Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Hiipivä lohikäärme valtaa lännen salaa – Kiina tavoittelee maailmanmahdin asemaa

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Perussuomalaisten leikkausesitykselle rajua kritiikkiä – Bergbom: ”Meillä ei ole varaa maksaa kehitysapua velaksi”

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Strandman vaatii datakeskusjättejä kuriin: 100 miljoonan euron veronkorotus ja tiukka kansallinen ohjaus

Kansanedustajat haluavat itätiedusteluarkistot auki – kyse on myös tämän päivän turvallisuudesta

Mäenpää kiittää oikeusministeriä yrityslähestymiskieltolaista: ”Tärkeä asia”

Ranska varautuu uusiin levottomuuksiin – presidentti Macron syyttää tekoälyä ja ulkovaltoja mellakoiden hyödyntämisestä

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Kristiina Simonen

Luku- ja kirjoitustaito on yksi tärkeimmistä keinoista syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vanhempien puuttuvaa suomen kielen taitoa pidetään esimerkiksi yhtenä maahanmuuttajajengien syntymisen tärkeimmistä juurisyistä. Siksi vuonna 2011 voimaan tullut kevennetty menettely kielitaitovaatimuksista Suomen kansalaisuuden saamiseksi on täysin ristiriidassa kotoutumisen edistämisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.

Voimassa olevan lain perusteena käytettiin maahanmuuttajien yhteenkuuluvuutta Suomessa ja sitä, että se vähentää ulkopuolisuuden tunteen aiheuttamaa syrjäytymistä ja marginalisoitumista. Kielitaidon puuttuminen ja siitä seuraava eriytyminen kuitenkin lisäävät syrjäytymistä sekä ulkopuolisuuden tunnetta. Naisten suomen kielen taidolla on myös suuri merkitys perheen lasten tulevaisuudelle. Esimerkiksi yhtenä maahanmuuttajajengien juurisyynä pidetään vanhempien puuttuvaa suomen kielen taitoa.
Panostukset kotoutustoimiin ja kielen opetukseen pyörivät kesto-otsikkoina maahanmuuttopolitiikan ongelmien ratkaisemisessa. Syrjäytymisen ehkäisyssä suomen kielen luku- ja kirjoitustaito on yksi tärkeimmistä keinoista, jollei tärkein. Kielitaidottomuus vaikuttaa suoraan työllistymiseen sekä esimerkiksi rikoksella oirehtivien maahanmuuttajanuorten auttamiseen (vanhempien on vaikea olla osana yhteiskuntaa, jos he eivät ymmärrä kieltä).
Vuonna 2011 voimaan tullut <a href="https://www.oppimistaito.fi/kielitaito-ja-kansalaisuus">kevennetty menettely</a> Suomen kansalaisuuden kielitaitovaatimuksista onkin edellä mainituista syistä täysin ristiriidassa sekä kotoutumisen edistämisen että sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.
Se toteaa seuraavaa:
&#8221;Kielitaitoedellytykseen ehdotetut poikkeukset kohdistuisivat usein etenkin naisin, sillä suuri osa luku- ja kirjoitustaidottomista maahanmuuttajista on naisia. Erityisesti kotona lapsia hoitavat äidit kohtaavat haasteita kotoutumisessa ja sosiaalisten verkostojen luomisessa. Osallisuuden kannalta oleellisen kielitaidon hankkiminen voi olla monilapsisten perheiden äideille vaikeaa, sillä kotoutuskoulutukseen osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti kahdeksan tunnin opiskelupäiviä.&#8221;
Lähtömaissa paljon naisiin kohdistuvia ihmisoikeusrikoksia
Kielitaitovaatimuksesta poikkeaminen ei-terveydellisistä syistä luo suoran kannustinloukun maahanmuuttajanaisille, jotka ovat jo nyt tutkitusti heikommassa asemassa esimerkiksi työmarkkinoilla. Taustalla voi hyvin usein vaikuttaa lähtömaiden heikko ihmisoikeustilanne, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että useat maahanmuuttajanaiset eivät tiedä, että Suomessa nainen on tasa-arvoinen lain edessä eikä esimerkiksi aviomies voi määrätä, mitä nainen Suomessa tekee.
Monessa maassa naisilla ei ole juuri mitään perusoikeuksia tai esimerkiksi mahdollisuuksia päättää omasta ammatistaan tai koulutuksestaan. Useissa lähtömaissa naisten tehtävänä on myös hoitaa koti ja lapset. Suomessa puolestaan on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että naisella on vapaus opiskella eikä jäädä kotiäidiksi.
Aikaisempi laki sisälsi poikkeuksen terveydellisistä syistä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän lainsäädäntöasiantuntija Niko Ohvo sanoo, että vuonna 2011 Suomen kansalaisuuden kielitaitovaatimusten poikkeusperusteita <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_80+2010.pdf">laajennettiin huomattavasti</a>.
&#8211; Poikkeusperusteiden laajennuksen keskeisinä perusteluina käytettiin esimerkiksi sitä, että niillä voidaan edistää maahanmuuttajien yhteenkuuluvuutta Suomessa ja vähentää ulkopuolisuuden tunteen aiheuttamaa syrjäytymistä ja marginalisoitumista.
Ohvon mukaan jo aiempi kansalaisuuslaki sisälsi iäkkäiden sekä terveydentilaltaan heikkojen, kuten esimerkiksi aisti- ja puhevammaisten, poikkeussäännöt.
Hän selventää, että vuonna 2011 voimaan tulleen lain perusteluissa tuotiin esiin maahanmuuttajien erilaiset yksilölliset tilanteet, joilla esimerkiksi maahanmuuttajanaisten heikentynyttä kielitaidonoppimiskykyä perustellaan.
Perusteluissa sanotaan seuraavaa:
&#8221;Kansalaisuutta hakevien joukossa on luku- ja kirjoitustaidottomia, iäkkäitä, vähäisen koulutustaustan omaavia henkilöitä, oppimisvaikeuksista kärsiviä tai muita erityisryhmiä, joiden osalla nykyisten poikkeussäännösten soveltamista tulee selkiyttää. Usein myös monilapsisen perheen äidit ja yksinhuoltajat vetoavat siihen, ettei heillä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua kielenopetukseen siinä määrin, että he saavuttaisivat laissa edellytetyn kielitaidon tason. Poikkeusperusteeseen vedottaessa myös perusteen olemassaolon osoittaminen voi olla haasteellista. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomuuden toteaminen edellyttää riittävää osaamista.&#8221;
Kansalaisuuslain muutos käsittelyssä
Ohvo sanoo, että vaatimuksia kielitaidon oppimiselle ei juuri ole.
&#8211; Pykälän 3. momentissa säädettiin, että luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeiden hallinta tai säännöllinen osallistuminen suomen tai ruotsin kielen opintoihin osoitettaisiin hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella, hän sanoo ja jatkaa:
&#8211; Eduskunnassa on <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_64+2022.aspx">käsittelyssä</a> tällä hetkellä esitys, jolla kansalaisuuslakia muutettaisiin jälleen kielitaitoedellytysten osalta. Tässä esityksessä ehdotetaan kielitaitoedellytyksestä poikkeamista koskevien säännösten täsmentämistä siten, että todistuksen suomen tai ruotsin kielen puhumisen ja ymmärtämisen alkeista tai jommankumman kielen säännöllisistä opinnoista voisi antaa myös muu kuin hakijaa opettanut opettaja.
Todistus alkeiskielitaidosta tai säännöllisestä opiskelusta tarvitaan, jos hakija pyytää poikkeamista luku- ja kirjoitustaidottomuutensa perusteella tai hän on sellainen 65 vuotta täyttänyt henkilö, joka ei ole saanut kansainvälistä suojelua. Esitetty lakimuutos antaisi myös mahdollisuuden siihen, että suomen tai ruotsin kielen opettaja voisi antaa todistuksen hakijan kielitaidosta myös erillisen testauksen perusteella, vaikka hän ei olisi itse aiemmin opettanut hakijaa.
Sukupuolisyrjivää lain poikkeamaa ei tilastoida
Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön kansalaisuuden vastuualueen tulosalueen johtajan Kristiina Simosen mukaan Migrissä ei tilastoida tapauksia, joissa henkilö saa kansalaisuuden siten, että kielitaitoedellytyksestä poiketaan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteella.
&#8211; Poikkeaminen on tässä tapauksessa mahdollista, jos hakija hallitsee vähintään suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti ja pitkäaikaisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Luku- ja kirjoitustaidottomuus osoitetaan hakijaa henkilökohtaisesti opettaneen suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella luku- ja kirjoitustaidottomuudesta. Lisäksi edellytetään myös todistusta tarvittavan kielitaidon tasosta tai osallistumisesta suomen tai ruotsin kielen opintoihin.
Simonen sanoo, että luku- ja kirjoitustaidottomuus on kielitaitoedellytyksen poikkeusperusteena itsenäinen.
&#8211; Sen sijaan terveydentilaan tai aistivammaan liittyvät poikkeusperusteet osoitetaan lääkärintodistuksella. Tähän tarvitaan hakijaa hoitaneen lääkärin antama todistus, joka osoittaa, että hakijan sairaus tai vamma on sellainen, että se estää pysyvästi riittävän kielitaidon hankkimisen.
Tilastoja ei ole saatavilla
Suomen Uutiset pyysi Migriltä myös tilastoja siitä, kuinka kauan ei-terveydellisistä syistä luku- ja kirjoitustaidottomat kansalaisuuden saaneet henkilöt ovat asuneet Suomessa. Olisimme halunneet saada luku- ja kirjoitustaidottomille myönnettyjen kansalaisuuksien sukupuolijakauman.
&#8211; Tilastoa siitä, kuinka pitkään nämä henkilöt ovat asuneet Suomessa ei valitettavasti ole myöskään saatavissa tietojärjestelmistämme. Luultavasti tilastoja kysymistäsi tiedoista ei ole muiltakaan viranomaisilta saatavissa. Pahoittelut, että emme pysty antamaan tämän tarkempia tietoja kysymässänne asiassa, Simonen vastaa.
Lainsäädäntöasiantuntija Ohvo sanoo, että tilastoinnin puuttuminen on huono asia, sillä maahanmuuttoa koskevien esitysten vaikutusarviointi on heikkoa kautta linjan.
&#8211; Ongelmien havainnointi on hyvin vaikeaa, jos tilastointi ei ole riittävän tarkkaa. Maahanmuutosta ja sen lieveilmiöistä tulisi yleisestikin laatia tilastointia nykyistä tarkemmin. Ongelmia tai epäkohtia ei voida havaita ilman kunnollista dataa. Eritoten sukupuolivaikutusten arviointi on vaikeaa, vaikka nykyinen hallitus korostaa niitä lainsäädäntötyössään, hän päättää.
&nbsp;

Suomen kansalaisuuden voi saada ei-terveydellisistä syistä myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>

Kristiina Simonen

Suomen kansalaisuuden voi saada ei-terveydellisistä syistä myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija

Uusimmat

Hiipivä lohikäärme valtaa lännen salaa – Kiina tavoittelee maailmanmahdin asemaa

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Perussuomalaisten leikkausesitykselle rajua kritiikkiä – Bergbom: ”Meillä ei ole varaa maksaa kehitysapua velaksi”

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Strandman vaatii datakeskusjättejä kuriin: 100 miljoonan euron veronkorotus ja tiukka kansallinen ohjaus

Kansanedustajat haluavat itätiedusteluarkistot auki – kyse on myös tämän päivän turvallisuudesta

Mäenpää kiittää oikeusministeriä yrityslähestymiskieltolaista: ”Tärkeä asia”

Ranska varautuu uusiin levottomuuksiin – presidentti Macron syyttää tekoälyä ja ulkovaltoja mellakoiden hyödyntämisestä

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys

Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Toimitus suosittelee

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026