Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

luotiliivi

Rikollisjengien tekemien ampumisten ja räjäytysten takana saattaa tutkijan mukaan olla luonnollinen selitys. Ruotsiin palanneet Isis-terroristit ovat jatkaneet valitsemallaan tiellä jengien jäseninä. Selvitystä vaatisi myös jengirikollisten yhteydet uskonnollisiin ääriliikkeisiin.

Sadat ruotsalaiset matkasivat vuosina 2012–2016 Syyriaan taistellakseen Isis-terroristijärjestön riveissä. Monet reissusta hengissä selvinneistä ja Ruotsiin <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/83-svenska-is-atervandare-sa-gick-det-efter-tiden-i-terrorsekten--ofje3m">palanneista</a> ovat päätyneet rikollisjengeihin.
Monilla jo lähtiessä rikostausta
Tutkijan mukaan jengirikollisuus antaa mahdollisuuden jatkaa väkivallan käyttöä ja vastarintaa yhteiskuntaa kohtaan. Osalla jengirikollisista on edelleen <a href="https://www.gp.se/nyheter/g%C3%B6teborg/misstanken-d%C3%B6md-terrorist-och-g%C3%A4ngmedlem-i-kidnappningsh%C3%A4rva-1.70880454?li=yfkrif">yhteyksiä</a> jihadistipiireihin, jotka ovat alkaneet hyväksyä joukkoonsa kaksoisidentiteetin omaavia henkilöitä.
&#8211; Monella oli jo Syyriaan lähtiessään rikollista taustaa. Kun kalifaatti sitten romahti, niin osa purki pettymystään palaamalla jengiympyröihin, joissa väkivaltaa arvostetaan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/jihadistforskaren-is-atervandare-har-bidragit-till-okat-vald-i-gangen--bxp5mh">toteaa</a> valtiotieteilijä Marco Nilsson SVT:n uutisissa.
&#8211; Kuulemani mukaan henkilöt ovat olleet perjantairukouksissakin luotiliiveissä. Eli jengisymbolit ovat mukana uskonnollisessa yhteydessä, tutkija pohtii.
Kiinnostavaa olisi tässä yhteydessä myös tietää, osallistuvatko jengirikolliset jihadistien rahoitukseen.
Rikollisjengit entistä väkivaltaisempia
Isis-veteraanien osuutta jengien yhä tappavampaan väkivaltaan ei ole toistaiseksi tieteellisesti tutkittu ja kyse on tutkijan arvioista. Selvää näyttäisi olevan ainoastaan se, että asioilla on yhteys.
&#8211; Jokainen jengeihin mukaan tuleva väkivaltaisen taustan omaava henkilö vie kehitystä yhä väkivaltaisempaan suuntaan, Nilsson arvelee.

Perjantairukoukseen luotiliiveissä: Isis-veteraanit rikollisjengien raaistuneen väkivallan takana

Rauhattomuus ja suoranainen väkivalta ovat Opettajaliiton selvitysten mukaan arkea ruotsalaiskouluissa. Opettajia saatetaan uhkailla, silmillekin käydään ja nimittelyä tulee varmasti. Kansankynttilä toki selviää ja viihtyykin työssään, jos luonne ja asenne ovat paikallaan. Työssä jaksamista auttaa hyvä palkka.

Lähes puolet yläasteen ja joka viides lukioiden opettajista on joutunut oppilaan <a href="https://www.lararforbundet.se/artikelsidor/nar-tryggheten-brister-rapport-om-hot-och-vaald-i-skolan">uhkailujen</a> kohteeksi viimeisen kahden vuoden aikana. Eskarissa ja peruskoulun kuudella ensimmäisellä luokalla meno on hurjempaa: joka toisen opettajan fyysistä koskemattomuutta on opettajien kertoman mukaan loukattu ja 7 opettajaa kymmenestä on joutunut tilanteeseen, jossa oppilas on uhkaillut tai käyttäytynyt aggressiivisesti.
Tilanteesta kouluissa kertoo Opettajaliiton <a href="https://www.lararforbundet.se/artikelsidor/haall-kaften-karring-en-rapport-om-hot-och-vaald">selvitys</a>, jolla on paljon puhuva nimikin: ”Turpa kiinni ämmä” (Håll käften kärring).
SVT on tutkinut opettajien kouluarkea <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/knivhot-jarnstanger-och-bett-nar-larare-misshandlas-av-elever">viimeksi</a> joulukuussa. Peruskouluista tulleet ilmoitukset uhkailusta ja väkivallasta ovat sen mukaan kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa Tukholman alueella.
Opettajilla ja vanhemmilla luotiliivit
Expressen on puolestaan haastatellut kokemusasiantuntijana naisopettajaa, joka on koko työikänsä opettanut Järvan alueella Tukholmassa. Hän on jo tavallaan tottunut vakivaltaiseen ja uhkaavaan työympäristöön.
&#8211; Olen ottanut tavakseni käyttää luotiliiviä ja muutkin opettajat tekevät niin. Jopa oppilaiden huoltajilla voi olla, kun tulevat koululle vanhempainiltaan, ”Gunvor” <a href="https://www.expressen.se/nyheter/skolans-nya-vardag-mord-bakom-hornet-/">kertoo</a>.
Opettajaa huoritellaan ja muitakin törkeyksiä – ihonväriin ja uskontoonkin liittyen &#8211; kuulee niitäkin jatkuvasti.
”En pelkää työssäni”
&#8221;Gunvoria&#8221; on häiritty myös vapaa-ajalla ja kotonaan, mutta se ei saa häntä luopumaan työstään. Epäkohtien sietämistä auttaa ammatin arvostus sekä hyvä palkka.
&#8211; En pelkää työssäni, vaikka se onkin joskus epämiellyttävää. Enkä luovuta, sillä viihdyn kuitenkin. Palkka on tosi hyvä ja sekin auttaa, hän pohtii.
Sen verran opettaja on kuitenkin antanut varovaisuudelle valtaa, ettei hän koskaan mene kouluun julkisilla liikennevälineillä. Autolleen hän on järjestänyt hallipaikan ja jatkuvan vartioinnin.

Opettajat pukeutuvat Ruotsin kouluissa jopa luotiliiveihin – rankassa työssä jaksamista auttaa kelpo palkkaus