä, ettei avio- tai avoeron yhteydessä yksikään lapsi menettäisi oikeuttaan sen enempää äitiin kuin isään.
&#8211; Mahdollisuudet vuoroasumiseen paranivat, mutta vieraannuttamista ei edelleenkään yksiselitteisesti määritelty kunnolla. Tuomioistuimilla ja lastensuojelutyötä tekevillä ei edelleenkään ole kunnon työkaluja mainitun ilmiön tunnistamiseksi, saati ehkäisemiseksi, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
Elatusavun käyttöä ei valvota
Eerola ihmettelee, miksi elatusapuun ei haluttu puuttua. Elatusapua joutuu maksamaan se vanhempi, joka ei pääsääntöisesti asu lapsensa kanssa samassa osoitteessa.
&#8211; Useimmiten kyseessä on isä. Isä siis menettää aiemmin ehkä hyvinkin tiiviin suhteen lapseensa ja joutuu vielä maksamaan tästä. Eikä edes lapselleen, vaan entiselle kumppanilleen.
&#8211; Mikään instanssi ei kuitenkaan valvo sitä, että äiti käyttäisi isältä saadut rahat yhteisen lapsen elatuksesta koituviin menoihin, vaan hän voi käyttää ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Usein isä joutuukin elatusavun päälle maksamaan lapselleen vielä esimerkiksi vaatteet, vakuutukset ja harrastuksetkin, Eerola sanoo.
Yhteinen lapsitili kuluihin?
Riitaisissa tapauksissa voisi Eerolan mukaan olla eduksi, että yhteiskunta järjestäisi lapsen vanhemmille yhteisen lapsitilin, jota lastenvalvoja voisi valvoa. Tämä edellyttäisi kuitenkin lakimuutosta siitä, ettei elatusapumaksuja voi käyttää muuhun kuin lapseen.
&#8211; Vaikka lapsi todellisuudessa viettäisi aikaa isänsä kanssa suunnilleen yhtä paljon kuin äidin, on isän tästä huolimatta maksettava lastenvalvojan vahvistama tai oikeuden määräämä summa äidin tilille. Luonapidosta ei käytännössä saa rahallista hyvitystä, jos äiti ei tähän suostu.
Hyvätuloinen maksaa reippaasti
Eerolan mielestä elatusapumaksun epäkohtien lisäksi keskeinen ongelma on sen määrä.
&#8211; Jos isä on vailla vakituisia tuloja, maksaa Kansaneläkelaitos äidille kerran kuussa hieman reilut 150 euroa ihan riippumatta siitä, minkä ikäinen lapsi on tai mitkä ovat lapsen todelliset tarpeet. Sen sijaan, jos isä on töissä, katsotaan tulot hyvinkin tarkkaan. Mitä korkeammat tulot, sitä suuremmat elatusavut.
&#8211; Hurjimmassa tapauksessa, jonka olen kuullut, on hyväpalkkainen mies joutunut maksamaan noin tuhannen euron suuruista summaa alle kouluikäisestä lapsestaan. Tällainen ei ole kovin yhdenvertaista edes lapsia kohtaan, vaikka miehen tulotaso olisikin korkea. Silti moni saattaa mielellään kuluttaa useita satasia kuukaudessa lapsensa harrastuksiin. Mutta miksi se pitää tehdä äidin tilin kautta? Eerola kysyy.
Muutoksen hakeminen hankalaa
Eerola toteaa, ettei nykymaailmassa mikään kestä ikuisesti.
&#8211; Valtava tilipussi saattaa ollakin vain muutaman vuoden hurmio. Mainitsenpa mieltä kiihottavana esimerkkinä vaikkapa kansanedustajat. Meistä osa potkaistaan aina neljän vuoden välein koittavien julkisten yt-neuvotteluiden jälkeen, ja pitkälti muuten pärstäkertoimen perusteella, ulos työpaikaltaan.
&#8211; Jos elatusapu on oikeuden määräämä tai lastenvalvojan vahvistama, ei siihen oikein saa muutosta paitsi pitkän oikeusprosessin kautta, jos äiti ei muuten suostu. Kovapalkkaisesta hommasta pois putoavalle etäisälle saattaa jäädä todella pitkäksi aikaa entisten tulojen mukaan määrätyt elatusavut. Parhaimmillaan mies maksaa sekä korkeita elatusapuja että oikeudenkäyntikuluja sekä itsestään että entisestä kumppanistaan, Eerola summaa.
Elatusapu määriteltävä kiinteäksi
Eerola huomauttaa, että yhteiskunnan maksamat perhe-etuudet voivat lisäksi pienentyä jopa parisuhteen perusteella.
&#8211; Vähätuloisesta miehestään eronneen rouvan uusi varakkaampi kumppani käytännössä velvoitetaan kustantamaan entisen miehen jälkikasvusta koituvia kustannuksia, koska ne vaikuttavat automaattisesti Kelalta saatuun korvaukseen.
&#8211; Elatusapu tulisikin määritellä kiinteäksi, jolloin siihen ei millään tavalla vaikuttaisi se, mikä on muualla asuvan vanhemman tai uuden kumppanin tulotaso. Kenenkään lapsen äidin ei tule hyötyä entisen kumppaninsa urakehityksestä, vaan asiassa pitäisi aina ajatella ensisijaisesti lapsen etua. Ei liene perusteltua, että jopa tuhannen euron elatusapumaksut voisivat johtua lapsen tarpeista.
Räikeimmät tapaukset karsittava
Eerolan mielestä elatusavun kuukausittainen määrä voisi olla kiinteä, mutta ikäluokittain progressiivinen esimerkiksi seuraavalla tavalla: 0-5-vuotiaasta lapsesta 110 euroa kuukaudessa, 6-10-vuotiaasta 150 euroa, 11-15-vuotiaasta 200 euroa ja 16-18-vuotiaasta 280 euroa.
&#8211; Jos lapsi alkaa jossakin vaiheessa viettää enemmän aikaa sen vanhemman luona, jonka kanssa ei virallisesti asu, tulisi elatusapumaksua voida helposti tarkistaa tai suorittaa luonapitokorvaus. Tapaamisten järjestämisestä koituvat matkakustannukset tulisi myös jakaa tasan vanhempien kesken, Eerola sanoo.
&#8211; Elatusapumaksujen käytäntöä ja määrää on tärkeää muuttaa myös tasa-arvon kannalta. Räikeimmissä tapauksissa lapsi on ollut isänsä luona, kun äiti on tehnyt ulkomaanmatkoja entisen kumppaninsa maksamilla elatusapurahoilla. Väärinkäytökset ovat johtaneet myös varallisuuden piilottamiseen esimerkiksi lainanhoitokuluihin tai yritykseen tai osallistumalla harmaaseen talouteen.

Eerola: Kohtuutta elatukseen – “Ei liene perusteltua, että jopa tuhannen euron elatusapumaksut voisivat johtua lapsen tarpeista”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellään parhaillaan lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lain tarkoituksena on parantaa lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.

Lakia korjattaisiin vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten monimuotoistumista perhetilanteissa. Uudistuksen tarkoituksena on myös tehostaa lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuden liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä.
Lapselle vain yksi vakituinen asuinpaikka
Kyseessä on lapsen edun parantaminen. Lain mukaan lasta tulee suojella väkivallalta, vaalia hänelle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Lakiin kirjataan myös vuoroasuminen, jossa vanhemmat tai tuomioistuin päättäisi, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona. Laki mahdollistaa kuitenkin vain yhden vakituisen asuinpaikan lapselle.
&#8211; Vuoroasuminen on sopimus, jossa vanhemmat sopivat siitä, miten lapsi asuu vanhempien luona. Tässä voi olla kuitenkin tulla haasteita siinä, miten määritellään se, onko kyseessä asuminen vai normaalia laajempikestoinen tapaamisoikeus, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.
Elatusavusta usein suurimmat kiistat
Vuoroasumistilanteissa lapsen elatusapumaksuihin voi tulla suuriakin muutoksia. Uuden lain mukaan elatuslakiin esitetään muutosta, jonka perusteella elatusavun maksaminen voidaan määrätä myös sille henkilölle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti.
Tällainen tilanne tulee vastaan silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Nykylain mukaan elatustukea maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti.
&#8211; Tässä tilanteessa voi tulla vastaan ongelmia. Miten elatusavun arviointi tehdään ja millaisten olosuhteiden pohjalta lapsen tarve ja elatusavun määrä määritellään? Oikean elatusavun määritteleminen voi olla vaikeaa ja pahimmillaan luvassa voi olla erimielisiä tilanteita.
&#8211; Rahasta syntyvät erimielisyydet voivat olla hyvinkin haasteellisia. Olisikin erittäin tärkeää, että meillä olisi ajantasaista ohjeistusta ja neuvontaa näissä tilanteissa. Ohjeistus tulisikin päivittää heti, Juvonen vaatii.
Lasta ei saa vieraannuttaa vanhemmasta
Lailla pyritään ehkäisemään myös lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. Lakiin tulee velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Samalla kiellettäisiin vanhemman epäasiallinen vaikuttaminen lapseen.
&#8211; Tapaamisoikeuden turvaamiseksi tuomioistuin voisi asettaa uhkasakon tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen. Voimmeko kuitenkaan millään lainsäädännöllä täysin ehkäisemään näitä vieraannuttamistapahtumia? Juvonen kysyy.
&#8211; Miten lakiin olisi mahdollisuus kirjoittaa palanen myös järjen sanaa: älkää hyvät vanhemmat riidelkö lapsistanne, vaan nähkää hänen etunsa. Vieraannuttaminen on vakava asia, joka vaikuttaa lapsen loppuelämään.
Lain toteutumista seurattava
Juvonen muistuttaa, että hyvässäkin lainsäädännössä on usein omat porsaanreikänsä.
&#8211; Tilanne on silloin tietysti kaikkein huonoin, jos laki ei onnistu siihen asetetuissa tavoitteissa. Lain toteutumista on seurattava esimerkiksi riita- ja tuomioistuinkäsittelyjen seurannan kautta. Mikäli lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvät ongelmat eivät vähene, laki ei ole onnistunut.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausunnon käsittelyssä olevasta lakiesityksestä lakivaliokunnalle, joka on asiasta mietinnön antava valiokunta.

Juvonen: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on haasteellinen toteutettava

elatusapu

Juuso vaatii muutosta lasten vuoroasumisen kustannusten ja tukien jakautumiseen: Vuoroviikkovanhemmille saatava molempia vanhempia tasapuolisesti kohteleva malli

Eerola: Kohtuutta elatukseen – “Ei liene perusteltua, että jopa tuhannen euron elatusapumaksut voisivat johtua lapsen tarpeista”

Juvonen: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on haasteellinen toteutettava

Uusimmat

Strandman: Omaishoidon kokonaisuudistus saadaan maaliin

DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu

Kukaan ei enää kiistä hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia – Rami Lehtinen: Kansainvälinen suojelu ei saa johtaa maamme turvallisuuden heikkenemiseen

Norsu unionin olohuoneessa – kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys ovat jo valtavirtaa Euroopassa

Ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen perussuomalaisten luonnonvara-asiantuntijaksi

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja

Suomen paras Pisa-koulu Tyrnävällä antaa aihetta optimismiin – koulussa vieraillut Purra: “Peruskoulun ja osaamisen luisu voidaan kääntää”

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Viikon suosituimmat

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista