PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastopaneeli vaatii metsähakkuiden rajua vähentämisestä – Purra: “Täysin päätöntä, tuhoaisi Suomen talouden kivijalan”

Ministeri Lulu Ranne pistäisi Ylen täysremonttiin – Suomen Uutiset Show #11

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Elinkeinoministeri Wille Rydman: Puoliväliriihestä edellytyksiä hyvälle kasvulle

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Talousasiantuntijat Purran veroalen takana – kannustaa työllisyyttä ja investointeja

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

huonokuntoiset tiet

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa logistiikka ja henkilöliikenne kulkevat eteenpäin kumipyörillä. Autoilijoille on kuitenkin lähivuosina luvassa kylmää kyytiä, sillä Suomen tieverkko rapistuu ja haurastuu alta kiihtyvään tahtiin. Viime kädessä kyse on rahasta, jota ei jää tienpitoon, koska hallitus ohjaa verovaroja maailmanparannushankkeisiin Suomen rajojen ulkopuolelle.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on kasvanut karkeasti ottaen kaksi ja puoli -kertaiseksi. Haurastuvat tienpinnat tuskin ovat jääneet huomaamatta yhdeltäkään autoilijalta, mutta asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Autoliitto, joka on usein aiemminkin esittänyt <a href="https://moottori.fi/liikenne/jutut/autoliitto-tierahoitus-yha-poukkoilevaa-teiden-kunto-huolettaa/">kritiikkiä</a> Suomen huolimattomasta tienpidosta.
Tieverkon kehittämisellä ja teiden kunnossapidolla on Autoliiton mukaan erittäin suuri vaikutus liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen ja matka-aikoihin. Mikäli tiestön heikko kunto johtaa nopeuksien alentamiseen tiestön kehittämisen sijaan, seurauksena on paitsi kuljetusten viivettä myös henkilö- ja tavaraliikenteen kustannusten nousua.
Heikkokuntoisilla teillä on myös ilmastovaikutuksia, sillä polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa.
Vierintävastuksella on suuri merkitys etenkin raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 prosenttia.
Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa rajusti
Huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin <a href="https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/maantieverkon-kunto">kaksinkertaistunut</a> viimeisen 10 vuoden aikana.
Rapautuvat ja haurastuvat tiet ovat erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma. Talven selän taituttua monilta pääkaupunkiseudun ympärillä kulkevilta teiltä on paljastunut routavaurioita. Vauriot syntyvät, kun tien pinnan alle valuu vettä sulan ilman aikaan. Jäätyessään vesi laajenee ja repii asfalttia rikki.
Routavauriot ja rosoiset kuopat aiheuttavat autoilijalle ikäviä yllätyksiä. Kuopat heikentävät ensinnä matkustusmukavuutta, mutta voivat aiheuttaa myös vakavia vaurioita ajoneuvon rungolle, renkaille tai vanteille. Myös itsessään kuopan väistämisyritykset ovat omiaan luomaan vaaratilanteita.
Ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun kelirikko-olosuhteita voi tänä keväänä kutsua jopa historiallisen huonoiksi. Ilta-Sanomien haastattelema Hinausyritys Sjöbergin toimitusjohtaja Sten Sjöberg sanoo, että ei ole urallaan koskaan nähnyt, että pääkaupunkiseudun moottoritiet ja pääväylät olisivat olleet <a href="https://www.is.fi/haku/?query=Sten%20Sj%C3%B6berg">näin huonossa kunnossa</a> kuin nyt.
- Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Etelä-Suomen valtateillä on nyt runsaasti valtavia ja syviä kuoppia routavaurioiden takia, Sjöberg sanoo.
Kelirikko-olosuhteet kuitenkin aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita koko maassa. Väylävirasto huomautti äskettäin, että syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä ovat aiheuttamassa erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko <a href="https://vayla.fi/-/luvassa-vaikeaa-kelirikkoa-lappiin-ja-etelaiseen-suomeen-keskisessa-suomessa-paastaneen-normaalilla-kelirikolla">kelirikkoa</a> edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan, Väylävirasto huomauttaa.
Maanteiden korjausvelka noin 1,6 miljardia
Maanteiden <a href="https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/maantieverkon-kunto">korjausvelka</a> on viime aikoina kääntynyt kasvuun alhaisemman rahoitustason johdosta ja on Traficomin mukaan nyt noin 1,6 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin huonokuntoisten väylien uudistamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon.
Rahasta tieverkon kunnossapito ei pitäisi jäädä kiinni, ainakaan teoriassa, sillä liikenteestä kerättävät verot ovat valtiolle muhkea rahasampo. Valtion <a href="https://www.aut.fi/etusivu_vanha/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta">verotulot tieliikenteestä</a> ovat kasvaneet 2010-luvulla yli 8 miljardiin euroon vuodessa. Tien kunnossapidossa tämä ei kuitenkaan näy, sillä tieliikenteestä kerätyistä veroista vuosittain vain noin 0,8 miljardia palautuu liikennesektorille valtion tieverkkoon käytettynä rahoituksena.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti pitäneet esillä Suomen maanteiden korjausvelan lyhentämistarvetta sekä paheksuneet tienpitoon palautuvaa riittämätöntä summaa. Kansanedustaja Minna Reijonen on <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/reijonen-pienten-teiden-korjausvelkaa-saatava-lyhennettya/">paheksunut</a> esimerkiksi sitä, että Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa liikenteen kehittämisrahoja on ohjattu voittopuolisesti vain raideliikenteeseen, mistä Reijonen on huomauttanut ettei tieliikenteen osuus vastaa käyttötarpeita.
Tieverkon kunnostaminen hidastuu
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen huhtikuun alussa julkistamat kehysriihen linjaukset toivat autoilijalle lisää huonoja uutisia: liikenne- ja viestintäministeriöön osui <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12392997">määrärahojen leikkaus</a>. Ministeriöltä päätettiin jo aiemmin leikata 110 miljoonaa euroa, ja tänä keväänä leikattiin 17 miljoonaa euroa lisää. Hallituksen leikkauspäätökset merkitsevät sitä, että huonokuntoisten teiden määrä Suomessa kasvaa.
Leikkaukset tarkoittavat käytännössä tieverkon kunnostamisen hidastumista. Väyläviraston toimialajohtajna Virpi Anttilan esittämän arvion mukaan tänä vuonna pystytään Suomessa päällystämään teitä enää noin 2 300 kilometriä, kun viime vuonna päästiin noin 2 900 kilometriin.
Mitä Italiassa nyt tehdään ja kenen rahoilla?
Samaan aikaan, kun suomalaiset autoilijat totuttelevat sulaneiden lumien alta paljastuneisiin vaurioihin tiellä, Italiassa on polkaistu käyntiin <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/italian-ihmemaassa-on-jaettu-ilmaisiin-energiaremontteihin-jo-21-miljardia-arvaa-kuka-maksaa/">kaikkien aikojen remonttijuhlat</a>, joiden huumassa saapasmaan kansalaisten asumuksia uudistetaan vastaamaan modernin energiatalouden vaatimuksia.
Jos mietit, mistä rahat italialaisten remonttibuumiin tulevat niin arvasit aivan oikein: italialaiset remontoivat nyt EU:n elvytysrahaston kautta saamillaan miljardeilla Italian valtion tarjotessa kansalaisilleen uskomattoman edullisia energiaremontteja.
Rahoitusta energiataloutta parantaviin hankkeisiin on Italiassa myönnetty jo 21 miljardia euroa. ”Superbonus110%” tarkoittaa sitä, että homma on itse asiassa enemmän kuin ilmaista.
Suomessa patistetaan sossun luukulle
Suomessa meininki ei ole yhtä iloista kuin Italiassa. Suomalaiset kotitaloudet maksavat sähköstään järkyttävän korkeaa hintaa, eikä muutosta ole näkyvissä. Energian kohonneet kustannukset johtuvat pitkälti hallituksen kunniahimoisista ilmastotoimista. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) äskettäin kehottikin kansalaisia hakemaan Kelan luukulta <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/valtiovarainministeri-saarikko-toisti-ylimielisen-kehotuksensa-hakekaa-toimeentulotukea-sahkolaskun-maksamiseen/">toimeentulotukea</a>, jos verojen jälkeen palkasta käteen jäävä raha ei riitä sähkölaskun maksamiseen.
Toisaalta, kun ei ole varaa järkyttävän kalliiseen bensaan, maanteiden rapautuminenkaan ei välttämättä ole ongelma, koska autolla ei olisi edes varaa ajella.

Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on syyttää hallitusta Suomen taloutta kurjistavista niin sanotuista ilmastotoimista samaan aikaan, kun tieverkon kunto on surkea. Peltokangas on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi.
Väyläviraston mukaan valtion ylläpitämistä pinnoitetuista teistä jopa 7 600 kilometriä on huonokuntoisia ja niistä 3 500 kilometriä jopa vaarallisia. Mauri Peltokangas huomauttaa, että valtio kerää liikenteeltä vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa, mutta tieverkon ylläpitoon käytetään siitä vain kaksi miljardia.
&#8211; Tieliikenne on siis valtiolle pelkkä rahasampo, mutta korjausvelka valtiolle kasvaa kuitenkin vuosittain. Pelkät kosmeettiset toimenpiteet eivät enää riitä, vaan teiden kunnossapitoon on satsattava tuntuvasti karsimalla toissijaisista kohteista kuten kehitysyhteistyöstä, turvapaikkaturismista ja kalliista ilmatoposeerauksesta, Peltokangas kommentoi.
Tavaraliikenne kulkee kumipyörillä
Suomen tavaraliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Teiden kunnolla on Peltokankaan mukaan suuri vaikutus elinkeinoelämään ja epäsuorasti myös päästöihin.
&#8211; Kovin moni kuljetusyritys tai yksityinen työmatka-autoilija ei perunapeltoa vastaaviin olosuhteisiin uutta vähäpäästöistä tai päästötöntä kalustoa hanki. Valtion olisi nyt järkevintä satsata määrärahaa kerralla ja kunnolla tiestöön, että oravanpyörä pyörisi jatkossakin, tuottaisi valtiolle sen kipeästi kaipaamia tuloja ja mahdollistaisi autokannan uusimisen päästötavoitteiden mukaisiksi, Peltokangas toteaa.
Peltokangas kysyy ministeriltä, onko hallitukselle tärkeämpää globaalin ilmastonmuutoksen torjuminen Suomen taloutta kurjistavilla keinoilla kuin edesauttaa järkevillä toimilla päästöjen vähenemistä investoimalla tiestöön, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei kansalaisten terveys ja omaisuus vaarannu tieverkon jatkuvasti huononevan kunnon takia.

Peltokangas: Tieverkko kuntoon – rahat ilmastoposeerauksesta ja haitallisesta maahanmuutosta