Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Mike Pence

Tutkimuslaitos Pew Research Center tiedusteli yhdysvaltalaisilta äänestäjiltä näiden suurimpia huolenaiheita. Kärjessä tulivat talous ja terveys, mikä tuskin yllättää koronapandemian keskellä. Myös väkivaltarikokset huolestuttavat isoa joukkoa amerikkalaisista.

Yhdysvaltain kahden suurpuolueen presidenttiehdokkaiden kannattajien keskuudessa murheiden lista on perin erilainen. Molempien ehdokkaiden huolet yhdistyvät selkeästi vain korkeimman oikeuden tuomarien nimityksissä ja ulkopolitiikan suunnasta. Lisäksi aselakien tila on melko lähellä toisiaan.
Mellakat pelottavat
Pew Researchin tutkimuksessa esiin nousee väkivaltarikoksiin kohdistuva huoli. Neljä vuotta sitten kyseinen huoli ei mahtunut kymmenen suurimman huolenaiheen mukaan.
Yhdysvalloissa on mellakoitu lukuisissa suurkaupungeissa polttamalla, ryöstelemällä ja ammuskelemalla. Ihmishenkiä on menetetty mellakoiden yhteydessä.
Väkivaltarikokset ohittivat muun muassa ulkopolitiikan suunnan ja ilmastonmuutoksen huolenaiheissa. Ulkopolitiikka seuraa kuudentena väkivaltarikoksia, kun ilmastonmuutos on huolenaiheena vasta sijalla yksitoista.
Republikaanien ehdokkaaksi nimetty istuva presidentti Donald Trump on luvannut palauttaa lain ja järjestyksen maahan. Samaa viestiä on kertonut hänen varapresidenttiehdokas Mike Pence. Pence tavoittelee Trumpin tavoin jatkokautta.
Huolissa on eroja
Demokraattipuolueen ehdokkaan Joe Bidenin kannattajat ovat eniten murheissaan terveydenhuollosta, koronaviruksesta ja etnisestä epätasa-arvosta.
Vähiten kahdentoista suurimman huolen yhteislistalta Bidenin kannattajia huolettavat abortit, maahanmuutto ja väkivaltarikokset. Kaksi jälkimmäistä päätyivät tasatulokseen.
Trumpin kannattajien suurimmat murheet ovat talous, väkivaltarikokset ja maahanmuutto. Kolme pienintä murhetta ovat puolestaan ilmastonmuutos, etninen epätasa-arvo ja tuloerot.
Huolissa on merkittäviä eroja ehdokkaiden välillä. Pew Researchin neljä vuotta sitten tekemään kyselyyn verrattuna ehdokkaiden eli Trumpin ja demokraattipuolueen Hillary Clintonin äänestäjien murheiden lista muistutti selkeästi enemmän toisiaan. Tuolloinkin talous oli suurin murhe. Toisena ollut terrorismi on jäänyt nyt kahdentoista suurimman murheen ulkopuolelle.

Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestäjiä huolettavat talous ja terveys – uusi murhe nousi viiden huolestuttavimman asian joukkoon

Yhdysvallat valmistautuu kolmen kuukauden päästä käytäviin presidentinvaaleihin poikkeuksellisen kaoottisissa tunnelmissa. Kaduilla mellakoidaan, poliittinen polarisaatio on huipussaan ja koronavirusepidemia on vaatinut jo 160 000 kuolonuhria. Istuva presidentti Donald Trump, jonka uudelleenvalinta näytti vielä vuosi sitten lähes varmalta, joutuu nyt lähtemään vaaleihin altavastaajana. Mutta hän on tehnyt sen ennenkin.

Yhdysvaltojen seuraaviin presidentinvaaleihin on aikaa enää noin kolme kuukautta. Varsinainen vaalipäivä on 3. päivä marraskuuta, ja kahden suuren puolueen on määrä valita ehdokkaansa myöhemmin tässä kuussa käytävissä puoluekokouksissaan. Republikaanien odotetaan asettavan ehdolle istuvan presidentin Donald Trumpin. Varapresidenttiehdokkaaksi valittaneen istuva varapresidentti Mike Pence.
Demokraattien odotetaan taas asettavan ehdokkaakseen esivaalit voittaneen ex-varapresidentti Joe Bidenin, jonka odotetaan nimittävän varapresidenttiehdokkaansa lähipäivinä.
Biden, 77, on tällä hetkellä gallup-johdossa. Trumpille vaalivuosi 2020 on ollut vaikeuksia täynnä. Alkuvuodesta saapunut koronaviruspandemia laittoi ensin maan talouden polvilleen. Kesän aikana George Floydin kuolemasta käynnistyneet mielenilmaukset levisivät ympäri Yhdysvaltojen, kärjistyen monissa kaupungeissa väkivaltaiseksi mellakoinniksi, joka jatkuu edelleen. Samaan aikaan koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä maassa on noussut jo 160 000:een.
Jos historiallista vertauskohtaa haluaa etsiä, niin yhtä kaoottista vaalivuotta Yhdysvalloissa ei ole nähty ainakaan sitten vuoden 1968, jolloin presidentinvaaleja varjostivat demokraattiehdokas Robert Kennedyn ja kansalaisoikeustaistelija Marthin Luther Kingin salamurhat, laajeneva sota Vietnamissa, kasvava radikalismi yliopistokampuksilla ja kesän väkivaltaiset rotumellakat suurissa kaupungeissa.
Vuoden 1968 vaaleista voittajaksi nousi lopulta republikaanien Richard Nixon teemoilla, joita myös Trump nyt toistaa: “law and order” ja “silent majority”, eli laki ja järjestys sekä hiljainen enemmistö.
Mutta auttaako edes Nixonin pelikirja nyt pulaan joutunutta Trumpia? Nyt näyttää siltä, että onnistuakseen Trumpin jatkokausi riippuu paitsi onnistuneesta kampanjastrategiasta ja sen toteutuksesta, myös talous- ja koronavirustilanteen kehittymisestä syksyn aikana. 
Ainakin seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota arvioitaessa tulevien vaalien tulosta.
<h4>Miten “law and order”-politiikka toimii?</h4>
Nixonin murskavoitto vuonna 1968 tuli järkytyksenä monille. Lakia ja järjestystä vaatineen konservatiiviehdokkaan voitto oli kaikin tavoin vastoin ajan henkeä. Nixonin oivallus oli kuitenkin vedota levottomuuksiin, radikalismiin ja väkivaltaan kyllästyneisiin tavallisiin äänestäjiin, “hiljaiseen enemmistöön”, sen sijaan että hän olisi keskittynyt esimerkiksi median tai kulttuurieliitin mielipiteisiin. Se toimi.
Trump yrittää nyt jossain määrin samaa temppua. Presidentti onkin kesän aikaan useaan otteeseen käyttänyt sanasta sanaan Nixonin vanhoja kampanjasloganeja. Erityisesti Trump näyttää luottavan siihen, että tavalliset äänestäjät eivät hyväksy demokraattipuolueen veljeilyä äärilaidan väkivaltaisten Antifa-mellakoiden liepeillä, vaan haluavat todella palauttaa lain ja järjestyksen kaduille.
Tästä tempusta tekee Nixoniin tilanteeseen verrattuna hankalamman se, että Trump on istuva presidentti, kun taas Nixon oli ulkopuolinen haastaja. Trumpin on vaikeampi syyttää heikkoa hallintoa tilanteessa, jossa hän myös itse edustaa sitä. Trump onkin yrittänyt rakentaa pesäeroa erityisesti demokraattijohtoisten kaupunkien ja osavaltioiden hallintoon, syyttäen paikallishallintoa liian pehmeistä otteista ja radikaalivasemmiston sympatisoinnista.
<h4>Talous ja koronavirustilanne</h4>
Trumpin isoin riippakivi tällä hetkellä on mahdollisesti koronavirusepidemian vuoksi laskeva taloussuhdanne ja myös itse epidemian torjunta Yhdysvalloissa.
Talouden tila ja työllisyys vaalien alla on tunnetusti ollut erityisen tärkeä kysymys istuvan presidentin jatkokausihaaveille. Esimerkiksi vuoden 1992 presidentinvaalien alla alkanut taantuma upotti George Bushin jatkokausihaaveet &#8211; huolimatta siitä, että presidentti oli ollut kautensa aikana suosittu.
Toinen iso kysymys Trumpin jatkokauden kannalta on itse koronavirusepidemian hoito, jossa Yhdysvalloilla on ollut vaikeuksia. Syyt eivät toki ole yksin Trumpin, mutta aivan kuten taloudessakin, on hyvin mahdollista että istuva hallinto joutuu kantamaan poliittisen vastuun vastoinkäymisistä ja epäonnistumisista.
Sekä taloustilanteessa että itse epidemian hallinnassa vaalien kannalta ratkaisevaa saattaa kuitenkin olla nyt ajoitus, eli mikä on tilanne itse vaalipäivänä. Näiden suhteen Trump joutuukin nyt käymään puolustustaistelua. Käytännössä onnistuminen tässä saattaa jo olla pois Trumpin omista käsistä, ja riippua jo sellaisista suhdanteiden kehityksestä, joille presidentti itse ei voi mitään.
<h4>Pandemia tuo muutoksia mobilisaatioon ja vaalien järjestämiseen</h4>
Koronaviruspandemia vaikuttaa myös konkreettisemmin tapaan, jolla itse vaalit ja kampanjointi voidaan toteuttaa. Esimerkiksi Trumpin viime kampanjaa nostattaneet Trump rally -tapahtumat ovat nyt pandemian vuoksi jäissä. Äänestäjien perinteinen mobilisaatio saattaa epäonnistua myös demokraattipuolella. Molempien puolueiden puoluekokouksetkin toteutetaan pitkälti hajautettuina etäkonferensseina.
Myös itse vaalien äänestystavoista ja erityisesti postiäänestyksestä käydään nyt kovaa poliittista vääntöä. Koronavirusepidemialle perusteltujen laajojen postiäänestyksien uskottaisiin hyödyttävän enemmän demokraatteja, joille äänestäjien saaminen liikkeelle on ollut perinteisesti suurempi haaste kuin republikaaneille. Luonnollisesti molemmat puolueet vetoavat siihen, että juuri heidän kannattamansa malli suojaisi paremmin demokratiaa ja äänestyksen integriteettiä, mutta tosiasia lienee se, että kyse on molemmilla osapuolilla kylmästä vaalimatematiikasta: molemmat puolueet suosivat nimenomaan omaa vaalimenestystään hyödyttäviä vaalitapoja.
<h4>Demokraatit voivat vielä töpeksiä homman omaan maaliin</h4>
Jos verrataan esimerkiksi Barack Obamaan, innostus Joe Bidenin ympärillä ei ole ollut erityisen käsinkosketeltavaa. Bidenia pidetään jokseenkin epäkarismaattisena hahmona ja hänen julkinen esiintymisensä on ollut haparoivaa. Bidenin suurin valttikortti jopa omienkin keskuudessa näyttää olevan nyt lähinnä vain se, että hän ei ole Donald Trump.
Epäkarismaattisen ehdokkaansa lisäksi demokraatteja on vaivannut jo pitkään myös sisäinen ideologinen hajaannus, joka näkyy erityisesti radikaalin vasemmistosiiven tyytymättömyytenä Bidenin kaltaisiin maltillisempiin keskitien demokraatteihin. Yksi riski demokraateille onkin juuri vasemmistoradikaalien ylilyönnit, jotka voisivat kääntää liikkuvia äänestäjiä Trumpin laki ja järjestys -linjan puolelle. Väkivaltaisia mellakoitsijoita ja agitaattoreita kun voi olla hankala puoluetoimistolta käsin kovin tarkasti kontrolloida, vaikka demokraatit toki mieluusti ottavatkin kaiken ilon irti yhteiskunnallisen liikehdinnän Trumpille aiheuttamasta vahingosta.
Biden itse on asemoitunut tarkasti ja maltillisesti, irtisanoutuen jyrkästi väkivaltaisesta mellakoinnista. Se ei kuitenkaan tarkoita etteivätkö muut elementit demokraattisessa puolueessa ja sen liepeillä voisi vielä vierottaa maltillisia äänestäjiä pois demokraattileiristä. Ylipäänsä puoluepoliittinen polarisaatio Yhdysvalloissa on nyt <a href="https://news.gallup.com/poll/283910/trump-third-year-sets-new-standard-party-polarization.aspx">historiallisen korkealla</a> ja Trump tunnetusti hallitsee myös negatiivisen kampanjoinnin, osaten tarttua vastapuolen ilmeisiin heikkouksiin.
<h4>Annetut äänet, vaalitapa ja vaa’ankieliosavaltiot ratkaisevat tuloksen</h4>
Lopulta on hyvä pitää mielessä myös se, että gallupit ja kannatusmittaukset voivat antaa hyvinkin harhaanjohtavan kuvan siitä, miten itse vaalit lopulta ratkeavat. Näin kävi esimerkiksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa, joissa mittaukset ja asiantuntijat povasivat loppuun asti voittoa Hillary Clintonille.
Johtuen osavaltiokohtaisesta valitsijamiehiin perustuvasta vaalitavasta absoluuttiset kannatuslukemat eivät välttämättä kerro mitä vaaleissa tulee tapahtumaan. Esimerkiksi Hillary Clinton hävisi vaalit, vaikka sai enemmän ääniä. Vaalien lopullinen tulos ratkeaakin usein pienten virhemarginaalien sisällä muutamissa niin sanotuissa vaa’ankieliosavaltioissa, eli niissä osavaltioissa, jotka eivät ole selkeästi kummankaan puolueen hallinnassa. Tällaisia osavaltioita ovat esimerkiksi Florida, Ohio ja Pennsylvania. Jo pienikin mittausvirhe gallupeissa tai ennusteissa voi antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä äänestyspäivänä todella tulee tapahtumaan. Selvää on ettei Trumpin kampanja, joka on jo nyt rikkonut kaikki <a href="https://www.npr.org/2020/05/20/858347477/money-tracker-how-much-trump-and-biden-have-raised-in-the-2020-election">varainkeruuennätykset</a>, tule ainakaan luovuttamaan kamppailua suosiolla.
&#8212;
Yhdysvaltain demokraattipuolue järjestää kansalliskokouksensa 17.-20. elokuuta Wisconsinissa. 
Republikaanipuolue taas järjestää oman kansalliskokouksensa 24.-27. elokuuta Pohjois-Carolinassa.

Analyysi: Trump lähtee jälleen altavastaajana vaaleihin – onnistuuko 2016 uusinta?

YHDYSVALLAT | Vasemmistotoimijoiden, liberaalien ja näkyvien kulttuurivaikuttajien piiristä noussut kolkko trendi on levinnyt laajasti. Eri tavoilla tapahtuva väkivallan ja kuoleman lietsominen presidentti Donald Trumpia kohtaan on noussut ilmiöksi.

&#8211; Olen vihainen ja raivoissani. Kyllä, olen suunnitellut Valkoisen talon räjäyttämistä. Emme voi kuitenkaan vajota epätoivoon. Valitkaamme rakkaus! Vastustajilleni sanon: Haistakaa v***u!
Edellä mainittu sitaatti ei ole kenen tahansa 17-vuotiaan kiljupunkkarin suusta, vaikka voisi hyvin olla. Alatyylisen purkauksen esittäjä on yksi maailman suurimmista poptähdistä, Madonna. Hänen raivokas puheensa sai aikaan suuren kohun tammikuussa 2017 järjestetyllä naisten marssilla Washingtonissa, Yhdysvalloissa.
Naisten marssi oli presidentti Donald Trumpin virkaanastumista seuraavana päivänä järjestetty suurmielenosoitus, jonka tarkoituksena oli vastustaa Trumpin politiikkaa ja korostaa naisten ja erilaisten vähemmistöryhmien oikeuksia.
<iframe loading="lazy" title="Madonna: &#039;Thought About Blowing up White House&#039;" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/090qmm3qRuo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Madonnan Trump-vastainen puhe tammikuussa 2017. Youtube/Associated Press. 
Naisten marsseja on sittemmin järjestetty muuallakin, myös Suomessa. Tapahtuma on lähinnä kuitenkin vain yksi monista vasemmistotaustaisten toimijoiden mielenilmauksista.
<h4>Yritti jälkikäteen pyörtää puheitaan</h4>
Valkoisen talon räjäyttämisestä puhuminen on kovaa retoriikkaa Yhdysvalloissa. Jokainen voi miettiä, mitä seuraisi, jos suomalainen viihdetaiteilija ilmoittaisi pohtivansa Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen räjäyttämistä.
Madonna pehmensi jälkikäteen puheitaan väittämällä, ettei hänen tarkoituksenaan ollut yllyttää ketään väkivaltaan ja ettei vihan kautta toimien ole mahdollista saavuttaa tuloksia.
Räjäytyspuheillaan Madonna tuli kuitenkin kiihdyttäneeksi vauhtiin ilmiötä joka on valitettavalla tavalla yleistynyt 2010-luvun kääntyessä kohti loppuaan: eri tavoilla tapahtuvaa, presidentti Donald Trumpiin kohdistuvaa väkivallan ja kuoleman lietsomista. Jatkoa seurasi pian eikä loppua ole näkyvissä.
<h4>&#8220;Voisiko joku vain käydä murhaamassa&#8230;&#8221;</h4>
Some-analytiikkaa tutkiva Dataminr-ohjelmistoyritys tiedotti vuoden 2017 helmikuun alussa, kuinka Twitter-viestipalvelussa oli julkaistu yli 12 000 twiittiä eli viestiä, joissa haaveillaan Trumpin salamurhasta.
&#8211; Olen kyllästynyt Trumpiin. Voisiko joku vain käydä murhaamassa hänet nyt, Twitter-käyttäjä Hayley ehdottaa.
Tämän kaltaisia synkkiä viestejä oli siis julkaistu pitkälle toistakymmentätuhatta jo silloin, kun Trump oli ollut presidenttinä vasta muutaman viikon. Monissa viesteissä toivotaan myös varapresidentti Mike Pencen kuolemaa. Nyt, kesällä 2018, tällaisten viestien määrä on jo huomattavasti suurempi.
Yhdysvaltojen salainen palvelu tiedotti talvella 2017 välittömästi ryhtyneensä tutkimaan asiaa. Useat kuolemaa lietsovien viestien kirjoittajat esiintyvät sosiaalisessa mediassa avoimesti omilla nimillään.
Twitteristä ja Facebookista löytyy edelleen lukemattomia Trumpin murhaamiseen liittyviä hashtageja, eli aihetunnisteita, joiden avulla somekäyttäjä voi etsiä tiettyyn teemaan liittyviä viestejä. Hashtageissa kehotetaan eri sanankäänteillä Trumpin murhaamiseen.
Sosiaalisessa mediassa on jaettu myös lukuisia erilaisia Trumpin surmaamiseen yllyttäviä meemikuvia. Monissa kuvissa esimerkiksi Trumpin kasvojen päällä on kiikarikiväärin tähtäinristikko tai Trump esitetään kuolemaisillaan olevana saatuaan puukoniskun rintaansa.
<h4>Tv-koomikko esitti roikottavansa kädessään irti leikattua päätä</h4>
Toukokuussa 2017 amerikkalaiskoomikko Kathy Griffin julkaisi itsestään kuvan, jossa hän on roikottavinaan kädessään presidentti Donald Trumpin veristä, irti leikattua päätä. Mitään erityistä syytä hän ei tempaukselleen osoittanut, mutta ilmeisesti tarkoitus oli kritisoida Trumpin politiikkaa.
Monet some-käyttäjät pitivät Griffinin provosointia mauttomana. Jopa Trump itse kommentoi tapausta.
&#8211; Aivan sairasta. Kathy Griffin saisi hävetä. Lapsillani, ja varsinkin Barron-pojallani on ollut rankkaa tämän kuvan takia, Trump kirjoitti Twitterissä.
Myös Griffinin työnantaja, uutiskanava CNN huomasi nopeasti, että överiksi meni. CNN purki sopimuksensa Griffinin kanssa ja koomikko on sittemmin menettänyt muitakin työtilaisuuksia. Griffin itse pyyteli ensin näennäisesti anteeksi tempaustaan, mutta kyse ei ollut aidosta katumisesta.
-Trump on idiootti. Hän on oranssi mielipuoli, jonka ihonväriä ei löydy luonnosta. Trump pitäisi erottaa, Griffin on sittemmin lausunut.
Trumpin pään irrottaminen veitsellä näyttäisi olevan tyypillinen murhafantasioinnin teema. Kesäkuussa yhdysvaltalainen taidegalleria One Grand Gallery esitteli maalauksen Trumpista veitsi kurkulla. Kuvan yhteydessä on teksti &#8220;v***n Trump&#8221;.
Monet paheksuivat maalauksen esillepanoa. Myöhemmin taidegalleria kuitenkin julkaisi saman kuvan myös Facebook-sivullaan.
<h4>Nuorin uhkauksia saanut Trumpin perheenjäsen vasta nelivuotias</h4>
Jenkkirokkari Marilyn Mansonin Say 10 -musiikkivideolla puukotetaan huomattavan paljon Trumpin näköinen ja Trumpille tyypillistä punaista kravattia käyttävä mies. Manson itse kommentoi tekelettään, että katsojan tehtäväksi jää päättää, ketä murhan kohde on esittävinään.
Rap-artistit Snoop Dogg ja Eminem ovat jatkaneet samaa teemaa. Snoop Doggin videolla osoitellaan Trump-hahmoa aseella, Eminem puolestaan julkaisi huhtikuussa musiikkivideon, jossa surman kohteena on Trumpin Ivana-tytär.
Huomionarvoista onkin, ettei vihan kohteena ole enää pelkästään Trump itse vaan myös hänen perheenjäsenensä. Näyttelijä Peter Fonda twiittasi kesäkuussa haaveilevansa Trumpin alakouluikäiseen poikaan Barroniin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta.
&#8211; Meidän pitäisi repiä Barron Trump äitinsä käsistä ja sulkea hänet hänet häkkiin pedofiilien kanssa. Sitten nähdään, nouseeko äiti sitä jättimäistä persreikää vastaan, jonka kanssa hän on naimisissa, Fonda räyhäsi.
Yhdysvaltain presidentin turvallisuudesta vastaava salainen palvelu ilmoitti panneensa merkille Fondan purkauksen.
11-vuotias Barron, joka on Donald ja Melania Trumpin ainoa yhteinen lapsi, ei ole edes nuorin Trumpin perheenjäsen jota uhkaillaan. Heti Fondan tapauksen jälkeen kanadalainen tv-käsikirjoittaja Pat Dussault uhkasi Trumpin lapsenlasta Chloe Sophia Trumpia.
Chloe Sophia Trumpilla on ikää neljä vuotta.
&#8211; Tulemme hakemaan sinut Chloe, ei siis syytä huoleen, Dussault kirjoitti.
<h4>Jopa Yhdysvaltain senaatin jäsenet toivovat Trumpin kuolemaa</h4>
Trumpiin kohdistuva viha ja siihen liittyvä eri tavoilla surmaamisesta haaveileminen on Yhdysvaltojen mediassa huomattu ja tunnistettu ilmiöksi, joka leviää poliittisen vasemmiston toimijoiden ja vasemmistoa tukevien tahojen, kuten muusikoiden ja elokuvatähtien keskuudessa.
Viime vuonna näyttelijä Johnny Depp vieraili Glastonburyn elokuvafestivaaleilla ja kyseli festivaaliyleisöltä, milloin viimeksi näyttelijä salamurhasi presidentin. Deppin katsottiin yleisesti viitanneen Trumpiin, vaikka hän ei maininnut presidentin nimeä.
Mukana on myös korkean profiilin poliittikkoja. Missourin osavaltion senaattori Maria Chappelle-Nadal kirjoitti vuosi sitten Facebookissa odottavansa hartaasti Trumpin kuolemaa.
&#8211; Toivon, että Trump salamurhataan, Chappelle-Nadal esitti.
Huhtikuussa jo toinen senaattori, Kamala Harris vitsaili niin ikään Trumpin ja varapresidentti Pencen kuolemalla Ellen Degeneresin talkshow-ohjelmassa.
Senaattorit ovat Yhdysvaltain kaksikamarisen kongressin jäseniä. Jokaista osavaltiota edustaa kongressin ylähuoneessa eli senaatissa kaksi senaattoria. Senaattoria voi verrata asemaltaan vaikkapa Suomen eduskunnan varapuhemieheen.
<h4>Ennennäkemätöntä, hysteeristä raivoa</h4>
Yhdysvaltojen presidentiksi kulloinkin valittu henkilö on aina vaarassa altistua erilaisten uhkailujen ja jopa murhayritysten kohteeksi. Tältä ei välttynyt edes edellinen presidentti Barack Obama.
Keväällä 1981 Ronald Reagania ammuttiin pian sen jälkeen kun hän oli aloittanut presidenttinä. Reagan selvisi murhayrityksestä, minkä jälkeen hänellä oli edessään vielä pitkä ura. Reagan valittiin myös toiselle nelivuotiskaudelle, jonka loppupuolella hän vieraili 1988 Suomessa tasavallan presidentin Mauno Koiviston toimiessa isäntänä.
Trumpiin kohdistuva viha ja siihen liittyvä murhasta haaveileminen on kuitenkin poikkeuksellisen mittavaa ja levotonta jopa siihen verrattuna, mitä Yhdysvalloissa on aiemmin nähty.
Tiukkasanainen englantilainen tv-juontaja Piers Morgan totesi Daily Mail -lehdessä, kuinka Trumpiin kohdistuva, hysteerinen raivoaminen on ennennäkemätön ilmiö jopa kansainvälisellä tasolla.
&#8211; Trumpia pidetään vitsinä, joten yleisesti näköjään ajatellaan, kuinka hänestä voisi muka sanoa ihan mitä tahansa. Väkivaltaan ja presidentin kuolemaan rohkaiseminen ei kuitenkaan ole hauskaa, ellette sitten halua olla mukana tuhoamassa demokratiaa, jota väitätte rakastavanne, Morgan kirjoitti.
Ilmiö on vaarallinen ja epätoivottava jo siitä syystä, että Trumpin murhasta julkisesti vihjaileminen on omiaan yllyttämään sellaisia yksittäisiä henkilöitä, jotka katsovat olevansa kykeneviä surmaamaan presidentin.
<h4>Vihreä aktiivi yllyttää ampumaan Trumpin</h4>
Suomen uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vihrea-aktiivi-ehdotti-trumpin-ampumista/">kertoi</a> viime viikolla, kuinka viestintäasiantuntijaksi itseään kutsuva Toivo Laitinen esitti Facebook-päivityksessä Trumpin ampumista. Ensimmäisessä viestissään Laitinen kirjoitti kuinka ”trump vituttaa” sekä ”voisko joku jo ampua sen”. Toisessa viestissä hän viittasi aikaisempiin presidentteihin: ”Kennedy, Reagan, Nixon… why not Trump”.
John F. Kennedy on viimeisin virkakaudellaan murhattu Yhdysvaltain presidentti. Kennedy ammuttiin Texasissa 1963.
Laitinen esittää Twitter-profiilikuvauksessa olevana viestintäasiantuntija, vihreiden puolueaktiivi sekä politiikan asiantuntija ja valtiotieteilijä.
Laitisen kannanotto ei ollut vahinko. Sen osoitti kirjoitus, jonka hän lisäsi myöhemmin sivuilleen: &#8220;..mielestäni D.J Trump on ansainnut kaiken vihan myös julkisesti. Hän on lähes koko elämänsä lähinnä hyväksikäyttänyt ihmisiä ja nykyisessä toimessaan asettaa planeettamme ja koko lajimme tulevaisuuden vaakalaudalle. Ja kyllä mielestäni olisi parempi jos hänestä aika jättäisi. 
Trumpin murhasta julkisesti haaveilevia on paljon myös muualla kuin Yhdysvalloissa. Toivo Laitisen tapaus osoittaa, kuinka synkkä ilmiö on levinnyt myös Suomeen.

Vasemmiston väkivaltafantasiointi kiihtyy – brittijuontaja: “hysteerinen raivoaminen on ennennäkemätön ilmiö”

Suomen Uutiset raportoi paikan päältä amerikkalaisten konservatiivien CPAC-konferenssista. Tilaisuudessa on puhunut varapresidentti Mike Pence, senaattori Ted Cruz, presidentin neuvonantaja Kellyanne Conway ja Steve Bannon sekä Valkoisen talon kansliapäällikkö Reince Priebus. Viideltä Suomen aikaan puhuu presidentti Donald Trump.

Varapresidentti Mike Pence on suosittu pitkän linjan konservatiivi ja saikin monituhatpäiseltä konferenssiyleisöltä raikuvat aplodit. Pencen puhe oli poliittiselta sisällöltään kevyt ja keskittyi eniten hänet ja Trumpin tehtäviinsä siivittämän konservatiiviliikkeen innostamiseen. Pence vertasi Trumpia konservatiivi-ikoni Ronald Reaganiin, joka tuli ja pelasti amerikkalaisen politiikan.
&#8211; Voitto oli historiallinen halki Yhdysvaltojen. Ajatelkaa, 30 osavaltiota viidestäkymmenestä mukaan lukien osavaltioita, joita republikaani ei ole voittanut sukupolviin. Presidentti Trump teki sinisestä seinästä punaisen, Pence hehkutti.
Varapresidentti vitsaili hänen väitettyä harmauttaan. Trump kuulemma halusi tasapainoa.
&#8211; Trump on suuri persoona &#8230; ja minä en ole, Pence nauratti yleisöä.
Pence korosti että taistelu jatkuu vaalien jälkeenkin ja sanoi olevansa &#8220;lupauksien pitämisen liiketoiminnassa&#8221;. Pence lupasi työpaikkoja, vahvemman armeijan ja laajempaa uskonnonvapautta.
Pence, joka on irlantilaisen maahanmuuttajan poika, vannoin että laiton maahanmuutto aiotaan päättää lopullisesti. Hän ei myöskään osoittanut armoa Yhdysvaltain vihollisille Lähi-idässä.
&#8211; Jahtaamme ja tuhoamme ISIS:n, Pence totesi lyhyesti.
Julkisuutta karttava presidentti Trumpin päästrategi Steve Bannon sanoi että valtamedian on uskottava, että kaikki vaalilupaukset pannaan toimeen. Mielenkiintoisinta oli Bannonin luonnehdinta Trumpin talouspoliittisesta linjasta.
&#8211; Ajamme talousnationalismia ja puramme valtionhallintoa. Kahdenväliset vapaakauppasopimukset tuovat korkean arvon teollisia työpaikkoja takaisin Yhdysvaltoihin, Bannon linjasi.
Bannonin mukaan valtamedian suhde Trumpin hallintoa kohtaan ei muutu suopeammaksi, sillä mediatalojen takana olevat kansainväliset suuryritykset vastustavat talousnationalismia.
&#8211; Konservatiiveja yhdistää ajatus siitä että Yhdysvallat ei ole vain kauppapaikka, vaan maa jolla on oma kulttuuri ja tarkoitus, Bannon sanoi.
Bannon hehkutti viime päivien toimia maassa laittomasti olevien karkottamiseksi.
CPAC:sta raportoi Suomen Uutisille kansanedustaja Simon Elo (ps.).

Mike Pence

Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestäjiä huolettavat talous ja terveys – uusi murhe nousi viiden huolestuttavimman asian joukkoon

Analyysi: Trump lähtee jälleen altavastaajana vaaleihin – onnistuuko 2016 uusinta?

Vasemmiston väkivaltafantasiointi kiihtyy – brittijuontaja: “hysteerinen raivoaminen on ennennäkemätön ilmiö”

Bannon jyrisi konservatiivien kokouksessa: “Valtamedian on uskottava, että kaikki vaalilupaukset pannaan toimeen”

Uusimmat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen