PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Miko Bergbom lataa Minja Koskelasta: ”Hän ei peruisi asekauppoja Israelista”

Rasinkangas vaatii kasvojen peittämisen kieltämistä oikeussalissa: ”Irvokasta oikeuden halventamista”

Reijonen: Akkubyrokratia tekee sähköautosta kuluttajalle riskihankinnan

Pohjoisen yhteydet vahvistuvat – Seppänen: ”Lapilla ja koko Pohjois-Suomella on aivan keskeinen rooli Suomen puolustuksessa”

Suomen Yrittäjät kiittää verolinjauksia – vaativat kevyttä tulorekisterimallia

Yhä useampi saa lähtöpassit – poliisille ja maahanmuuttovirastolle lisää rahaa karkotusten ja palautusten tehostamiseen

Petri Huru: Hyvä, että hallitus vahvistaa afrikkalaisen sikaruton torjuntaa uusilla toimilla

Merkittäviä panostuksia liikenteeseen – suurin osa rahasta Itä-Suomeen

Datakeskusten uusi 30 miljoonan euron tukimalli poistettiin – Strandman: ”Oikea ratkaisu”

Tutkittua tietoa Ruotsin vaaleista: 85 prosenttia muslimeista äänestäisi vihervasemmistoa

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista

Harva päättäjä asuu siellä, missä vieraskielisiä on paljon

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”

huono-osaiset

Hallituksen suhtautuminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin on vähintään epäselvä. Kysymyksiä herättää erityisesti se, millä mandaatilla sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) toimii. 
 

&#8211; Hallitusohjelmasta löytyy selkeä kirjaus siitä, että hallitus pyrkii saamaan aikaan palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa ja jopa kirjaus kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön teknisestä valvonnasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että näitä kirjauksia hallitus ei ole edistänyt juuri millään tavoin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ja jatkaa:
&#8211; Sen sijaan sisäministeri Maria Ohisalo tuntuu tekevän kaikkensa, jotta kenenkään ei tarvitsisi poistua Suomesta, vaan kielteisen oleskelulupapäätöksen Suomeen voisi jäädä suurin piirtein millä tekosyyllä tahansa.
Kantaisi huolta huono-osaisista suomalaisista
Sisäministeriössä on käynnistetty ilmiöpohjainen työskentely, jonka yhtenä ilmiönä ovat laittomasti maassa olevat henkilöt.
&#8211; Ohisalon mukaan halutaan estää varjoyhteiskunnan syntyminen. Käytännössä tämä vaikuttaa tarkoittavan sitä, että kansallinen turvallisuus unohdetaan ja kuka tahansa saa jäädä halutessaan Suomeen, jos itse niin haluaa. Minkäänlaista merkitystä ei ole sillä, minkä takia kielteinen päätös on tullut, ja sillä, paljonko veronmaksajat joutuvat maksamaan näiden henkilöiden oleskelusta Suomessa. Ohisalo kun haluaa varmistaa heille johdonmukaisen ja selkeän palvelujärjestelmän koko maassa, jotta heidän välttämätön toimeentulonsa ja huolenpito olisi turvattu.
&#8211; Kunpa Ohisalo kantaisi vastaavaa huolta myös suomalaisista syrjäytyneistä, kuten päihdeongelmaisista, kodittomista tai pienituloisista vanhuksista. Hallitukselle tuntuu kuitenkin olevan tärkeää varmistaa maksuttomat palvelut nimenomaan laittomille maahantulijoille, Antikainen ihmettelee.
Keskusta sallii laittomien paapomisen
Toisaalla hallitus on huolissaan ihmiskaupasta ja työsyrjinnästä, mutta samalla hallitus kuitenkin on luomassa kannusteita laittomasti maassa oleskelevien käyttämiseen pimeänä työvoimana.
&#8211; Kun Ohisalo haluaa mahdollistaa Suomeen jäämisen niille laittomasti maassa oleskeleville, jotka ovat löytäneet työpaikan, on selvää, mihin tämä johtaa. Epärehelliset yrittäjät kauppaavat näille henkilöille näennäistyöpaikkoja, joissa palkkaa ei makseta käytännössä lainkaan, vaan ainoa tavoite on ostaa Suomeen jääminen. Kun maahan jääminen on varmistunut, sen jälkeen töitä ei tarvitse jatkaa, vaan voi keskittyä yhteiskunnan tukien nostamiseen.
&#8211; Vihreiden osalta en ihmettele, vaikka tätä ei ymmärrettäisi tai tätä jopa tietoisesti haluttaisiin, mutta sen sijaan en ymmärrä, miten keskusta voi hallituksessa hyväksyä tällaisen toiminnan. Ministeri Annika Saarikko, annatteko vihreiden pyyhkiä keskustalla pöytää kerta toisensa jälkeen ja viedä puolueeltanne loputkin uskottavuuden rippeet? Antikainen kysyy.

Antikainen: Kumpi päättää Suomen maahanmuuttopolitiikasta, hallitus vai yksin sisäministeri Ohisalo?

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra pohtii poikkeusolojen vaikutusta perheisiin ja niihin, jotka ovat heikompiosaisia. Samalla hän ihmettelee, miksi rajat pidetään yhä auki turvapaikanhakijoille.

&#8211; Hyvinvoivissakin perheissä pinna voi olla kireällä, kun vanhemmat yrittävät tehdä etätöitä ja samalla opettaa ja viihdyttää lapsiaan. Ehkä koko kevään.
&#8211; Mutta entä niissä perheissä, joissa on muutenkin isoja ongelmia? Vanhemmuuden puute, päihdeongelmat, kasvatuksen haasteet, arjen sujumattomuus ja muut elämänhallinnan ongelmat korostuvat poikkeusoloissa, kun kotoa ei pääse pois. Monille lapsille päiväkoti tai koulu on sosiaalisesti ja psyykkisesti, joskus fyysisestikin, elinehto, Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa.
On perheitä, joissa lapsen päivän ainoa lämmin ruoka syödään koulussa.
&#8211; Toisaalta esimerkiksi Helsingin päätös tarjota kuitenkin koululounas vesittää kyllä epidemian hidastamiseen ja eristämiseen liittyvät tavoitteet, Purra arvelee.
Poikkeusolot vaikuttavat kaikkiin
Purra arvelee, että lastensuojelu, perhetyö ja terapiat tulevat todennäköisesti kuormittumaan entisestään. Monissa kunnissa tilanne on jo toivoton, suorastaan kriisiytynyt.
&#8211; Poikkeusolot ja epidemia tulevat vaikuttamaan kaikkiin. Eniten ne vaikuttavat sairaisiin, köyhiin, huono-osaisiin, vanhuksiin ja lapsiin.
&#8211; Samassa yhteydessä muistutan, että turvapaikanhakijoiden oikeuteen tulla maahan ne eivät vaikuta. Se on hallituksen linjaus. Periaatteena irvokas, niin irvokas.

Turvapaikanhakijat voivat lampsia maahan, vaikka rajat suljetaan – Purra: Hallituksen linjaus on periaatteena irvokas

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra piti tiistai-iltana lähes tyhjälle täysistuntosalille koskettavan puheenvuoron budjetin käsittelyn yhteydessä. Täysistuntoa oli takana lähes yhdeksän tuntia, kiivastahtista debattiakin useampi tunti.

Riikka Purra huomautti, että valtion menot ovat pysyneet tuloja suurempina koko korkeasuhdanteen ajan, ja että nyt julkisen talouden alijäämä on edelleen kasvamassa. Siitä huolimatta hyvinvointijärjestelmämme näyttää rapautuvan.
&#8211; Se rapautuu jopa vihervasemmistolaisen hallituksen aikana. Eläkeläiset ja köyhät saavat kymppinsä, mutta siinäpä se sitten.
&#8211; Ei se minua hämmästytä. Taloudelliset realiteetit olivat ja ovat sellaiset, että vihervasemmistolaisten puolueiden vaalilupauksia ei voida toteuttaa. Häikäilemätöntä onkin vain se, että ne väitettiin toteutettavan, kunhan kyseiset puolueet nostetaan valtaan, Purra sanoi.
Hyvä Suomi ei palaudu vasemmiston toimesta
Purran mukaan monet kansalaiset, etenkin vanhemmat ihmiset, äänestivät vanhasta tottumuksesta vasemmistopuolueita.
&#8211; He äänestivät vanhan maailman vasemmistopuolueita. Mutta palautuuko hyvä Suomi nyt? Onko meillä todella sama suunta, turvaavat verkot, yhteinen tarina? Ei ole.
&#8211; Mitä tapahtuu kouluillemme, miksi oppimistulokset laskevat, miksi nuoret voivat pahoin? Miksi on vaikeaa päästä hoitoon, jos sairastuu; saada apua? Miksi mielenterveysongelmat ovat kansansairaus? Miksi hoitajat eivät viihdy työssään, miksi hitsaaja on työtön, miksi kaikkialla pelotellaan ikääntymisen uhista, lasten tekemisestä mutta myös tekemättä jättämisestä? Miksi tärkeintä on, ettei kukaan loukkaannu toisen sanoista? Miksi tosiasioita piilotellaan, miksi puhutaan arvoista, joita ei edes ole?
&#8211; Mihin katosi Suomi, Purra kysyi.
Hallitus jakaa imagomiljoonia
Useat hallituspuolueiden edustajat olivat aiemmissa puheenvuoroissa luetelleet summia, joita mihinkin pannaan lisää. Purran mukaan tämä ei itsessään tarkoita mitään.
&#8211; Hallitus vain luettelee: toisen asteen maksuttomuuteen 22 miljoonaa, ammatilliseen koulutukseen 80 miljoonaa, nuorten työpajaan 2 miljoonaa, huono-osaisten perusturvaan 39 miljoonaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisää 99 miljoonaa. On sitä ja tätä projektia, selvitystyöryhmää, koordinaatiopaneelia, valmisteluhanketta, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden hyväksi.
Purran mukaan toimenpiteillä ei oikeasti ole vaikutusta lueteltuihin ongelmiin.
&#8211; Imagomiljoonien lykkiminen sinne tänne on metodina katala. Poliittinen energia kohdistuu vääriin asioihin, sanoihin, siihen miltä asiat näyttävät.
Vanhat hyvät asiat unohdetaan tai tuomitaan
Purran mukaan hallituksen pitäisi korjata konkreettisia ongelmia Suomessa eikä hoivata abstrakteja asioita maailmalla. Suomessa on syytä ensisijaisesti auttaa suomalaisia, ei muunmaalaisia. On tärkeää pitää kiinni asioista, jotka ovat olleet aina ja jotka ovat tärkeitä.
&#8211; Suomen suurin uhka ei ole vihapuhe, dieselautot, sukupuoliroolit ja perussuomalaiset, vaan rajattomuus, häilyvyys, epävarmuus, turvattomuus, yksinäisyys, tyhjyys.
Miksi miljardit maahanmuuttoon ovat pikkurahaa?
Purran mukaan hallitus puhuu ylevästi ihmisoikeuksista mutta nyrpistää nenää, kun suomalainen vaatii kohtuutta, oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuudentajua.
&#8211; Miljardit kehitysapuun ja maahanmuuton kuluihin eivät lisää globaalia kestävää hyvinvointia, mutta paperilla ne näyttävät hyvältä. Tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo.
&#8211; Kun kokonaiskuva ja suuri suomalainen tarina puuttuvat, ei jäljelle jää taloudellisten realiteettien vallitessa kuin tympeä itsetyytyväisyys, jossa luetella momentteja ja miljoonia. Hallitus leikkii vasemmistolaista, mutta ei se ole edes sitä, Purra sanoo.
Kuka olisi suomalaisen asialla?
Purra muistutti, että vanhan maailman aikaan vasemmistopuolueet halusivat vähentää suomalaisten välistä eriarvoisuutta, nostaa suomalaisten koulutustasoa, parantaa suomalaisten elämää.
&#8211; Meillä ei tuolloin ollutkaan leipäjonoja, vanhuksia lattialla ja yläkoulusta valmistuvia lukutaidottomia nuoria.
&#8211; Tuolloin kukaan ei väittänyt, että mies voi synnyttää, suomalaisen puolustaminen tarkoittaa vääristynyttä ihmiskuvaa tai että kestävä tulevaisuutemme edellyttää mahdollisimman kaukaisista kulttuureista tulevia ihmisiä siivoamaan roskamme ja tekemään meille ruokaa.
Suomalaista tarinaa ei enää ole
Purran mukaan vasemmisto ei ole enää tavallisen ihmisen, eläkeläisen, lapsiperheen, suomalaisen duunarin, hoitoalan pienituloisen, sairastuneen, horjahtaneen asialla.
&#8211; Tuolloin muutkin puolueet tiesivät, että koska ne ovat suomalaisia, niiden tehtävä on huolehtia suomalaisista. Ehkä meillä oli silloin yhteinen tarina, kokonaisnäkemys. Nyt ei ole.
&#8211; Nyt vasemmisto puhuu ihmisoikeuksista. Niiden ongelma on kuitenkin siinä, että ne ovat abstrakteja, kunnes ne konkretisoidaan jossakin – ja se yleensä maksaa rahaa. Jos rahaa pannaan jonnekin, sitä ei voi enää panna jonnekin muualle. On tehtävä valinta, priorisoitava.
Onneksi on perussuomalaiset
Purra totesi, että meillä on imagomiljoonia viskova hallitus, joka kuvittelee tekevänsä hyvää.
&#8211; On rajojen yli lisää huono-osaisuutta ja kustannuksia maahan haaliva hallitus. On hukattu yhtenäisyys, olematon tarina. On epäsuomalaisuus! On kasvava alijäämä, kasvava velka, kasvava ketutus.
&#8211; Ja kuten keväällä täällä pöntössä lupasin, kasvava perussuomalainen kannatus.

Purra: Mihin katosi Suomi?

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kritisoi hallitusohjelmaa käsittelevässä istunnossa hallituksen utopistista politiikkaa. Purran mukaan politikassa pelataan mielikuvilla, ja usein hyvien asioiden lupaamisen katsotaan tarkoittavan, että on hyvä.

&#8211; Kun puolue lupaa lisää oikeuksia ja huolenpitoa, lisää kauniita sanoja, lisää rumien sanojen kieltoja, sitä kutsutaan vasemmistolaiseksi, vihreäksi, solidaariseksi, ihmiskuvaltaan oikeanlaiseksi puolueeksi, kansanedustaja Riikka Purra sivalsi eduskunnan täysistunnossa.
&#8211; Meitä, joita ei yleensä kutsuta hyviksi tai ihmiskuvaltamme oikeanlaisiksi, ei hirvitä se, että halutaan tehdä hyvää. Hallitus on varmasti aivan oikealla asialla ollessaan huolissaan huono-osaisista, koulupudokkaista, mummoista, jotka eivät pääse lääkäriin. Niin me perussuomalaisetkin olemme. Oikeudenmukaiseen politiikkaan kuuluu vähäosaisten, huono-onnisten ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen.
Purran mukaan perussuomalaisia ei erota hallituksen hyveellisistä puolueista auttamisenhalu.
&#8211; Se, mikä meidät erottaa, on näkemyksemme, jonka mukaan meidän tulee ensisijaisesti auttaa ihmisiä oman maamme sisällä. Tätä kutsumme sisäiseksi solidaarisuudeksi, Purra sanoi.
Vasemmisto ei välitä enää heikommista
Purran mukaan vasemmistopuolueet tekivät aiemmin sisäisesti solidaarista politiikkaa. Ne halusivat vähentää suomalaisten välistä eriarvoisuutta, nostaa suomalaisten koulutustasoa ja parantaa suomalaisten elämää.
&#8211; Meillä ei tuolloin ollutkaan leipäjonoja, vanhuksia lattialla ja yläkoulusta valmistuvia lukutaidottomia nuoria.
&#8211; Tuolloin puolueet tiesivät, että koska ne ovat suomalaisia, niiden tehtävä on huolehtia suomalaisista. Mikäli joku olisi ilmoittanut, että kuulkaa ei, suomalaisten puolueiden tehtävä onkin ensisijaisesti huolehtia ulkomaalaisista, hänet olisi naurettu suohon, Purra toteaa.
Nykyään nämä puolueet puhuvat kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisen sijaan mieluummin ihmisoikeuksista.
&#8211; Ihmisoikeuksien ongelma on kuitenkin siinä, että ne ovat abstrakteja, kunnes ne konkretisoidaan jossakin – ja se yleensä maksaa rahaa. Jos rahaa pannaan jonnekin, sitä ei voi enää panna jonnekin muualle. On tehtävä valinta, priorisoitava.
Hallitus avaa ovet maailmalle
Antti Rinteen hallituksen valinta ei Purran mukaan ole solidaarinen eikä oikeudenmukainen vaan utopistinen.
&#8211; Hallitus ei aio rajoittaa maahanmuuttoa tai puuttua maamme houkutustekijöihin eli siihen, että kuka tahansa voi tulla nauttimaan Suomen hyvistä asioista, meidän kustannuksellamme.
&#8211; Hallitukselle jokainen, joka onnistuu pääsemään, keinolla millä hyvänsä, maamme rajojen sisäpuolelle, muuttuu velvollisuudeksemme. Hallitus ei kykene vastaamaan kysymykseen, milloin velvollisuutemme loppuu. Onko kyse ihmisten lukumääristä, heihin kuluvista kustannuksista, kestävyysvajeesta vai mistä? Purra kysyy.
Miljardeja pois suomalaisten hyvinvoinnista
Purra toteaa, että yli puolentoista miljardin kehitysapu tai kolme miljardia maahanmuuton kuluihin ei lisää globaalia kestävää hyvinvointia, mutta paperilla se näyttää hyvältä. Tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo.
&#8211; Hallitusta ei kiinnosta, että rahaa annetaan maille, jotka eivät huolehdi tasa-arvosta, ihmisoikeuksista tai jotka eivät edes ota vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita omia kansalaisiaan tai rikollisia. Hallitusta ei kiinnosta, että Suomeen saavutaan väärin keinoin, haetaan perusteettomasti turvapaikkaa, ei lähdetä maasta, vaikka ei saada lupaa jäädä, käytetään hyväksi järjestelmäämme.
&#8211; Hallitusta ei haittaa, että se tuottaa maahan lisää huono-osaisuutta ja turvattomuutta, ja kutsuu sitä kansainvälisyydeksi, globaaliksi vastuuksi tai ihmisoikeuksiksi, Purra sanoo.
Velvollisuus vain omaa kansaa kohtaan
Purra muistuttaa, että kaikki nuo miljardit ovat poissa suomalaisilta heikompiosaisilta.
&#8211; Niin kauan kuin tämä hallitus on voimissaan, minä ja puolueeni kerromme, kuinka monta leipäjonon asiakasta, kuinka monta vailla hoitoa olevaa vanhusta, kuinka monta syrjäytynyttä nuorta, kuinka monta ammattikoulun opettajaa, kuinka monta pienituloista eläkeläistä sillä rahalla autettaisiin, jonka te haluatte panna muualle kuin Suomen ja suomalaisten hyväksi, pois sieltä, johon teillä, Suomen hallitus, on oikeasti moraalinen velvollisuus, Purra sanoo.
&#8211; Asioita ei tarvitse panna vastakkain. Ne nimittäin ovat vastakkain. Te voitte jatkossakin kutsua sitä vääristyneeksi ihmiskuvaksi ja seurata gallupeista, mitä mieltä kansalaiset ovat. Me kutsumme sitä oikeudenmukaisuudeksi ja moraaliseksi velvollisuudeksemme Suomen kansalaisia kohtaan.
&nbsp;

Purra: Meillä on moraalinen velvollisuus suomalaisia kohtaan – ”Voitte jatkossakin kutsua sitä vääristyneeksi ihmiskuvaksi”