Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Ilmastokiihko ja maahanmuuttointoilu sivussa VM:n virkapuheenvuorossa – Purra kiittää realismista

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Poliisi muistuttaa puutteellisista venekuljetuksista ja hirvivaarasta – nämä asiat autoilijan on syytä huomioida

Purra: Pankkien kilpailukykyä vahvistettava vakaudesta tinkimättä

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

EU-maat sopuun pääomamarkkinoista – Purra uskoo uudistuksen hyödyttävän Suomea

Tavio vaatii EU:lta kovempia keinoja: ”Palautukset ehdoksi kehitysavulle ja viisumeille”

Vientiyritysten usko kasvuun vahvistui – 52 prosenttia odottaa viennin kasvavan

Vienti vetää niin että heikkopäistä hirvittää – Yhdysvallat on nyt Suomen suurin vientimaa

Valkoisen punta on vain 88 penniä – yleisradioyhtiö BBC syrjii valkoisia työntekijöitään palkkauksessa

Maahanmuuttajat riehuvat kaduilla – Seppänen: Ranskan tilanne on katastrofi

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille 

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Ranskan koululaisprotestit levisivät maahanmuuttajalähiöistä valtakunnalliseksi väkivallaksi – tuhansia otettu kiinni, satoja loukkaantunut

Sateenkaarihypetys hiipuu – Helsinki Priden rahoitus sakkaa

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

Laumaimmuniteetti

THL:n eläköitynyt tutkimusprofessori kritisoi entistä työnantajaansa siitä, että THL lähti maaliskuussa mallintamaan covid-19-tautia influenssaepidemiana. Sen jälkeen viruksesta on tullut paljon uutta tutkimustietoa, jotka eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n laskelmiin ja suosituksiin. Hallituksen hybridistrategian tavoitteet ovat myöskin jääneet epäselviksi. 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtopäätökset perustuvat keskeisesti oletuksiin, joita ei ole avattu ja sosiaali- ja terveysministeriön päätökset tavoitteisiin, jotka on kerta toisensa jälkeen hämärretty, kirjoittaa tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantunen <a href="https://worldaccordingtomatti.blog/2020/05/18/tama-korona-arpa-ei-voita-kiitamme-kannatuksesta/">blogissaan</a>. Hallituksen ja STM:n asiantuntijaorganisaationa huomattavaa valtaa käyttävä THL on Jantusen mielestä &#8221;kulkenut koko ajan Ruotsin epidemiajohtajan henkisessä talutuksessa ja nojannut tämän vuoksi vaarallisella tavalla harhaisiin uskomuksiin covid-epidemian suhteen.&#8221;
Jantusen mukaan THL:n väärät oletukset ovat tiivistetysti seuraavat: viruksen tartuntakuolleisuus on tavallisen influenssaviruksen luokkaa, näkyvien tautitapausten takana piileskelee monikymmenkertainen määrä tunnistamattomia, kantajalleen harmittomia mutta silti tartuttavia tapauksia ja Covid-epidemian tukahduttamisen haitat olisivat hyötyjä mittavammat.
Näistä syistä johtuen THL on pyrkinyt laumaimmuniteettiin.
Tutkimusprofessori Jantunen on yhdessä muiden suomalaisten asiantuntijoiden kanssa jo helmi-maaliskuun vaihteesta lähtien kiistänyt nämä THL:n perusoletukset. Pandemian alun jälkeen WHO:n tietokantaan on kertynyt lähes 20 000 uutta tutkimusraporttia koronavirukseen liittyen, ja uusia lisätään yli 800 joka päivä, mutta niiden tulokset eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n uskomuksiin tai niihin perustuviin päätöksiin, Jantunen kirjoittaa.
Nembrosta tuli &#8221;elävä koronalaboratorio&#8221;
Nembro on 11 500 asukkaan kaupunki Pohjois-Italiassa, kymmenen kilometriä Bergamosta koilliseen. Maaliskuussa sen väestöstä menehtyi koronasairauteen joka seitsemäskymmenes, enemmän kuin missään muualla koko maailmassa. Koska valtaosa kaupungin asukkaista sai tartunnan, ja heidät oli suljettu kaupungin alueelle kahden kuukauden ajaksi, Nembrosta tuli tahtomattaan elävä koronalaboratorio, Jantunen kirjoittaa.
Koronaepidemiaa Nembrossa on jo nyt tutkittu melkoisesti ja tuloksista on julkaistu lukuisia tieteellisiä artikkeleita, jotka osoittavat, että väestötasolla koronasairaus todella tappaa 1-2 prosenttia kaikista tartunnan saaneista, että korkea tappavuus ei ole näennäistä, sitä ei voi selittää suurella piiloon jääneiden tartuntojen määrällä ja lopulta myös, että jos koronavirusta (SARS-CoV-2) vastaan voi syntyä laumaimmuniteetti ilman rokotetta, tautiin täytyy sairastua ainakin 60 % väestöstä.
Joka 70. kuoli &#8211; monille pysyviä keuhko- ja munuaisvaurioita
Jantunen kysyy, pysähtyikö tartuntojen nousu Nembrossa 60% kohdalla nimenomaan laumasuojaan. Sen hinta oli nimittäin kova: joka seitsemännenkymmenennen kaupungin asukkaan elämä. Vakava sairaus jättää pysyvän keuhko- tai munuaisvaurion vielä useammalle, mikä vaikuttanee kuolleisuuteen vuosia.
Nembron tulokset vahvistavat tuhansien eri puolilta maailmaa kertyneiden hajanaisten tutkimustulosten viestejä. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö eivät ole kuitenkaan antaneet niiden häiritä omia laskelmiaan tai suunnitelmiaan.
Kun THL alkoi selvittää vasta-ainetesteillä, kuinka suurella osalla pääkaupunkiseudun väestöstä on jo ollut tartunta, tulos oli shokki THL:lle, mutta vastasi muualta maailmasta saatuja tuloksia, Jantunen kirjoittaa. Tartunnan oli saanut pääkaupunkiseudulla alle prosentti väestöstä ja muualla Suomessa epäilemättä vielä vähemmän. Laumaimmuniteettiin on siis vielä pitkä matka.
Mihin hallitus oikein pyrkii?
THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Jantunen kritisoi THL:ää ja hallitusta epäselvästä viestinnästä. Sekä tukahduttamisvaihtoehto että laumaimmuniteetin tavoitteleminen on toistuvasti kiistetty eri tahoilta. Nyt hallitus ilmoittaa noudattavansa &#8221;hybridistrategiaa&#8221;.
&#8211; Mihin päämäärään hallitus hybridistrategiallaan pyrkii? Tietääkö hallitus sitä itse? Jos ei, niin kuka sen tietää? tutkimusprofessori Jantunen kysyy.
Jantunen esittää pelkistetyn laskuharjoituksen, jossa tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti tartuttaa yhden vuoden kuluessa laumaimmuniteetin vaatima osuus Suomen väestöstä, ja samalla testata, eristää, jäljittää ja hoitaa tartunnan saaneet ja sairastuneet.
Tuloksena on Jantusen mukaan &#8221;painajaisskenaario&#8221;, joka &#8221;havainnollistaa tukahduttamiseen tarkoitetun testaa-eristä-jäljitä-hoida -politiikan ja laumasuojaa tavoittelevan epidemian jarruttamispolitiikan yhdistämisen mahdottomuuden&#8221;.
Olisiko tukahduttaminen sittenkin paras?
Itä-Aasiassa (Kiina, Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea) sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa covid-19-epidemiat tukahdutettiin pääosin 3-5 viikossa, Jantunen kirjoittaa. Tukahduttamisen testaa-eristä-jäljitä-hoida -menetelmät löytyivät historiallisista kokemuksista, oppikirjoista ja WHO:n ohjeista. Niitä oli käytetty edellisten tappavien koronavirusepidemioiden (SARS 2003) ja (MERS 2015-2017) torjunnassa ja niitä täydennettiin mobiilisovelluksilla.
Itä-Aasiassa ei edellytetty, että SARS-CoV-2 -virus katoaisi koko maailmasta ennen kuin paluu mahdollisimman normaaleihin oloihin on mahdollinen. Tukahduttamisella ei tarkoitettu edes sitä, että uusia tautitapauksia ei ilmenisi lainkaan, vaan sitä, että kaikki uudet tapaukset kyetään havaitsemaan, tartuntaketjut jäljittämään, tartunnan saaneet eristämään ja sairastuneet hoitamaan.
Massarajoituksia vai kohdennettuja ja lyhytaikaisia yksilörajoituksia?
Tukahduttamisstrategian tavoite on päästä nopeasti eroon kalliista ja summittaisista massarajoituksista ja siirtyä kohdennettuihin ja lyhytaikaisiin yksilörajoituksiin, Jantunen kirjoittaa.
&#8211; Autoritatiivisessa Idässä asetetaan tuhat sairasta karanteeniin muutamaksi viikoksi, jotta he eivät tartuttaisi miljoonaa vapaana liikkuvaa tervettä.
&#8211; Meillä liberaalissa Lännessä sen sijaan asetetaan miljoona tervettä karanteeniin kuukausiksi, jotta he eivät saisi tartuntaa tuhannelta vapaasti liikkuvalta sairaalta, Jantunen kiteyttää.
THL:n tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantusen kirjoitus kokonaisuudessaan tarkkoine laskelmineen on luettavissa <a href="https://worldaccordingtomatti.blog/2020/05/18/tama-korona-arpa-ei-voita-kiitamme-kannatuksesta/">tästä linkistä</a>.

THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja – mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii?

Uudessa-Seelannissa koronaviruksen leviäminen on pystytty käytännössä tukahduttamaan ainakin toistaiseksi. Tiukkoja rajoituksia aletaan asteittain purkaa. Miljoonan uusiseelantilaisen odotetaan palaavan työhön tiistaina. 
Pääministeri Jacinda Ardern ilmoitti maanantaina, että Uusi-Seelanti on onnistunut pysäyttämään Covid-19-viruksen laajan leviämisen, joten rajoitustoimia voidaan lähteä purkamaan, kertoo brittilehti <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/apr/27/new-zealand-prepares-to-lift-strict-lockdown-after-eliminating-coronavirus">Guardian</a>. Ardern kuitenkin muistutti, että vaikka pahin on vältetty, taistelu virusta vastaan jatkuu yhä.
Koronaviruksen tarttuvuutta kuvaava R-luku on Uudessa-Seelannissa nyt 0,4. Tämä tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut ei enää välttämättä levitä tartuntaa eteenpäin, joten epidemia tukahtuu. Ilman vastatoimia R-luku on luokkaa 2,5 eli jokainen tartunnan saanut tartuttaa kaksi tai kolme muuta ihmistä.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Uusi-Seelanti siirtyi rajoituksissa tasolta neljä tasolle kolme. Nelostason rajoitukset ovat olleet voimassa yli kuukauden. Koulut ja lähes kaikki yritykset ovat olleet suljettuina ja ihmisiä on kehotettu pysymään kotona kaupassakäyntejä ja lyhyitä ulkoiluja lukuun ottamatta.
Kolmostasolla kaupat, ravintolat ja koulut avataan, mutta rajoitetusti. Ihmiset voivat palata työhön, kunhan varotoimista huolehditaan. Kolmostasolla on tarkoitus pysyä ainakin kaksi viikkoa, ennen kuin hallitus päättää rajoitusten laajemmasta purkamisesta. Pääministeri Jacinda Ardern varoitti ihmisiä avaamasta sosiaalista elämäänsä liikaa, koska siihen liittyy riskejä.
Uusin koronakuolema maanantaina
Lääkintöhallituksen ylijohtaja Ashley Bloomfield totesi, että viruksen leviämisen eliminointi ei tarkoita, että uusia tartuntoja olisi nolla, vaan sitä, että tartuntojen lähteet ovat viranomaisten tiedossa.
Maanantaina todettiin ainakin yksi uusi tartunta ja neljä mahdollista. Lisäksi yksi yli 90-vuotias nainen menehtyi. Hänestä tuli maan 19. koronauhri.
Laumaimmuniteetin hankkimista ei edes harkittu
Pääministeri Ardern <a href="https://www.tvnz.co.nz/one-news/new-zealand/herd-immunity-through-contracting-coronavirus-never-ever-option-new-zealand-ardern-says">totesi</a> heti koronakriisin alkuvaiheessa, että laumaimmuniteetin hankkiminen antamalla viruksen tarttua laajasti väestöön ei ole vaihtoehto Uudelle-Seelannille. Pääministeri sanoi selkeästi, että hän ei suostu siihen, että kymmenet tuhannet ihmiset sairastuisivat ja mahdollisesti kuolisivat laumaimmuniteetin hankkimiseksi rokotetta odotettaessa.
Laumaimmuniteetin tavoittelun sijasta Uudessa-Seelannissa päätettiin pyrkiä epidemian tukahduttamiseen tiukoilla rajoituksilla, testauksella, karanteeneilla ja tartuntaketjujen jäljittämisellä. Ja epidemian tukahduttamisessa myös onnistuttiin. Suomessa hallitus sen sijaan otti eri linjan pyrkien laumasuojaan.
&#8211; Emme pysty pysäyttämään tautia, emmekä pyri siihen, sanoi pääministeri Sanna Marin Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/37f83701-3390-4f8e-9af1-823d8b338b52">haastattelussa</a>.
Rajat pysyvät kiinni
Maan rajat suljettiin 19. maaliskuuta. Vakituisesti maassa asuvat saivat palata Uuteen-Seelantiin, mutta kaikki tulijat joutuivat kahden viikon karanteeniin valtion kustannuksella.
Rajat tulevat pysymään suljettuina <a href="https://www.stuff.co.nz/national/health/coronavirus/121239533/why-coronavirus-emerges-in-clusters-how-nz-plans-to-eliminate-outbreaks-after-lockdown">jatkossakin</a>, jotta toisen aallon tulemiselta ulkomailta vältyttäisiin. Viruksen tukahduttamista tullaan jatkamaan, ja tärkeimmät työkalut siihen ovat testit ja tartuntaketjujen huolellinen jäljittäminen, jonka teho on jatkuvasti parantunut.
Avointa tiedotusta alusta asti
Yksi Uuden-Seelannin koronataistelun silmiinpistävä piirre oli tiedottamisen avoimuus heti alusta asti. Tartunnoista pyrittiin keräämään mahdollisimman tarkkaa tietoa, ja tieto julkistettiin avoimesti kaikkien kansalaisten nähtäväksi.
Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/uusi-seelanti-ei-pihtaile-koronatartuntojen-tietoja-jopa-lennon-numero-nahtavilla-netissa/">kertoi</a> kuukausi sitten, että Uusi-Seelanti ei todellakaan pihtaile koronatartuntojen tietoja, vaan netissä on nähtävillä kaikkien koronapotilaiden ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Myös tartunnan todennäköinen lähde kerrotaan, jos se on tiedossa. Ulkomailta tulleiden tartuntojen osalta kerrotaan esimerkiksi lennon numero, jotta muut samalla lennolla olleet osaavat mennä testiin.
Maassa on tällä hetkellä 16 &#8221;tartuntarypästä&#8221;, joihin liittyvät ihmiset kuuluvat eri perheisiin, mutta ovat saaneet tartunnan samasta lähteestä. Näistäkin kerrotaan hyvin tarkat tiedot välittämättä siitä, &#8221;leimautuuko&#8221; katolinen tyttökoulu, jos viranomaiset <a href="https://www.health.govt.nz/our-work/diseases-and-conditions/covid-19-novel-coronavirus/covid-19-current-situation/covid-19-current-cases/covid-19-significant-clusters">tiedottavat</a>, että siellä on ollut 93 koronatartuntaa.
HS vertasi Jacinda Ardernia Sanna Mariniin
Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006482626.html">kirjoittaa</a>, että &#8221;koronakriisin hoitaminen Uudessa-Seelannissa henkilöityy vahvasti maan pääministeriin Jacinda Arderniin, joka muistuttaa julkikuvaltaan Suomen pääministeri Sanna Marinia&#8221;.
HS:n mukaan Ardernin johtamistyyli on saanut kehuja useissa kansainvälisissä medioissa, ja pienen lapsen äitinä Jacinda Ardern osasi pääsiäisen aikaan lohduttaa Uuden-Seelannin lapsia kertomalla, että suklaamunia piilottava pääsiäispupu kuuluu niihin &#8221;välttämättömiin työntekijöihin&#8221;, jotka pääsevät töihin liikkumisrajoituksista huolimatta.
Suurin ero näiden kahden naispääministerin välillä on kuitenkin se, että vain toinen heistä on kyennyt tukahduttamaan koronaviruksen leviämisen maassaan. Toinen ei edes yrittänyt.
Virusta vasaralla päähän
Pääministeri Ardernin selkeä tiedotustyyli on varmasti auttanut maata selviämään koronakriisistä, mutta suurin vaikutus on ollut tiukoilla ja nopeasti käyttöön otetuilla rajoituksilla. Uuden-Seelannin menettely on itse asiassa malliesimerkki siitä, miten virus pystytään tukahduttamaan lyömällä sitä &#8221;vasaralla päähän&#8221;.
Vasara viittaa tässä Tomas Pueyon esittämään <a href="https://www.suomenuutiset.fi/voidaanko-korona-nujertaa-vasara-ja-tanssi-strategialla/">Vasara ja tanssi &#8211; strategiaan</a>, joka perustuu siihen, että heti kärkeen tehdään kovia toimenpiteitä: koronavirusta isketään kuin vasaralla. Sen jälkeen alkaa tanssi: tarkka tasapainottelu normaalin arjen ja välttämättömien viruksen torjuntatoimien välillä.
Uudessa-Seelannissa on nyt alkanut tanssi, jossa rajoituksia puretaan vaiheittain. Monet Kaukoidän maat ovat saman tyyppisessä vaiheessa tasapainottelemassa normaalin arjen ja rajoitusten välillä, kuten Tomas Pueyo kertoo kirjoituksensa <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-learning-how-to-dance-b8420170203e">jatko-osassa</a>.

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu

Suomi ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmä varautuu koronavirusepidemian ensimmäisen aallon vastaanottamiseen. Suomen Uutiset selvitti, mikä on tämänhetkinen varautumisemme taso tärkeillä osa-alueilla: koronaviruksen testauksessa ja jäljittämisessä, lääkehuollossa, suojavarusteiden ja hoitopaikkojen määrässä sekä karanteenitoimien koordinoinnissa.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ja terveydenhuoltojärjestelmän valmistautuminen epidemian ensimmäisen aallon vastaanottamiseen Suomessa jatkuvat. Samaan aikaan käynnissä on keskustelu siitä, mikä on Suomen todellinen valmistautumisen aste koronaviruksen kaltaista uhkaa varten.
Hallitus on osaltaan antanut asiassa selvityksiä ja vakuutuksia, jotka nopeasti ovat myöhemmässä tarkastelussa asettuneet vähintäänkin outoon valoon. Näin on käynyt esimerkiksi suojavarusteiden riittävyyden suhteen: suojavarusteita piti olla riittävästi, mutta todellinen tilanne kentällä osoittautui nopeasti hyvin toisenlaiseksi kuin millaisena se hallituksen tiedotustilaisuuksissa oli esitetty. Sama kuvio on toistunut monilla valmistautumisen osa-alueilla.
Suomen Uutiset päättikin selvittää, mikä on Suomen varautumistoimien todellinen taso viidessä eri kategoriassa: testauskapasiteetissa, lääkkeiden saatavuudessa, sairaaloiden suojavarusteiden ja hoitopaikkojen määrässä, sekä hallituksen karanteeni- ja muiden suojaustoimien koordinoinnissa ja johtamisessa. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että Suomen varautuminen on ollut monin paikoin varsin hyvää ja varmasti paremmalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Parannettavaakin kuitenkin löytyi. Monet hallituksen selityksistä eivät kestä lähempää tarkastelua.
Tässä ovat tämänhetkiset faktat.
<h4>Testaus: testauslinjan iso kuva puuttunut, kapasiteettia kasvatetaan nyt</h4>
Yleisesti ottaen Suomi on ollut testauslaboratorio-osaamiseltaan maailman kärkipäässä jo pidemmän aikaa. Koronaviruksen testaustoimenpiteitä Suomessa ovat kuitenkin nyt hidastaneet hallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vaihtelevat strategiat siitä, ketkä Suomessa oikeastaan pitäisi testata ja millä perusteella. Aikaa on tässä suhteessa hukattu ja monet niin tavalliset kansalaiset kuin myös hoitohenkilökunnan jäsenet ovat joutuneet odottamaan epätietoisuudessa, koska koronavirustesteihin ei ole päässyt.
Testauskapasiteettia olisi ollut jopa enemmän kuin mitä on käytetty ja haasteet ovat ilmeisestikin liittyneet enemmänkin hallituksen ja THL:n epämääräiseen käskynjakoon siitä, kuka testaustoimenpiteistä Suomessa oikeastaan päättää. Hallitus haluaisi THL:lta linjauksen ja THL taas odottaa hallituksen päätöstä.
THL:n alkuperäinen testausohjeistus ja aiemmat lausunnot viittaisivat siihen, että laitos tuli yllätetyksi koronaviruksen leviämisnopeuden ja mahdollisesti myös taudin vakavuudenkin suhteen. Alkuperäisenä strategiana Suomessa oli THL:n mukaan seurata ja pysäyttää tartuntaketjuja sitä mukaan, kun niitä ilmenee. Aivan alkuvaiheessa näitä tartuntaketjuja tuli erityisesti Italiasta ja Itävallasta lentomatkustajien mukana. Matkustusrajoitteita ei tuolloin haluttu toteuttaa ja THL myös neuvoi niitä vastaan.
THL kuitenkin menetti tartuntaketjujen seurannan maaliskuun aikana, joitain päiviä ennen kuin valtioneuvosto ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö lopulta tekivät päätöksen poikkeusoloista ja eduskunta äänesti valmiuslain käyttöönoton puolesta. Samalla THL:ssa tehtiin päätös tartuntaketjujen seurannan sekä oireettomien henkilöiden testaamisen lopettamisesta. Syynä näyttäisi olleen se, että THL varautui tosiasiallisesti aivan eri koronastrategiaan kuin siihen, mitä Suomi ja useimmat muut maat nyt toteuttavat: epidemian leviämiseen ja niin sanotun laumaimmuniteetin hankkimiseen.
Jos koronavirus haluttaisiin Suomessa taltuttaa, laajan testauksen katsotaan yleisesti olevan tässä yksi keskeinen elementti. THL kuitenkin valmistautui nähtävästi sillä lähtöoletuksella, ettei laajaa, tarvittaessa koko väestön kattavaa koronavirustestausta koskaan aiottukaan Suomessa toteuttaa. Esimerkiksi THL:n työterveysjohtaja Mika Salminen kritisoi myös julkisesti Maailman terveysjärjestö WHO:n linjausta laajan testaamisen tarpeellisuudesta.
Nyt kurssia on kuitenkin käännetty täydet 180 astetta: testauskapasiteettia on ryhdytty taas kasvattamaan ja tartuntaketjujen jäljittäminen halutaankin <a href="https://www.hameensanomat.fi/uutiset/nyt-kaantyi-koronan-torjuntalinjaus-hallitus-tuplaa-koronatestien-maaran-ja-kaynnistaa-tartuntaketjujen-jaljittamisen-uudelleen-1134424/">aloittaa uudestaan</a>. Kapasiteettia on tarkoitus kaksin- tai kolminkertaistaa nykyisestä. Myös yksityisen sektorin toimijat ovat tulleet hallituksen apuun ja testejä on esimerkiksi ryhdytty lennättämään Suomesta Etelä-Koreaan, jossa on käytettävissä ylimääräistäkin kapasiteettia.
Samalla kun testauskapasiteettia kasvatetaan, pitää myös ratkoa se miten virukselle altistumisen jäljittämistä voidaan toteuttaa laajemmassa mittakaavassa.
<h4>Lääkkeet: Saatavuushäiriöitä kirjattu kuukaudessa yli 300 eri lääkevalmisteeseen</h4>
Yksi tärkeä kysymys koronavirustilanteessa on ollut lääkkeiden saatavuus. Kyse ei ole ainoastaan koronaviruksen hoidossa mahdollisesti tarvittavista lääkeaineista, vaan ongelma on laajempi ja sen taustalla ovat muun muassa lääkkeiden tuotantoon liittyvät haasteet Kiinassa ja Intiassa, lääkkeiden vientirajoitukset esimerkiksi useissa Euroopan Unionin maissa, sekä lääkkeiden nopeasti noussut kotimainen kysyntä.
Jälleen kerran hallitus näyttäisi tulleen asian suhteen pahasti yllätetyksi.
“Materiaalia on nyt selvästi enemmän kuin suunnitelmat edellyttävät”, vakuutti Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas Helsingin Sanomille vielä 8.3. julkaistussa <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006430977.html">artikkelissa</a>, viitaten Suomen tilanteeseen ja lääkkeiden ja suojatarvikkeiden määrään.
Tuskin oli painomuste ehtinyt kuivua tuosta artikkelista, jossa muutenkin korostettiin hallituksen koronatyöryhmän tilannekuvan tarkkuutta ja oikea-aikaisia ennakoivia toimenpiteitä, kun Suomessa lääkkeiden saatavuutta valvovan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean <a href="https://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/saatavuushairio-uusi">järjestelmä</a> alkoi ilmoittaa yhä useammista lääkkeiden saatavuushäiriöistä kiihtyvään tahtiin.
Maaliskuun loppuun mennessä saatavuushäiriöitä oli kirjattu jo 371 eri lääkkeeseen Suomessa &#8211; tämä siis vain yhden kuukauden aikana. Tämän lisäksi järjestelmässä oli jo aiempiakin listauksia lääkeaineista joiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Listalla on useita kaikkien tuntemia peruslääkkeitä, kuten esimerkiksi ibuprofeenilääke Buranaa, mutta myös esimerkiksi sellaisia harvinaisempia reseptilääkkeitä, joiden saatavuus on hyvin tärkeää tietyille potilasryhmille.
19.3. sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti <a href="https://stm.fi/documents/1271139/21429433/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+19.3.2020+valmiuslain+87+toimenpiteet+FINAL.pdf/cb133c02-6ce1-a7ff-85ee-9628e93f97c0/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+19.3.2020+valmiuslain+87+toimenpiteet+FINAL.pdf">rajoitustoimista</a> lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi.
Suomessa lääketilannetta helpottaa jossain määrin lääkkeiden <a href="https://sic.fimea.fi/velvoitevarastoinnilla_turvataan_laakkeiden_saatavuutta_poikkeusoloissa">velvoitevarastointi</a>, joka antaa viranomaisille pelivaraa saatavuushäiriötilanteissa. Velvoitevarastoitaviin lääkkeisiin on listattu kaikista tärkeimpiä lääkeaineita, joiden saatavuus kaikissa olosuhteissa pyritään turvaamaan. Velvoitevarastoinnista on määrätty <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080979">laissa</a>.
<h4>Sairaaloiden suojavarusteet: pulaa maskeista, visiireistä, suojatakeista &#8211; tarve jopa kymmenille miljoonille kappaleille</h4>
Myös suojavarusteiden osalta koronavirus näyttäisi päässeen yllättämään hallituksen ja koronatyöryhmän pahasti. Näin suojavarusteiden valmistautumistilannetta kuvailtiin vielä kyseisessä koronatyöryhmää käsitelleessä Helsingin Sanomien artikkelissa:
“Huoltovarmuuskeskus ja sairaanhoitopiirit ovat varmistaneet, että Suomessa on riittävästi terveydenhuollon suojavarusteita. On hengityssuojaimia, visiirejä, kirurgin maskeja ja essuja sekä kertakäyttökäsineitä.”
Hyvin pian tämän jälkeen sairaanhoidossa työskenteleviltä henkilöiltä ympäri Suomen alkoi kantautua viestejä siitä, että suojavarusteita ei ole riittävästi. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kertoi saamistaan huolestuneista viesteistä ja joutui <a href="https://www.suomenuutiset.fi/riikka-purra-kertoi-totuuden-sairaaloissa-kehotetaan-jo-saastamaan-koronan-hoidossa-tarvittavia-valineita-ja-pesemaan-kertakayttosuojia-joutui-massiivisen-somehairinnan-kohteeksi/">vihakampanjan kohteeksi</a>. Purran saamat tiedot kuitenkin pitivät paikkansa ja myöhemmin myös muu media joutui vähintäänkin epäsuorasti myöntämään että Purra oli ollut oikealla asialla. Esimerkiksi Yle kertoi, että kertakäyttöisiä visiirejä on ryhdytty nyt <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11268965">pesemään</a>, jotta ne eivät loppuisi kesken.
Tällä hetkellä pulaa on monista eri suojavarusteista. Akuutti tilanne on esimerkiksi hengityssuojainten suhteen. Joissain sairaanhoitopiireissä on jopa ohjeistettu niin, etteivät edes vahvistettujen koronaviruspotilaiden hoitajat välttämättä saa aerosolitartunnalta suojaavia hengityssuojaimia ollessaan samoissa tiloissa koronaviruspotilaan kanssa.
<blockquote>Sairaanhoitajaliitto, Terveysalan ammattiliitto Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ovat kaikki ilmaisseet huolensa liittyen suojavarusteisiin</blockquote>
Lääkäreitä ja hoitajia laitetaankin nyt etulinjaan malli Cajanderilla, ilman riittäviä suojavarusteita, ja viesti kentältä on jyrkässä ristiriidassa hallituksen oman viestinnän kanssa. Esimerkiksi Sairaanhoitajaliitto, Terveysalan ammattiliitto Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ovat kaikki ilmaisseet huolensa liittyen suojavarusteisiin ja ohjeistukseen sen pohjalta, millaista viestiä etulinjasta nyt tulee.
Virhe näyttäisi tapahtuneen ainakin osin siinä, ettei Suomessa oltu varauduttu riittävästi koronaviruksen tarttumiseen aerosolimuodossa &#8211; mahdollisesti johtuen THL:n ohjeistuksista.
“Meillä on jonkin verran tingitty kansainvälisistä vaatimuksista. Lähdetään siitä, että korona tarttuu roisketartuntana, jolloin tavallisessa kontaktissa käytetään perinteistä kirurgista maskia, eikä varauduta aerosolitartuntaan, jossa olisi hengityssuodattimia”, asiaa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e1e0efcb-59f1-427a-b23f-bd0abf4c20b1">kuvaili</a> Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Iltalehdelle. Lehtosen arvion mukaan 100 päivän epidemiassa tarvitaan noin 20 miljoonaa suojavarustetta. Vajausta on tällä hetkellä varsin paljon. Aivan tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, koska tieto ei ole julkista.
&#8221;Se koetaan aika kovana, jos suojavarusteita ei anneta, kun kuitenkin hoidetaan vaaralliseen tartuntatautiin sairastuneita. Se syö moraalia. Se on vähän sama kuin laittaisit sotilaan miinanpolkijaksi panssareiden edelle etkä antaisi pyssyä käteen ja kypärää päähän. On todella tärkeää, että valtiovalta tekee kaikkensa henkilökunnan turvallisuuden eteen. Jos meiltä häviää 20 prosenttia henkilöstöstä jo ennen kuin epidemiahuippu saavutetaan, se on vakava tilanne järjestelmän kestävyydelle”, Lehtonen sanoo.
Sekä oppositio että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat pitäneet suojavarustetilannetta esillä ja yrittäneet puhua hallitukselle järkeä.
“On äärimmäisen tärkeää, että me kykenemme suojaamaan terveydenhuoltohenkilökuntaa, jotta he puolestaan pystyvät täyttämään tehtävänsä pelotta”, presidentti Niinistö <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9925b90c-cf68-46ae-8356-a70ea89d3935">kommentoi</a> kun suojavarustelisähankinnat esimerkiksi Kiinan suunnalta nousivat esille.
Suojavarusteita onkin nyt ryhdytty siirtämään lisää sairaaloihin varmuusvarastoista, joten tilanteen toivotaan jo lähipäivinä paranevan. Varusteita on myös tilattu lisää Kiinasta: neljän lentokoneellisen verran tavaraa on nyt hankittu <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/49dec1da-3e18-4682-a1d9-9a1a5121b819">salaisella hintalapulla</a>. Maailmanmarkkinoiden vaikea tilanne on yleisesti ottaen moninkertaistanut suojavarusteiden hinnat ja niiden saatavuus on monin paikoin epävarmaa.
Myös suojavarusteiden kotimaista tuotantoa on lisätty ja sairaaloista on myös vedottu paikallisiin yrityksiin, jotta esimerkiksi hengityssuojaimet saataisiin riittämään.
<h4>Tehohoitopaikat: “Hyvin tiukalle se menee”</h4>
Koronavirusepidemian edetessä voi nousta esille myös kysymys tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Näin on käynyt esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa. Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tauti saattaa vakavissa tapauksissa vaatia pitkää tehohoitojaksoa, mikä edelleen asettaa haasteita hoitokapasiteetin riittävyydelle. Alunperin sekä hallitus että THL kuitenkin vakuuttivat, että hoitopaikkoja on mitoitettu riittävästi. Jo tuolloin Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/thln-arviot-koronaviruksen-vaarallisuudesta-herattavat-kummastusta-laitos-kayttaa-lukuja-jotka-vastaavat-tarkasti-vanhaa-influenssapandemian-varautumissuunnitelmaa-who-ohjeistaa-aivan-toisin/">kertoi</a>, että THL:n ennusteet hoitopaikoista vaikuttivat ylioptimistisilta. Pian ääni muuttui myös THL:n kellossa.
&#8221;Näyttäisi siltä, että tehohoitopaikkoja riittäisi kaikille, mutta hyvin tiukalle se menee”, THL:n Salminen kertoi viime viikolla Ylen tv-haastattelussa.
Tehohoitopaikkojen määrää on nyt nostettu tavallisesta noin 300 paikasta 400:aan ja esimerkiksi ei-kiireellisiä leikkauksia on peruttu. Hoitopaikkojen määrää kasvatetaan edelleen, mutta yhdeksi pullonkaulaksi saattaa kuitenkin olla muodostumassa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11286794">henkilökunnan riittävyys</a>.
Eniten tehohoitopaikkoja löytyy koronaviruksen vuoksi eristyksiin joutuneelta Uudenmaan alueelta, jossa on tällä hetkellä myös eniten vahvistettuja koronavirustartuntoja suhteessa väestön kokoon. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on siirretty koronaviruksen vuoksi <a href="https://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-on-siirtynyt-t%C3%A4ysvalmiuteen.aspx">korkeimpaan valmiustilaan</a> ja koronaviruspotilaita varten on perustettu erillisiä osastoja ja yksiköitä. Pelkästään viime viikolla HUS:issa koulutettiin myös 500 hoitajaa toimimaan teho-osastoilla koronavirustilannetta varten.
Valmiuslain mahdollistamilla rajoitustoimilla kuten koulujen sulkemisilla sekä Uudenmaan eristämisellä on pyritty ostamaan lisää aikaa, jottei terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittuisi. Rajoitustoimien uskotaankin nyt taittavan epidemian kasvua, mutta vaikutus alkaa näkyä mahdollisesti vasta joidenkin viikkojen viiveellä toimenpiteiden aloittamisesta.
<h4>Karanteenitoimien koordinaatio: Tilanne lentokentällä sai jo presidentin ja hallituksenkin napit vastakkain</h4>
Kovaa kritiikkiä on noussut myös hallituksen karanteenitoimien koordinoinnista ja toteuttamisesta. Jopa presidentti Sauli Niinistö ja hallitus näyttäisivät ajautuneen napit vastakkain, kun karanteenitoimien toteuttaminen lentokentillä epäonnistui pahasti.
Kirjeessään hallitukselle ja pääministeri Sanna Marinille 26.3. presidentti Sauli Niinistö <a href="https://www.presidentti.fi/uutinen/tasavallan-presidentin-kirje-paaministerille-26-3-2020/">ehdotti</a> kriisiryhmän perustamista koronatilanteen hallintaa varten.
“Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn.”
Pääministeri ei kuitenkaan ilmeisesti halunnut kuunnella ohjeita tai ehdotuksia. Marin jopa katsoi että kriisiaikana <a href="https://twitter.com/MarinSanna/status/1244271829633638403">ei pidä kyseenalaistaa</a> viranomaisten osaamista. Samalla hallitus epäilemättä halusi myös omille toimilleen laajempaa suojaa kriittiseltä tarkastelulta. Pian tämän jälkeen lentokentällä tapahtuneet epäonnistumiset toistuivat vielä <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsinki-vantaan-lentoasema-ei-jaanyt-ainoaksi-kommahdykseksi-ylen-mukaan-satamissa-alkoi-tiukempi-valvonta-vasta-tanaan/7778050">satamissa</a>.
Selvää on se, että koronavirus aiheuttaa valtavia haasteita kaikissa maissa ja kaikkien maiden hallituksille sekä viranomaisille. Täydellistä suoritusta koronaviruksen uhkan edessä ei varmasti voida miltään hallitukselta odottaa. Parannettavaa kuitenkin löytyy. Nyt kuvatun perusteella voidaan sanoa, että Suomi tarvitsee jatkossa hallitukselta realistisemman tilannekuvan, jotta päätöksiä ja viranomaisten toimenpiteitä voidaan perustaa oikeaan tietoon.

Pulaa maskeista, visiireistä, suojatakeista, entä onko tehohoitopaikkoja ja henkilökuntaa riittävästi? Onko Suomi varautunut kunnolla koronavirukseen? Katso kokonaistilanne tästä jutusta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>

Laumaimmuniteetti

THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja – mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii?

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu

Pulaa maskeista, visiireistä, suojatakeista, entä onko tehohoitopaikkoja ja henkilökuntaa riittävästi? Onko Suomi varautunut kunnolla koronavirukseen? Katso kokonaistilanne tästä jutusta

Uusimmat

Ilmastokiihko ja maahanmuuttointoilu sivussa VM:n virkapuheenvuorossa – Purra kiittää realismista

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Poliisi muistuttaa puutteellisista venekuljetuksista ja hirvivaarasta – nämä asiat autoilijan on syytä huomioida

Purra: Pankkien kilpailukykyä vahvistettava vakaudesta tinkimättä

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

EU-maat sopuun pääomamarkkinoista – Purra uskoo uudistuksen hyödyttävän Suomea

Tavio vaatii EU:lta kovempia keinoja: ”Palautukset ehdoksi kehitysavulle ja viisumeille”

Vientiyritysten usko kasvuun vahvistui – 52 prosenttia odottaa viennin kasvavan

Vienti vetää niin että heikkopäistä hirvittää – Yhdysvallat on nyt Suomen suurin vientimaa

Valkoisen punta on vain 88 penniä – yleisradioyhtiö BBC syrjii valkoisia työntekijöitään palkkauksessa

Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajat riehuvat kaduilla – Seppänen: Ranskan tilanne on katastrofi

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Ranskan koululaisprotestit levisivät maahanmuuttajalähiöistä valtakunnalliseksi väkivallaksi – tuhansia otettu kiinni, satoja loukkaantunut

Sateenkaarihypetys hiipuu – Helsinki Priden rahoitus sakkaa

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

Toimitus suosittelee

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026