Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Inklusiivisuus

Kolmiportainen oppimisen tuki ei ole toiminut kokonaisuudessaan, ja hallitus uudistaa tuen. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koposen mukaan kolmiportainen tuki lähinnä lisäsi paperien pyörittelyä ja pahimmillaan tapahtui pelkästään paperilla.

&#8211; Nyt vähennetään paperien pyörittelemistä, lisätään ennakoivaa tukea ja laitetaan 100 miljoonaa euroa rahaa oppimisen tukeen. Teemme siis sen, mihin Sanna Marinin hallitus ei pystynyt, Ari Koponen kertoo.
Oppimisen tuen uudistuksessa peruutetaan inklusiivisesta ajattelusta ja mahdollistetaan tarvittavat pien- ja erityisryhmät. Koponen pitää tärkeänä, ettei perusopetuksen luokassa pidetä pakolla oppilaita, jotka eivät siellä pärjää.
Oppimistulokset takaisin kasvuun
&#8211; Oppimisen tuen uudistus on yksi tärkeimmistä koulutuspoliittisista uudistuksista tällä kaudella. Perustaitojen parantamisella, oppimisen tuen uudistuksella ja koulurauhan palauttamisella saamme Suomen oppimistulokset takaisin kasvuun, Koponen vakuuttaa.
Toivon kipinää Koponen näkee juuri julkaistussa Pisa-tutkimuksessa, jossa mitattiin luovaa ajattelua ja jossa Suomi sijoittui OECD-maiden kärkikastiin. Hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2024, ja täytäntöön tuki laitetaan 1.8.2025.
&nbsp;

Perusopetusmyönteisin hallitus uudistaa toimimattoman oppimisen tuen

Euroopan komission tasa-arvokomissaari laaditutti EU-komission viestintää varten sisäisen ohjeen &#8221;inklusiivisesta&#8221; kielenkäytöstä, joka ottaa kaikki vähemmistöt huomioon. Poliittisesti korrektin kielenkäytön ohjekirjanen joutui kuitenkin laajan pilkan kohteeksi jopa valtamediassa. Woke-henkisten ohjeiden laatijoita syytettiin muun muassa yrityksestä kieltää joulusta puhuminen. 
Euroopan komission julkaisema &#8221;inklusiivisen viestinnän ohje&#8221; on tyypillistä wokellusta. Edistyksellisen intersektionaalisuuden hengessä viestintäohje <a href="https://www.politico.eu/article/european-commission-cancel-christmas-inclusive-language-lgbtq/">kehottaa</a> välttämään sukupuolittunutta kielenkäyttöä, kuten sanoja liikemies ja palomies. Kotiäidin sijasta pitäisi puhua kotihenkilöstä.
Kenenkään sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista ei saa olettaa, ja erilaiset seksuaalivähemmistöt ja &#8221;muunsukupuoliset&#8221; (ja heidän pronomininsa) on otettava huomioon joka käänteessä. EU:n viestinnässä ei saa olettaa, että kukaan henkilö olisi heteroseksuaalinen ja sovussa syntymässä saamansa sukupuolen kanssa.
Ei vaimo vaan puoliso
Ministereiden vaimoista ei saa käyttää sanaa vaimo edes silloin, kun ministeri on mies ja hänen vaimonsa on nainen. Sen sijaan pitää puhua ministereiden puolisoista, sillä termi &#8221;puoliso&#8221; on hyväksyttyä LGBTIQ-kieltä. Perheistä puhuttaessa pitää aina muistaa ottaa mukaan sateenkaariperheet ja sinkkuperheet.
Puhetta ei saa aloittaa sanomalla &#8221;hyvät naiset ja herrat&#8221;, vaan EU-suositusten mukaisesti sanomalla &#8221;rakkaat kollegat&#8221;. Naispuolisiin henkilöihin ei kuitenkaan saa työajalla viitata sanoilla &#8221;rakas&#8221; tai &#8221;kultaseni&#8221;.
Ei stereotypioita sukupuolista tai kansallisuuksista
EU-komission viestintäohje ohjeistaa välttämään haitallisia stereotypioita. Esimerkiksi naisia ei saisi aina kuvissa esittää yhdessä lasten kanssa, koska myös isät ovat huoltajia. Sen sijaan kuvat mustasta lesboparista tai LGBTIQ-sateenkaarilipusta ovat erittäin suositeltavia. Jos kuvassa näytetään käsiä, ne eivät saa olla kaikki valkoisia.
Kansallisuuksista ja etnisistä ryhmistä ei saa tehdä stereotyyppisiä oletuksia. EU-komission ohjeen mukaan ei saa esimerkiksi kirjoittaa, että &#8221;afrikkalaiset maahanmuuttajat kykenevät etsimään vain suoritustason töitä.&#8221; Kirjoita mieluummin, että &#8221;rakenteelliset tekijät, kuten yhdenvertaisten mahdollisuuksien puute johtavat siihen, että afrikkalaiset siirtolaiset ovat yliedustettuina suoritustason työtehtävissä.&#8221;
Joulusta tai muista kristinuskoon liittyvistä asioista ei saa puhua
Suurinta kohua herätti EU:n viestintäohjeen kohta, jossa kehotettiin olemaan olettamatta, että kaikki ovat kristittyjä. Siksi ei saisi puhua &#8221;joulun ajasta&#8221; vaan &#8221;juhla-ajasta&#8221;. Esimerkkihenkilöiden niminä ei myöskään saisi käyttää kristinuskoon liittyviä etunimiä, kuten Maria ja John (Johannes), vaan ne pitäisi korvata monikulttuurisemmilla nimillä, kuten Malika ja Julio. Malika on arabiaa ja tarkoittaa kuningatarta.
Maltalaisen tasa-arvokomissaarin ohjeistus joulun ja Neitsyt Marian &#8221;cancelloimisesta&#8221; ei saanut suurta kannatusta katolisessa Etelä-Euroopassa. Muun muassa Italian entinen sisäministeri Matteo Salvini pitää ohjeita <a href="https://twitter.com/matteosalvinimi/status/1465036061399302158">hullutuksena</a>.
Laajan pilkan kohteeksi joutunut tasa-arvokomissaari Helena Dalli päättikin vetää kohua herättäneen ohjekirjasen takaisin. Hänen <a href="https://twitter.com/helenadalli/status/1465639346103533573">mukaansa</a> ohjeista tullaan julkaisemaan &#8221;päivitetty versio&#8221; joskus myöhemmin. Nyt julkaistu versio löytyy tästä <a href="https://www.fdesouche.com/wp-content/uploads/2021/11/guidelines-for-Inclusive-communication.pdf">linkistä</a>.

EU:ta syytettiin joulun ”cancelloinnista” – komissaari joutui vetämään wokelluksensa takaisin

Tutkija Vincent Harinam kertoo New York post -lehden artikkelissa, miten herännäisen uusvasemmiston aktivistit ovat hivuttautuneet kapitalistisiin instituutioihin ja alkaneet politisoimaan niitä sisältä käsin. Identiteettipolitiikka, ilmastoaktivismi ja intersektionaalinen feminismi on nostettu bisnesajattelun keskiöön. Tavallisilla eläkerahastojen asiakkailla ei ole sananvaltaa, kun ideologiset muotivillitykset leviävät finanssi-instituutioissa konsulttien ja johtajien keskuudessa. Yritysten valjastamista politiikan ja kulttuurisodan osapuoleksi perustellaan &#8221;yhteiskuntavastuulla&#8221;.

Perinteisesti yritysten tarkoituksena on ollut keskittyä niiden omaan liiketoimintaan. Kun asiakas saa sitä, mitä tilaa, ihmiset työllistyvät, osakkeenomistajat saavat tuottoa sijoituksilleen, ja yhteiskunta saa verotuloja. Yrittäjyys ja liiketoiminnan johtaminen ovat aina olleet merkityksellinen ja vastuullinen tehtävä, yhteiskuntaa rakentava voima. Poliittisen tunnustuksellisuuden välttely on useimmiten ollut hyve, sillä se on estänyt organisaatioita eksymästä harhapoluille.
Nyt ajat ovat muuttuneet. Vaikka vasemmisto vastustaa kapitalismia, se on löytänyt kapitalistisista megakorporaatioista luontevan liittolaisen ja äänitorven agendalleen. New York Post -lehden artikkelissa tutkija ja konsultti Vincent Harinam analysoi viime vuosina yleistynyttä megakorporaatioiden ja uusvasemmiston epäpyhää liittoa.
<h4>Uusvasemmisto hivuttautuu kapitalistisiin instituutioihin</h4>
Harinam kertoo, miten suuryritykset ovat ryhtyneet liputtamaan vihreää energiapolitiikkaa ja myötäilemään erilaisia &#8221;sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi&#8221; puettuja vaatimuksia. Oikeistolaisten käyttäjätilien poistaminen sosiaalisen median alustoilla on tätä nykyä niin arkipäiväistä, ettei jokaisesta tapauksesta jakseta enää edes uutisoida.
Harinam pitää sinisilmäisenä oletuksena, että yhtiöiden politisoitumisen taustalla olisi rationaalista, huolellista tutkimustiedon punnitsemista. Pikemminkin yritykset taipuvat painostukseen ja vaatimuksiin hätäisenä selkäydinreaktiona. Esimerkiksi amerikkalainen pikaruokaketju Chick-fil-A <a href="https://www.marketwatch.com/story/chick-fil-a-will-stop-donating-to-the-salvation-army-and-fellowship-of-christian-athletes-and-people-are-furious-2019-11-18">lopetti</a> hyväntekeväisyysyhteistyön Pelastusarmeijan kanssa, kun äänekkäät vasemmistoaktivistit eivät sulattaneet järjestön kristillistä käsitystä avioliitosta miehen ja naisen välisenä asiana.
Päällisin puolin näyttää ristiriitaiselta, että kapitalistinen yksityinen sektori olisi innostunut herännäisestä vasemmistoagendasta. Uusvasemmistolaisuudella ei ole länsimaissa selvää määräenemmistöä väestön keskuudessa. Organisaatioissa työskentelevät ihmiset ovat itse jopa kummastelleet ylimmän johdon uusia poliittisia vivahteita. On varsin yleinen käsitys, että tosiasiassa hyvin marginaalinen joukko äänekkäitä radikaaleja onnistuu luomaan kokoaan suuremman vaikutelman siellä, missä se on ratkaisevaa.
Aktivistit pyrkivät siis tietoisesti muuttamaan yritysmaailmaa poliittiseksi jatkeekseen. Vasemmisto voi vastustaa kapitalismia, mutta se on käyttänyt kapitalismin keinoja taivuttaakseen yritysmaailman omaan tahtoonsa. Kulttuurisodassa kaikki on poliittista. Mikä tahansa organisaatio tai verkosto, joka ei tietoisesti ja aktiivisesti välttele vasemmistoagendoja, on altis aktivistien vaikutuspyrkimyksille. (Suomen Uutiset on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">kirjoittanut</a> aiemmin tästä nk. O&#8217;Sullivanin laista ja instituutioiden marssittamisesta)
<h4>Finanssiala on esimerkki poliittisesta marssituksesta</h4>
Harinam käyttää finanssialaa ja varainhoitobisnestä elävinä esimerkkeinä vasemmiston läpitunkevasta vaikutusvallasta.
Osakkeenomistajien äänivaltaa oli aiemmin tapana käyttää strategisissa, yrityskauppoja, johdon palkkioita ja muuta organisaation hallintoa koskevissa kysymyksissä. Käytännön bisneksen sijaan ylintä johtoa kuormitetaan nyt yhteiskunnallisilla keskusteluilla ja poliittisilla vaatimuksilla.
Bisnesajattelun keskiöön on nostettu identiteettipoliittisia agendoja, intersektionaalista feminismiä ja ilmastoaktivismia. Harinam mainitsee, miten organisaatioita painostetaan omaksumaan identiteettikiintiöitä, ja ideologiset vaikuttajat saavat sanella kriteerit.
Tämä näkyy jatkuvasti erilaisissa vaatimuksissa nostaa johtopaikoille naisia, etnisiä vähemmistöjä ja transsukupuolisia. Viimeisen vuoden aikana yritykset ovat nöyrtyneet mm. ilmastoaktivistien ja Black Lives Matter -liikkeen edessä. Diversiteetin ja inklusiivisuuden nimissä henkilöstöä <a href="https://twitter.com/DrKarlynB/status/1362774562769879044">koulutetaan</a> olemaan ”vähemmän valkoisia.”
Ellei poliittinen aate ole yhteinen nimittäjä yrityksen asiakaskunnalle, poliittisuus on liiketoiminnalle kyseenalainen piirre. Harinam arvelee, ettei tavallista eläkesäästäjää varsinaisesti kiinnosta, irtisanoutuuko hänen välillisesti omistamansa amerikkalainen pörssiyhtiö mm. Kolumbus-päivästä kolonialistisena jäänteenä. Viime aikoina yhtiöt ovat kuitenkin alkaneet äänitorviksi tällaisissa kiistoissa ja kulttuurisodassa. Sillä ei ole tekemistä varsinaisen liiketoiminnan kanssa.
Herää kysymys: onko sijoittajista tullut vasemmistolaisia aktivisteja, jotka ohjaavat varainhoitajia tuoton sijaan poliittiseen vaikuttamiseen?
Harinam muistuttaa, että suursijoittajat ja varainhoitajat tilaavat usein ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluita. Tämä tekee yksittäisistä välikäden neuvonantajista ja konsulteista poikkeuksellisen vaikutusvaltaisia. Ei ole ihme, että vasemmistolaiset agendat ovat saaneet tukea juuri instituutiomaailmassa.
Myös suurin osa osakesijoituksista tehdään välikäsien ja rahastojen kautta. Harinam kertoo, että asiakasvaroja on keskittynyt tuhansien miljardien dollarien edestä harvojen finanssitalojen käsiin. Hänen mukaansa mm. maailman suurimman varainhoitotalon BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink ja Vanguard ovat liputtaneet avoimesti vasemmistohenkisiä agendoja.
Tavallisilla piensijoittajilla ei ole tähän sananvaltaa. Rahastojen kautta sijoittaessaan heidän säästönsä vain tekevät instituutiomaailman marginaalisista aktivisteista todellista kokoaan vaikutusvaltaisempia.
<h4>&#8221;Vastuullisuus&#8221; on koodisana yritysten politisoimiselle</h4>
Harinam kertoo, että poliittista agendaa puetaan &#8221;vastuullisuuden&#8221; alle. Yritysmaailmassa viime vuosina levinnyt ESG-sijoittaminen (Environment, Social, Governance) määrittelee yhteiskuntavastuun kolmen lavean kategorian kautta: ympäristö, sosiaalinen ja hallinnollinen ulottuvuus. Perusajatus on ymmärrettävä: yhtiöt pyrkivät mm. selvittämään hiilidioksidipäästönsä ja mahdolliset ulkomaisten hankintaketjujen ihmisoikeuskysymykset.
Kategorioiden rajaus on kuitenkin epäselvä ja kaikkea muuta kuin immuuni tarkoitushakuisille poliittisille kriteereille. Harinamin mukaan yhteiskuntavastuuta käytetään yritysten poliittiseen hallitsemiseen vaatimalla mukautumista milloin mihinkin yhteiskunnallisiin ohjelmiin vihreän energian aloitteista Black Lives Matter -liikkeen tukemiseen. Suomessa mm. Valion jogurttipurkin fetsihattuista piirroshahmoa <a href="https://twitter.com/ValioFi/status/1276876661921853440">tutkittiin</a> ihmisoikeuskysymyksenä kesällä 2020. Kuukausia myöhemmin fetsihattuinen piirroshahmo oli kadonnut tuotteiden kuvituksesta.
Yhteiskuntavastuu on jälleen kerran malliesimerkki vasemmiston linnoitus ja linnanpiha –taktiikasta (ks. Suomen Uutisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-nain-punavihrea-huijaa-sinua-linnoitus-ja-linnanpiha-tekniikalla-video/">video</a> aiheesta). Vastuullisuus on itsessään hyveellinen termi, ja sen nimissä tehdään paljon hyödyllisiä ja helposti hyväksyttäviä asioita. Toisaalta sen nimissä on myös helppo tehdä vähemmän vastuullisuudeksi tulkittavia, kiistanalaisia asioita. Tätä asetelmaa vasten aktivistien on helppo leimata vastakkaisten näkemysten edustajat moraalisesti kyseenalaisina. Kuka nyt haluaisi vastustaa ”vastuullisuutta?”

Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – ”Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle

Identiteettipolitiikka on jo vallannut humanistiset ja yhteiskuntatieteet Yhdysvaltain kampuksilla, nyt se on ottamassa haltuunsa kovat tieteet, kirjoittaa toimittaja ja Manhattan Instituten tutkija Heather Mac Donald <a href="https://www.city-journal.org/html/how-identity-politics-harming-sciences-15826.html">City Journalissa</a>. Niin kutsutut STEM-alat &#8211; luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka ovat nyt paineen alla, koska ne eivät ole riittävän &#8221;monimuotoisia&#8221;.

Tämä paine uhkaa heikentää korkeimman opetuksen ja tutkimuksen standardeja, mikä olisi katastrofaalista tieteellisen innovoinnin ja Yhdysvaltain kilpailukyvyn kannalta, Mac Donald esittää.
Kovien tieteiden aloilla koetaan painetta lisätä naisten, mustien ja latinoiden osuutta. Paine tulee liittovaltiolta, yliopistojen hallintojohtajilta sekä tieteellisiltä seuroilta. Se vaikuttaa siihen miten tiedettä opetetaan ja kuinka tieteellisiä pätevyyskriteerejä arvioidaan.
Kalifornian yliopiston Los Angelesin kampuksen (UCLA) tutkija väittää Mac Donaldin mukaan, että &#8221;kaikkialla maan yliopistojen STEM-aloilla iso kysymys on nyt: kuinka voimme saada lisää naisia ja vähemmistöjä &#8217;muuttamalla&#8217; (siis madaltamalla) vaatimuksia, jotka olemme aiemmin asettaneet tutkintovaatimuksiin?&#8221;
&#8211; Matemaattista ongelmanratkaisua vähennetään kvalitatiivisempien ryhmätyöprojektien kustannuksella ja fysiikan perustutkinto-opetusta on hidastettu, jotta kukaan ei jäisi jälkeen, Mac Donald toteaa.
Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö NSF ja Kansanterveyslaitos NIH ovat kaksi suurta liittovaltion tiederahoittajaa, jotka tukevat yliopistotutkimusta ja lääkärien koulutusta väitöskirjan jälkeen. Molemmat instituutiot ovat hurahtaneet &#8221;diversiteetti- ja inkluusioideologiaan&#8221;, Mac Donald sanoo. NSF ja NIH voivat lopettaa tutkimushankkeen rahoituksen, jos sen saava organisaatio ei ole tukenut riittävästi &#8221;aliedustettuja vähemmistöjä&#8221;.
Mac Donald ei usko, että tieteellinen edistys olisi kiinni moninaisuudesta.
&#8211; Jotenkin NSF:n rahoittamat tutkijat onnistuivat keräämään yli 200 Nobel-palkintoa ennen kuin NSF ymmärsi, että tieteen edistyminen on kiinni &#8217;diversiteetistä&#8217;. Nuo ei-moninaiset tutkijat löysivät alkeishiukkaset ja he selvittivät virusten genetiikan, Mac Donald sano.
<a href="https://www.dailywire.com/news/31924/williams-diversity-and-inclusion-harm-walter-e-williams?">Daily Wire</a> -sivustolle kirjoittavan George Mason Universityn taloustieteen professori Walter E. Williamsin mukaan hän olisi vielä voinut jatkaa, että edes näiden valkoisten Nobel-palkittujen joukossa ei ollut moninaisuutta. Juutalaiset muodostavat alle 3 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä, mutta 35 prosenttia yhdysvaltalaisista nobelisteista.
&#8211; Sitä voi miettiä, mitä diversiteetti- ja inkluusiotsaarit ehdottaisivat lisätäkseen etnistä moninaisuutta Nobel-palkintojen voittajien keskuudessa, Williams piruilee.

Identiteettipolitiikka uhkaa nyt myös tieteen kehitystä