Trump toisen salamurhayrityksen jälkeen: “Vain tärkeitä presidenttejä ammutaan”

Taksialan uudistukseen esitetään käytännöllisiä keinoja alan sisältä – tavoitteena turvalliset taksit jokaiselle

Vasemmisto haluaa syytää lisää rahaa kotouttamiseen – Mäkelä sen sijaan vaatii kotouttamiselta tuloksia: ”Herää kysymys, saadaanko kotouttamiseen käytettyä panostusta koskaan takaisin”

Ovatko Libanonissa räjähtäneet hakulaitteet terrorismia vai erilainen sodankäynnin muoto?

Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä

Kölnin räjäytykset viittaavat marokkolaismafiaan – Berliinissä alamaailma on arabialais-libanonilaisten klaanien käsissä

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Vihreät lietsoo miesvihaa somessa: ”Miehet, lopettakaa naisten tappaminen” – tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista naisille

PISA

YHDYSVALLAT | Oregonin osavaltiossa lukiosta valmistuminen ei enää edellytä lukemista, kirjoittamista ja laskutaitoa mittaavan testin läpäisyä. Vaatimuksia madallettiin ensimmäisen kerran tilapäisesti vuonna 2020. Nyt osavaltion opetushallitus päätti olla palauttamatta perinteisiä vaatimuksia ja jatkaa tällä linjalla vuoteen 2029 asti. Koulutuspolitiikan auktoriteettien mukaan tasokokeet ja niiden vaatimukset vaikeuttavat mm. &#8220;värillisten&#8221; ja englantia toisena kielenään puhuvien asemaa. Päätös on kohdannut äänekästä kritiikkiä. Opetushallituksen väitetään mm. välttelevän vastuutaan heikentyneistä oppimistuloksista.

Yhdysvaltain Oregonin lukio-opiskelijoiden ei tarvitse suorittaa tasokoetta lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa valmistuakseen lukiosta. Kaikille yhteinen tasokoe muistuttaa periaatteeltaan hieman suomalaisia ylioppilaskirjoituksia. Päätös on voimassa vuoteen 2029, linjasi opetushallitus viime torstaina.
Länsirannikolla Kalifornian naapurissa sijaitseva, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Suomen kokoinen osavaltio aloitti kiistellyt valmistusvaatimusten madaltamiset vuonna 2020. Tuore päätös siis pitää aiemmin valitun käytännön voimassa toistaiseksi vuosikymmenen loppuun asti. Oregonin <a href="https://www.oregonlive.com/education/2023/10/oregon-again-says-students-dont-need-to-prove-mastery-of-reading-writing-or-math-to-graduate-citing-harm-to-students-of-color.html">paikallismedian uutinen</a> on herättänyt ällistystä ja saanut laajaa kansainvälistä huomiota sosiaalisessa mediassa.
<blockquote>Päätöksen vastustajien mukaan alennetut valmistumisvaatimukset vähentävät paikallisen tutkintotodistuksen arvoa.</blockquote>
Opetushallituksen äänestystulos oli täysin päinvastainen kuin mitä kymmenet vaikutusvaltaiset oregonilaiset olivat toivoneet. Heidän mukaansa tasokokeet olisi pitänyt palauttaa. Yksi tasokokeiden puolustajista oli republikaanien edustaja Christine Drazan. Kritiikki madallettuja valmistumisvaatimuksia kohtaan <a href="already%20delayed%20the%20vote">viivytti päätöstä</a>, joka oli alun perin tarkoitus tehdä jo syyskuussa.
Päätöksen vastustajien mukaan alennetut valmistumisvaatimukset vähentävät paikallisen tutkintotodistuksen arvoa. Heidän mukaansa sen pitäisi riittää, että heikommin menestyville oppilaille tarjotaan ylimääräistä tukiopetusta kirjoittamisessa ja matematiikassa. Tämä on yleinen käytäntö monissa amerikkalaisissa lukioissa.
Oregonin kouluhallituksen ja opetusviranomaisten mukaan standardoitujen, kaikille yhteisten kokeiden läpäisyvaatimus oli haitallinen este &#8220;historiallisesti marginalisoiduille oppilaille&#8221;. Väitetysti kokeet eivät mittaa lukiolaisten menestymisen edellytyksiä työelämässä ja jatko-opinnoissa.
Aiempien läpäisyvaatimusten kerrottiin pitkittäneen &#8220;värillisten&#8221; (engl: students of color), englantia toisena kielenään puhuvien ja oppimisrajoitteista kärsivien oppilaiden valmistumisaikoja. Koulutuspolitiikan auktoriteettien mukaan ei ole riittävästi näyttöä, että ylimääräisestä opiskelusta olisi näille ihmisryhmille hyötyä myöhemmissä työ- tai opiskelupaikoissaan
Opetushallituksen edustajat muistuttivat, että tasokokeita tullaan yhä suorittamaan. Niillä ei vain ole ratkaisevaa roolia oppilaan valmistumisen edellytysten arvioimisessa. Kokeisiin osallistuminen on tätä nykyä vapaaehtoista. Viime keväänä kolmasosa lukiolaisista jätti osallistumatta, eli oppilailla ja heidän vanhemmillaan ei välttämättä ole enää tietoa nuoren osaamistasosta suhteutettuna yleiseen tasoon ja vaatimuksiin.
<blockquote>Kokeisiin osallistuminen on tätä nykyä vapaaehtoista. Viime keväänä kolmasosa lukiolaisista jätti osallistumatta</blockquote>
Valmistumisvaatimuksia höllennettiin alun perin pandemian aikana koulujen ollessa kiinni, ja kun kokeita ei pystytty toteuttamaan systemaattisesti kaikissa kouluissa. Tämän seurauksena lainsäätäjät ovat vaatineet perusteellisempaa selvitystä koulujen valmistumisvaatimuksista. Erityistä huomiota vaadittiin &#8220;värillisten ihmisten&#8221; tilanteeseen.
Oregonin opetushallitus esitti, että vanhoista vaatimuksista lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan osaamisen suhteen tulisi luopua pysyvästi. Koska osavaltion lainsäätäjät eivät vielä muodostaneet asiasta lopullista kantaansa, päätti opetushallitus jatkaa toistaiseksi höllennettyjä käytäntöjään.
Valmistumiskriteerien höllentämistä vastustaneen Drazanin mukaan vaatimustasojen madaltamiselle ei ole tarvetta, vaan koulujen tulisi panostaa pikemminkin tulosten parantamiseen.
&#8220;[Opetus]hallitus ei ole onnistunut käsittelemään siitä, mikä sen oma vastuu on osavaltion heikentyneistä oppimistuloksista. Sen sijaan ne syyttävät työkalua, jolla mitataan opiskelijoiden kykyä lukea, kirjoittaa ja laskea.&#8221;, Drazan ilmoitti julkisesti. &#8220;On harmillista, että nämä byrokraatit, joita ei ole valittu tehtäviinsä vaaleilla, päättivät sivuuttaa yleisön näkemykset ja jatkaa tiellä, joka välttelee vastuuta oppilaiden oppimistuloksista.&#8221;
Oregonin paikallista kehittämistä ja koulutusta tukevan säätiön johtaja Whitney Grubbs otti näkyvästi kantaa viimeaikaista kehitystä vastaan. Hänen mukaansa valmistumisvaatimusten madaltaminen ilman ehdotuksia korvaavista, toimivammista käytännöistä &#8220;altistaa päättäjät uskomaan, että osavaltiomme madaltaa vaatimuksia keinotekoisesti naamioidakseen epäkohtia&#8221;.
Hänen mukaansa tilanne on omiaan lietsomaan ennakkoluuloja väestöpohjan ja koulumenestyksen välisestä suhteesta.
<h4>Suomen Pisa-tulokset laskevat kuin lehmän häntä</h4>
Uutiset Yhdysvalloista tulevat samaan aikaan, kun Suomessa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pisa-tulokset-puhuttivat-kyselytunnilla-vasemmistoministerin-aikana-ei-oppimistuloksia-saatu-kaannettya-nousuun/">käydään keskustelua</a> heikentyneistä Pisa-tuloksista. Oppimistulosten romahdus ja paine riman madaltamiseen näyttävät siis olevan laajempi ilmiö länsimaissa.
Vuonna 2021 Suomen Perusta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/uutuuskirja-vasemmistoradikaalien-myllertama-peruskoulu-on-palautettava-raiteilleen/">pureutui</a> nykyisen suomalaisen koululaitoksen ongelmiin raportissaan &#8220;Koulukirja – Kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta&#8221;. Selvityksen mukaan perusasiat tietojen ja taitojen oppimisesta on uhrattu aatteellisen projektin alttarilla. Perinteiset, selkeät ja toimivat käytännöt on hajotettu mm. asennekasvatuksen, &#8220;inkluusion&#8221;, digitalisaatiopöhinän, ilmiöoppimisen ja itseohjautuvuuden nimissä.

Mitäh? Kokeisiin osallistuminen on nykyään vapaaehtoista – Oregonin osavaltio ei vaadi enää lukiolaisilta luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa mittaavan testin läpäisyä

Koululaisten oppimistasoa vertailevan kansainvälisen Pisa-tutkimuksen tulos on sokki saksalaisille. 15-vuotiaiden nuorten lasku- ja lukutaito osoittautui kehnommaksi kuin koskaan kahdenkymmenen vuoden mittausjakson aikana. Toimittaja Pertti Rönkkö raportoi Berliinistä. 
Kun laskutaito oli neljä vuotta sitten huono 22 prosentilla kaikista oppilaista, niin nyt heidän osuutensa on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 30 prosenttia 15-vuotiaista ei osaa esimerkiksi laskea tavaroiden arvoa eri valuutoissa.
Tulokset ovat lähes yhtä huonoja lukutaidon kohdalla. Joka viides koululainen ei ymmärrä keskipitkästä tekstistä sen olennaista sisältöä.
Erityisen huonosti menestyivät maahanmuuttajaperheiden lapset, joita on koululaisista 26 prosenttia. Edellisessä tutkimuksessa lukemisongelmia oli 63 prosentilla, nyt 67 prosentilla.
<h4>Kotien varallisuuserot vaikuttavat</h4>
Saksan opetusalan ammattiliiton mukaan eräs syy maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksiin ovat liian suurien luokkakokojen ja pätevien opettajien puutteen lisäksi kieliongelmat sekä vanhempien huono sosiaalinen asema.
Kotien varallisuuserot ja vanhempien koulutustaso heijastuvat Saksassa oppimistuloksiin enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Eräänä selittävänä tekijänä pidetään koronaa. Koulurakennukset olivat Saksassa pandemian aikana kiinni keskimäärin kolme kuukautta, mikä oli kauemmin kuin useissa muissa maissa.
Monet oppilaat valittivat opettajien innottomuutta pitää heihin yhteyttä etäopetuksen aikana. Etäopetus ei tuottanut toivottua tulosta huonon digitaalitekniikan takia.
Berliiniläisessä Tagesspiegel-lehdessä muistutetaan, miten myös aikoinaan koulutuksesta vastaavien saksalaispoliitikkojen opintomatojen kohteena ollut ”Pisa-Suomi” on romahtanut aikaisemmilta kärkipaikoilta.
<h4>Heikko koulumenetys tuo jättilaskun</h4>
&#8211; Saksalaisten koululaisten suoritusten heikkeneminen aiheuttaa suuria huolia. 15-vuotiaiden suoritukset matematiikassa ja lukemisessa ovat kokonaisen kouluvuoden verran jäljessä siitä, missä oltiin vuosia sitten. Tällaista takapakkia ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, sanoo koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Ludger Wössmann ifo-taloustutkimusinstituutista.
Hänen mukaansa nyt on alemmalle tasolle kuin missä Saksassa oltiin yli 20 vuotta sitten.
Instituutissa on laskettu, että jälkeenjääminen Pisa-tuloksissa, kuten nyt matematiikassa tulee maksamaan Saksan taloudelle vuosisadan loppuun mennessä noin 1400 miljardia euroa.
<h4>Tasapäisyydestä luovuttava</h4>
Saksalainen AfD-puolueen hallituksen jäsen Carlo Clemens näkee eräinä huonon menestyksen syinä yhtenäisyyskoulujärjestelmän sekä koulujen ja opettajien ylikuormituksen.
Hänen mukaansa tilannetta voitaisiin korjata luopumalla luokkien homogeenisuuden vaatimuksesta, palauttamalla erityisopetus heikoimmille oppilaille, pienentämällä luokkakokoa sekä järjestämällä siirtolaislapsille kieliopetus ennen koulun alkua.
Clemensin mielestä opetuksessa olisi nostettava saksan kieli ja matematiikka etusijalle.

Saksalaiskoululaisten oppimistulokset romahtivat – Saksa Pisa-sokissa

Perussuomalaiset ovat vuosikymmenen ajan varoittaneet siitä, mitä maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä on tapahtumassa. Todellisuus alkaa pikkuhiljaa tihkua myös perinteiseen mediaan. Iltalehti on huomannut koululaitoksen olevan ajautumassa ojaan voittoisalta Pisa-polulta.

Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee">analyysissaan</a> perehtynyt Venla Berneliuksen ja Heidi Huilan <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162857">raporttiin</a> koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä. Nurmi sai raportista ilmeisen ahaa-elämyksen meneillään olevasta kaaoksesta. 
Herätyksen toimittaja toki olisi voinut saada jo paljon aikaisemminkin. Ihan vain kuuntelemalla isolla korvalla perussuomalaisten sanomaa.
”Vertaisoppimista ei tapahdu”
Suomessa on asuinalueita ja niiden kouluja, joissa äidinkieleltään suomenkieliset oppilaat ovat jo jääneet vähemmistöksi. Suomen kieltä ei puhuta välitunneilla, vaan jotakin vaikkapa Turun Varissuon yli 100 eri kielestä. Varissuon kouluissa vieraskielisten osuus oppilaista on jopa 90 prosenttia.
Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kuvaa koulun arkea Bernelius&amp;Huilan raportissa:
-Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu.
-Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa.
”Suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin”
Lauri Nurmi kirjoittaa, että oppimisvaikeuksien seurauksena ”suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.” 
Seurauksena on Nurmen mukaan se, että ”puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.” Myöskään lasten vanhemmat eivät opi virallista kieltä ja kaiken tämän seurauksena segregaatio etenee, ja sen mukanaan tuomat ongelmat lisääntyvät.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho on huomioinut politiikan toimittaja Nurmen kirjoituksen ja <a href="https://twitter.com/Halla_aho">kommentoi</a> sitä Twitterissä.
”Nurmen ”analyysissä” ei ole mitään, mistä perussuomalaiset eivät olisi puhuneet ja varoittaneet jo vuosikymmenen ajan. Se on ollut Nurmen ja kaltaistensa mielestä rasismia ja fasismia. Sitä saa, mitä kerjää. Enjoy!”

Valtamediakin sen viimein huomasi: ”Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea”

OECD hyväksyi Ruotsin kiistellyt PISA-tulokset, kun hallituksen demariministeri niin halusi. Oppimistuloksista siivottiin pois alle 3,5 vuotta ruotsalaista koulua käyneet, ulkomailla syntyneet oppilaat. Muilla vertailumailla raja on yksi vuosi. &#8211; Tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista, sanoo Suomen PISA-johtaja Arto K. Ahonen Expressenin haastattelussa.

Ruotsalaiset hallituspoliitikot läiskivät kesän kynnyksellä toisiaan selkään nousujohteisten PISA-oppimistulosten takia. Ilon pilasi Expressen, joka selvitti, etteivät tulokset olleet yhteismitallisia muiden vertailuun osallistuneiden maiden kanssa. Myös Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/__trashed-2/">raportoi</a> epäselvyyksistä.
Ministeri pahoitti mielensä
Sosialidemokraattinen opetusministeri Anna Ekström pahoitti mielensä uutisoinnista ja valitti asiasta PISA-tutkimuksesta vastaavalle Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle. Ekström vaati, että Ruotsin tulokset on selvitettävä vielä kerran. Ruotsin Kansallinen koulutusvirasto Skolverket pääsi Expressenin mukaan <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sa-andrades-reglerna-for-att-godkanna-sveriges-resultat-/">vaikuttamaan</a> OECD:n selvitystyöhön.
Niinpä OECD:n selvitystyön perusteella Ruotsin PISA-tulokset lopulta hyväksyttiin vuodelta 2018. Sillä varauksella, että täsmälliset tulokset monilla osa-alueilla ovat puutteellisia. OECD tulkitsi siis tuloksia Ruotsin eduksi.
Suomi seuraa sääntöjä
Aiemmin oppimistuloksista sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat saaneet opetusta ruotsissa alle vuoden ajan. Nyt tuloksista siis sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka olivat saaneet opetusta ruotsin kielessä maksimissaan 3,5 vuotta.
&#8211; Nämä ovat säännöt ja niiden mukaan mennään, toteaa PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen.
&#8211; Olen keskustellut ruotsalaisten kollegoideni kanssa ja tullut siihen tulokseen, että he ovat antaneet kouluille liikaa valtaa päättää siitä, millaisia oppilaita jättävät tutkimuksen ulkopuolelle.
Suomi on sulkenut pois tutkimustuloksista ainoastaan ne ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat olleet suomalaisen koulujärjestelmän piirissä alle vuoden. Ahosen mukaan Suomi yrittää kuitenkin ottaa tutkimukseen mukaan niin monta oppilasta kuin mahdollista.
&#8211; Haluamme saada koulujärjestelmästä niin paljon tietoa kuin vain on mahdollista saada. Kyse on ennen kaikkea heikoimmista oppilaista, jotta he saavat tarvitsemaansa tukea.
&#8220;Kansainvälisissä vertailuissa puutteita&#8221;
Ahonen sanoo reagoineensa myös Kiinan PISA-tuloksiin, joissa ovat mukana vain tiettyjen alueiden koulut, joiden oppilaat ovat huippuluokkaa. Kansainvälisissä vertailuissa voi hänen mukaansa olla monenlaisia puutteita.
&#8211; Mutta jos PISA-tuloksia hyödynnetään ennen kaikkea sen selvittämisessä, kuinka kunkin valtion koulujärjestelmä oikeasti toimii, niin on Ruotsin oma menetys, jos tulokset vievät harhaan.
&nbsp;

Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista

Suomen taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt EU-vertailumaihin nähden. Työmarkkinoiden uusiutuminen on jäänyt tekemättä, sotea tai sosiaaliturvajärjestelmää ei ole uudistettu, kannustinloukut ovat ennallaan tai pahentuneet. Koulujärjestelmä sakkaa, julkisia menoja on kasvatettu surutta. Asumistuet ovat valtavia. Yritysten investoinnit ovat alentuneet uhkaavasti. VTT Heikki Koskenkylä kommentoi taloustilannetta Suomen Uutisille. 

Suomen talouden menestys oli Nokian huippuvuosina EU- ja euromaiden huipulla. Tämä kulta-aika kesti vajaat kymmenen vuotta ajalla 1999-2007. Suomea ihailtiin maailmalla laajalti. Suorastaan ihmeteltiin, miten kylmässä Pohjolassa on syntynyt elektroniikka-alan huippumaa.
<blockquote>Kaikki keskeiset taloutemme tunnusluvut ovat heikentyneet huomattavasti. Viime vuosikymmenenä Suomi on pudonnut EU-maiden keskikastiin ja uhkana on pudota vielä alemmaksi.</blockquote>
Globaalin finanssikriisin ja eurokriisin jälkeen tilanne on muuttunut dramaattisesti. Kaikki keskeiset taloutemme tunnusluvut ovat heikentyneet huomattavasti. Viime vuosikymmenenä Suomi on pudonnut EU-maiden keskikastiin ja uhkana on pudota vielä alemmaksi.
Menestyskautena Suomen tunnusluvut olivat huipputasoa, vastaavanlaista jaksoa ei meillä ole ollut aiemmin. Viennin voimakas kasvu nojautui etenkin Nokian kännyköiden menestykseen, mutta myös muu vientiteollisuus menestyi hyvin. Aiemmin Suomi oli kärsinyt vaihtotaseen kroonisesta alijäämästä, joka johtui kilpailukyvyn heikentymisestä. Sitä korjattiin useita kertoja suurilla devalvaatioilla. Nokian aikana vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:een kohosi jopa 7-8 prosentin tasolle. Euromaista vain Saksalla ja Hollannilla on ollut vaihtotaseen ylijäämä tätä tasoa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus viennistä nousi lähes 30 prosentin tasolle. Nykyisin tämä osuus on vain noin kymmenen prosenttia. Tavaravientimme koostumus on palannut perinteiseen jakaumaan. Vuoden 2008 jälkeen Suomella on ollut lähes jatkuva vaihtotaseen alijäämä. Samaan aikaan Ruotsi, Tanska, Saksa ja Hollanti ovat päässeet jatkuvaan ylijäämään. Vaihtotaseen kehitys on hyvä mittari maan kilpailukyvylle. Suomea vaivaa sekä kustannuskilpailukyvyn että reaalisen kilpailukyvyn puute. Kustannuskilpailukykymme heikkeni vuoden 2005 jälkeen huomattavasti, vuoteen 2017 mennessä peräti 15-20 prosenttia verrattuna kilpailijamaihin.
Suomen BKT:n kasvu oli Nokian menestysvuosina EU-maiden huippua, peräti 3,5 prosenttia vuodessa keskimäärin. Tämä oli loistava saavutus. Se oli EU-maiden huippua. Sen jälkeen olemme olleet yksi hitaimmin kasvavista EU-maista. Vasta vuonna 2018 BKT ylsi vuoden 2008 tasolle. Kuten monet ovat sanoneet, 2010-luku oli meille ”menetetty vuosikymmen”. Euron ensimmäisen vuosikymmenen aikana BKT asukasta kohden kasvoi reippaasti, noin 25 prosenttia yhteensä, mikä oli euromaiden huippua. Vuoden 2019 lopulla BKT per asukas oli vuoden 2007 tasolla! Ruotsissa BKT:n ja BKT per asukas kasvuluvut ovat olleet selvästi suuremmat ja ylittävät nyt vuoden 2007-2008 tason lähes 15 prosentilla. Olemme jääneet pahasti jälkeen Ruotsista kuten myös Tanskasta, Hollannista, Saksasta ja Itävallasta.
<blockquote>Suomi on tylysti pudonnut EU-maiden huipputasolta.</blockquote>
Nokian menestysaikana Suomen julkinen sektori oli paremmassa kunnossa kuin ehkä koskaan aiemmin. Julkisen sektorin alijäämä muuttui ylijäämäksi, joka oli suurimmillaan peräti viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällaisia lukuja näkee harvoin. Julkinen velka per BKT aleni 30 prosentin tasolle. Viime vuosikymmenellä kehitys kääntyi, velka-aste kohosi 60 prosenttiin ja vuosittainen alijäämä on ollut 1-3 prosentin tasoa. Samaan aikaan Ruotsilla, Tanskalla, Saksalla ja Hollannilla on ollut julkisen sektorin ylijäämä ja velka-asteet laskeneet roimasti. Koronan aika muuttaa lukuja, myös Suomessa, mutta ero tunnusluvuissa vertailumaihin säilyy edelleen merkittävänä. Useilla vertailumailla julkinen velka-aste oli ennen koronaa 35-40 prosenttia, Saksalla 58 prosenttia ja Suomella 59 prosenttia.
Työllisyysasteessa Suomi paransi tilannettaan myös huomattavasti, kun 1990-luvun laman jälkeen luku oli 65 prosenttia ja kohosi 2000-luvun alussa noin 72 prosentin tasolle. Ottaen huomioon talouden kasvuluvut, työllisyysasteen nousu jäi alle odotusten. Vertailumaissa päästiin 75-77 prosentin tasoille. Ero Suomeen nähden on huomattavan suuri ja kertoo siitä, että meillä on vakavia rakenteellisia ongelmia työmarkkinoiden toiminnassa ja kannustimissa. Ruotsiin verrattuna 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa peräti 15-prosenttiyksikköä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/koskenkyla-arviointineuvoston-raportti-antaa-karmean-kuvan-sanna-marinin-hallituksen-talouspolitiikasta-ei-tajua-riskeja-kasvattaa-julkisia-menoja-surutta/">alempi</a>.
Näiden vertailujen valossa voidaan sanoa, että Suomi on tylysti pudonnut EU-maiden huipputasolta. Toisaalta Suomea on kohdannut usea vakava taloudellinen shokki vuoden 2008 jälkeen. Merkittävin oli Nokian matkapuhelinten tuotannon loppuminen. Nokia kyllä menestyy verkkojen alueella, mutta sen vaikutukset Suomen talouteen ovat varsin vähäiset. Toinen shokki on ollut paperitehtaiden sulkeminen, mikä näyttää jatkuvan. Kolmas shokki oli Venäjälle viennin romahtaminen, mikä oli seurausta EU:n pakotteista Venäjää kohtaan. Neljäs shokki oli itse aiheutettu kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen, mikä alkoi jo vuonna 2005.
Näillä shokeilla ei kuitenkaan voida puolustella enää Suomen tilanteen olennaista heikentymistä vertailumaihin verrattuna. Koronapandemia puolestaan on ollut shokki kaikille maille. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen hallitukset ja etujärjestöt, EK ja ay-liike, ovat epäonnistuneet pahasti Suomen talouden kehittämisessä ja rakenneuudistuksissa. Olemme eläneet jo pitkään yli varojemme ja tämä meno näyttää vain pahenevan nykyisen hallituksen aikana.
<blockquote>Jos muutosta ei saada aikaan Suomi on vaarassa vajota EU-maiden heikoimpien maiden joukkoon.</blockquote>
Työmarkkinoiden uudistaminen on jäänyt tekemättä, Sotea ei ole uudistettu eikä nyt tekeillä oleva Sote-malli vakuuta lainkaan. Myöskään sosiaaliturvajärjestelmää ei ole uudistettu. Sen osalta on vain surutta kasvatettu menoja, mm. asumistukia, mutta kannustinloukut ovat jääneet ennalleen tai pahentuneet. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot ovat supistuneet alle puoleen huipputasoltaan. Koulujärjestelmä ei ole enää huipputasoa Pisan vertailuissa. Yritysten investoinnit Suomeen ovat alentuneet uhkaavan paljon. Samaan aikaan Suomella on kuitenkin EU- ja OECD-maiden suhteellisesti vertaillen suurimpia julkisia sektoreita. Vertailu on tehty julkiset menot per BKT-suhteella. Tämän seurauksena kokonaisveroasteemme eli kaikki verot suhteessa BKT:een on maailman korkeimpia. Palkkatulojen verotus on Suomessa varsinkin marginaaliverotuksen osalta poikkeuksellisen korkea. Jo keskituloiset ovat meillä korkeasti verotettuja verrattuna useisiin muihin maihin (<a href="https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kansainvalinen-palkkaverovertailu-2019.pdf">Veronmaksajat</a>). Ansiotulojen korkea veroaste on osin syynä myös siihen, että kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kehittyneet Suomessa keskimäärin heikommin kuin muissa pohjoismaissa vuosina 2011-2017 ja ilmeisesti sen jälkeenkin. Lähes puolessa Suomen kunnista käytettävissä oleva tulo jopa laski vuosina 2011-2017 (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-11191055">Yle uutiset</a>). Verotuksen lisäksi talouden hidas kasvu ja useita vuosia kestänyt taantuma on aiheuttanut näin negatiivisen kehityksen. Tuloerot maan eri alueiden välillä ovat kasvaneet.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Suomen on aika ryhdistäytyä. Jos muutosta ei saada aikaan Suomi on vaarassa vajota EU-maiden heikoimpien maiden joukkoon. Alkaneesta vuosikymmenestä voi tulla toinen menetetty vuosikymmen. Tämä merkitsisi elintason nousun pysähtymistä tai suorastaan alenemista. Hyvin koulutetut ja ammattitaitoiset työntekijät alkavat silloin muuttaa maasta pois, mikä olisi katastrofi. Olemme jäämässä ratkaisevasti jälkeen muista pohjoismaista. Nykyiseltä hallitukselta ei ole odotettavissa merkittäviä rakenneuudistuksia. Pääministeri korostaa jatkuvasti suuren julkisen sektorin merkitystä ja moittii yrityssektoria vastuuttomaksi. Hän ei ilmeisesti ole huomannut, että yrityssektorin osuus bruttokansantuotteestamme on 80 prosenttia ja julkisen sektorin 20 prosenttia. Toisaalta julkisen sektorin osuus työllisistä on peräti 30 prosenttia. Nykyhallitusta ei huoleta lainkaan maamme huippukorkea kokonaisveroaste. Ruotsissa jopa demarivetoinen hallitus on laskemassa ensi vuoden budjetissa palkkaverotusta merkittävästi.
Suomi tarvitsee uuden hallituksen, jonka tehtävänä on saada Suomi uuteen nousuun. Sen on tehtävä suuria uudistuksia ja lopetettava julkisen sektorin jatkuva kasvattaminen. Yrittäjyyttä ja investointeja on kannustettava monin keinoin ja verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava.

Suomi on pudonnut talouskehityksessä useiden EU-maiden kyydistä – Koskenkylä: “verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava”

Eduskunta käsitteli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettia tiistaina. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Riikka Purran mukaan hallituksen ohjelmassa ja budjetissa on paljon hyvää.

&#8211; Ammattikoulutuksessa olevia vakavia ongelmia pyritään korjaamaan, mutta valitettavasti liian vähäisin panostuksin. Amisreformi, lähiopetuksen väheneminen, opetusresurssit, yhä haasteellisempi oppilasaines ja muut vastaavat ongelmat eivät korjaannu hetkessä, mutta onneksi suunta on oikea. Myös peruskoulun opettamiseen lisätään määrärahoja, Riikka Purra sanoo.
Purra kuitenkin huomauttaa, että valitettavasti hallitus pitää opetusresursseja tärkeämpänä oppivelvollisuusiän nostamista, vaikka sillä ei itsessään ole vaikutusta ongelmien ratkeamiseen.
&#8211; Kyseessä on varsin kosmeettinen mutta kallis toimi, joka ei kykene tarraamaan kipeimmin huomiota vaativiin ongelmiin.
Osaamistaso laskee
Monet kansanedustajat kiittelivät täysistuntosalissa Pisa-tuloksia, Purra ei.
&#8211; Olemme huolestuttavalla tiellä, etenkin eritasoisten koulujen, eritasoisten oppilaiden ja sukupuolten välisten erojen kiihtymisen vuoksi. Ei ole syytä olla tyytyväinen.
Koululaisten osaamistaso laskee ja taidot heikentyvät kaiken aikaa, niin äidinkielessä kuin matemaattisissa aineissa. Esimerkiksi Vantaalla luetun ymmärtäminen on heikentynyt vuodesta 2016 kaikilla tutkituilla luokka-asteilla eli 3., 6. ja 9. luokilla.
&#8211; Tuloksiin vaikuttavat erityisesti maahanmuuttajien määrä, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oleminen tavallisissa luokissa eli inkluusio ja lasten kotiolot.
Ysiluokalta ulos ilman luku- ja laskutaitoa
Koulujen ongelmat ovat Purran mukaan paikoin hälyttäviä.
&#8211; Käytöshäiriöitä, lapsia, joilta puuttuvat normaalit sosiaalisen kanssakäymisen taidot, suuret erot osaamisessa ja oppimisessa, impulsiiviset lapset, jotka elävät peli- tai virtuaalimaailmoissa, sivistyksen ja oppimisen yhä surullisempi arvonlasku, pahoinvoivat perheet, maahanmuuton aiheuttamat ongelmat, joista saa puhua ehkä kaikkein vähiten.
&#8211; Peruskouluista pääsee ulos jatkuvasti käytännössä luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla ei ole elämänhallintaa. Syrjäytymistie on siinä valmiiksi taputeltuna.
Kouluihin tarvitaan arvonpalautus
Purra sanoo näkevänsä koulujen ongelmat paljon laajemmin kuin pelkkinä taloudellisten resurssien puutteina.
&#8211; Koulun ja oppimisen kulttuuri on muuttunut, osin vastauksena muuttuneeseen lasten ympäristöön, osin aktiivisesti tehtyjen pedagogisten virheiden seurauksena.
&#8211; Kouluihin tarvitaan arvonpalautus, perusasioihin, opetukseen ja oppimiseen, opettajan rooliin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, lisärahan lappaminen digiin ja monikulttuurisuushankkeisiin tai muut keinotekoiset apukeinot eivät auta.
Käsin kirjoittamisen innovaatio
Purra kertoo maanantain Helsingin Sanomissa olleesta jutusta, jossa kerrottiin espoolaisopettajasta, joka teki testin ja laittoi oppilaat kirjoittamaan historian muistiinpanot käsin, ilman laitteita. Oppilaiden koearvosanat paranivat keskimäärin kaksi numeroa.
&#8211; Jutun oli ilmeisesti tarkoitus olla positiivinen, mutta minut se sai surulliseksi. Olemme jo niin syvällä digihulluudessa, että yksinkertaiset asiat, kuten käsin kirjoittaminen ja sen hyödyt, unohtuvat.
&#8211; Lehti tekee jutun siitä, että opettaja on keksinyt käsin kirjoittamisen olevan hyödyllistä! No, toivottavasti hyvä käytäntö tästä sitten leviää.
Vaatimustaso palautettava
Kaikkein tärkeintä Purran mukaan olisi palauttaa kouluihin vaatimustaso.
&#8211; Luokka-asteelta toiselle ei saa päästää, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu. Suurin osa toisenkin asteen ongelmista johtuu peruskoulusta – siitä, että amikseen menee nuoria miehiä, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä.
Koululaitos tekee Purran mukaan ison virheen siinä, että ”uudistuu” liikaa.
&#8211; On kuitenkin niin, että juuri vanhalla koulujärjestelmällämme me pääsimme pitkälle, maailman parhaimpiin oppimistuloksiin, yhdeksi maailman koulutetuimmista kansoista – ilman ilmiöpohjaisuutta, ilman digihulluutta, ilman koko ajan lisääntyviä vapauksia.
&#8211; Olisipa hallituksella kanttia kurkistaa vaikka ihan vähän taaksepäin ja miettiä, missä voisimme palata takaisin vanhaan hyvään, Purra toivoo.

Koululaisten osaamistaso laskee – Purra: On syytä palata joissakin asioissa taaksepäin

Kansainvälisessä tiedeyhteisössä on hämmästelty sitä, mihin suuntaan Suomen koulujärjestelmä on matkalla. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen sijoitus oppilaiden taitoja mittaavissa Pisa-tuloksissa esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osalta on laskenut radikaalisti.

&#8211; Ongelma ei ole erilaisten opetusmenetelmien kokeilu, vaan kaiken uudistaminen päätä pahkaa pelkästään uudistamisen vuoksi, sekä toimivien perinteisten menetelmien jättäminen pois, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.
Opettajat väsyneitä, opetusta häiritään
Kansainväliset professorit ja koulutustutkijatkin ovat ihmetelleet ja harmitelleet sitä, miksi Suomessa alettiin uudistaa koulujärjestelmää ja tehdä ideologisia koulukokeiluja vastoin tutkimustietoa. Pisa-tuloksiin vaikuttavat monet tekijät, mutta tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että uusilla opetusmenetelmillä on suuri vaikutus oppimistulosten 
heikentymiseen.
&#8211; Yksi suurimmista syistä esimerkiksi opettajien jaksamisen vähenemiseen ja opetuksen häiriintymiseen on erityisoppilaiden sisällyttäminen tavallisille luokille. Erityisoppilaita sekä kieltä osaamattomia maahanmuuttajia tulisi opettaa omilla luokillaan kaikkien viihtyvyyden 
ja oppimisen parantamiseksi, huomauttaa PS-Nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen.
Muutoksia tehtävä harkiten
Perussuomalaiset Nuoret näkee, että hyväksi todettuja menetelmiä ei ole syytä mennä muuttamaan suin päin pelkästä uudistamisen halusta, vaan uudistusten tulee aina palvella asiaansa.
&#8211; Suomi oli aiemmin tunnettu hyvistä Pisa-tuloksistaan maailmanlaajuisesti; tehkäämme parhaamme 
maamme nostamisessa takaisin kärkikastiin.

PS-Nuoret: Suomi takaisin koulutuksen kärkikastiin

Opetusalan Ammattijärjestö <a href="https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/oaj-haluaa-opettajien-palkat-ja-tyoolot-kuntoon/">OAJ</a> kertoi aiemmin tällä viikolla, että se haluaa saada opetusalan palkat nousuun ja ”turvata opetustyön houkuttelevuutta työoloja kohentamalla”. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Riikka Purran mukaan vaatimus on ymmärrettävä, etenkin kun hakeutuminen opettajaopintoihin vähenee huolestuttavasti. 

Purra kuitenkin kritisoi OAJ:n kyvyttömyyttä huomioida todellisia käytännön opettajatyön ongelmia.
&#8211; Erilaisissa kyselyissä opettajat itse kuvaavat kohtaamiaan ongelmia usein hyvinkin suorasukaisesti, mutta OAJ:n ulostulot jäävät abstraktille tasolle. Ne vaativat lähinnä lisää rahaa ja opettajaprofession ulkokultaista turvaamista, millä ei kuitenkaan käytännön opettajantyössä ole juuri minkäänlaista merkitystä.
<h4>Osaamista laskee erityisesti monikulttuurisuus</h4>
Koululaisten osaamistaso laskee ja taidot heikentyvät kaiken aikaa, niin äidinkielessä kuin matemaattisissa aineissa. Esimerkiksi Vantaalla uusimman arvion mukaan luetun ymmärtäminen on heikentynyt vuodesta 2016 kaikilla tutkituilla luokka-asteilla eli 3., 6. ja 9. luokilla.
&#8211; Tuloksiin vaikuttaa Vantaalla erityisesti oppilaiden monikulttuurisuus, asiantuntijat ovat todenneet, Purra muistuttaa.
&#8211; Samaan aikaan Vantaa ottaa ”harppauksen kohti digitaalisen oppimisen uudenlaisia mahdollisuuksia” ja panee 11 miljoonaa digijuttuihin ja 6 miljoonaa lisää maahanmuuttaja-alueiden elvyttämiseen. Montako opettajaa tällä summalla saataisiin? Yli 200 vuodeksi, yli 50 neljäksi vuodeksi, Purra laskee.
<h4>Oppilaiden ja perheiden ongelmat siirtyvät luokkahuoneisiin</h4>
Purra kuvaa koulujen ongelmia paikoin hälyttäviksi.
&#8211; Käytöshäiriöitä, lapsia, joilta puuttuvat normaalit sosiaalisen kanssakäymisen taidot, kullanmurut, joita ei voi pakottaa, suuret erot osaamisessa ja oppimisessa, impulsiiviset lapset, jotka elävät peli- tai virtuaalimaailmoissa, sivistyksen ja oppimisen yhä surullisempi arvonlasku, pahoinvoivat perheet, maahanmuuton aiheuttamat ongelmat, joista saa puhua ehkä kaikkein vähiten, Purra luettelee.
Kansalaisten koulutustaso on kaiken kaikkiaan kääntynyt laskuun, ja siemen tälle kylvetään peruskoulussa.
&#8211; Se, mikä on tilanne kantasuomalaisten, pois lukien maahanmuuttajataustaiset, kohdalla, ei valitettavasti ilmene tilastoista. Koska kuitenkin tiedämme, että tietyistä maista tulevien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten koulutustaso on selvästi alempi kuin suomalaisilla, voimme otaksua, että suomalaisten koulutustason lasku ei ole niin dramaattinen. Vastaava arvio voidaan tehdä esimerkiksi laskevista PISA-tuloksista, Purra selittää.
<h4>Maahanmuuttajien erilainen suhtautuminen kouluun</h4>
Purra huomauttaa, että suomalaiset ovat perinteisesti arvostaneet koulua ja opettajia hyvin paljon.
&#8211; Koulu on lapselle tärkeä sosiaalinen yhteisö ja kiinnike yhteiskuntaan, kodin ja perheen jälkeen mahdollisesti tärkein, ja tämä näkemys on varmasti ollut yksi oleellisimmista maamme korkean koulutustason takaajana.
Monissa maahanmuuttajaryhmissä koulun ja opettajien arvostaminen ei ole samanlaista kuin suomalaisilla.
&#8211; Etenkin muslimiperheissä on varsin yleistä, että poikaoppilailla on ongelmia hyväksyä naisopettajan auktoriteettia. Vanhempien suhtautuminen lastensa koulunkäyntiin saattaa olla hyvin erilaista kuin mihin suomalaisten perheiden kohdalla on totuttu. Monet opettajat kertovat siitä, että vanhemmat eivät hyväksy lastensa heikkoja arvosanoja, vaan niistä tehdään jollain tavalla opettajan syy. Rasismi-kortti on ahkerassa käytössä.
&#8211; Myös käytösongelmia voidaan vähätellä eikä yhteydenottoihin reagoida. Selvityksissä on todettu, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat todellista osaamistaan parempia numeroita, Purra kertoo.
<h4>Opettajat uupuvat</h4>
Purran mukaan juuri tällaiset työolot vaikuttavat siihen, että jotkut opettajat uupuvat eivätkä viihdy työssään. Koulut, joissa on paljon maahanmuuttajia, saavat yhä enemmän erilaisia ”positiivisia” lisämäärärahoja, mutta varsinaiseen perusongelmaan näillä ei ole vaikutusta – varsinkaan kun maahanmuuttajien määrä koko ajan kasvaa.
&#8211; Tiukassa olevia rahoja opetukseen ja ”tavallisiin” kouluihin ne kuitenkin rokottavat. Vastaava ilmiö toteutuu myös ruohonjuuritasolla – kun luokassa on oppilaita, jotka eivät osaa kieltä ja joilta puuttuvat perustaidot, ja joihin opettajan aika ja energia kuluvat, on se pois kaikilta muilta oppilailta.
<h4>Kyse ei ole vain rahasta, taustalla todellisia virheitä</h4>
&#8211; Näen koulujen ongelmat paljon laajemmin kuin pelkkinä taloudellisten resurssien puutteina. Kulttuuri on muuttunut, osin vastauksena muuttuneeseen lasten ympäristöön, osin aktiivisesti tehtyjen pedagogisten virheiden seurauksena.
&#8211; Koululaitos tekee ison virheen siinä, että se vaatii koko ajan yhä vähemmän. Juuri vanhalla koulujärjestelmällämme me pääsimme pitkälle, maailman parhaimpiin oppimistuloksiin, yhdeksi maailman koulutetuimmista kansoista – ilman ilmiöpohjaisuutta, ilman digihulluutta, ilman koko ajan lisääntyviä oppilaiden vapauksia, Purra sanoo.
<h4>Rajat ja vaatimustaso palautettava</h4>
Purran mukaan kaikkein tärkeintä on palauttaa kouluihin vaatimustaso, josta ei jousteta tapauskohtaisesti esimerkiksi maahanmuuttajataustan takia. Erityisoppilaiden pitää saada tarvitsemansa tuki.
&#8211; Luokka-asteelta toiselle ei saa päästää, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu. Suurin osa toisenkin asteen ongelmista johtuu peruskoulusta – siitä, että amikseen menee nuoria miehiä, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaitokin on surkea. Syrjäytymistie on siinä valmiiksi taputeltuna.
&#8211; Kouluihin tarvitaan suuri arvonpalautus – perusasioihin, opetukseen ja oppimiseen, opettajan rooliin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, lisärahan lappaminen digiin ja monikulttuurisuushankkeisiin tai muut keinotekoiset apukeinot, joita hallituksella on takataskussaan, eivät auta, Purra sanoo.
Juttua muokattu 5.8. klo 9.35. Viimeisen kappaleen virheellinen termi opetusvelvollisuus muutettu oppivelvollisuudeksi.

Peruskouluihin pitää palauttaa rajat ja vaatimustaso – Purra: OAJ:n puheet eivät pureudu todellisiin ongelmiin

Hallitusohjelmaa viimeistelevät puolueet ovat demareiden johdolla sopineet oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle. Samalla toisen asteen kirjoista ja muista välineistä tulee maksuttomia. Nämä kaksi teemaa olivat erityisesti demareille kynnyskysymyksiä.

&#8211; Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut ajatusta. Ei siksi, että vastustaisimme kouluttautumista ja työllisyyden parantumista, vaan siksi, että kyse on hyvin perinteisestä vasemmistolaisesta laastaritoimenpiteestä, joka ei korjaa ainuttakaan niistä ongelmista, joita sen toivottaisiin korjaavan, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra.
&#8211; Hallitus esiintyy koulutusmyönteisenä ja haluaa esittää tekevänsä hyvää, mutta en pidättelisi hengitystäni vaikutuksia odotellessa, Purra sanoo.
Peruskoulujen ongelmat itse aiheutettuja
Purran mielestä suurin osa ongelmista juontaa peruskoulusta.
&#8211; Suuret erot eri koulujen välillä, yhä haastavampi oppilasaines, opettajan heikko auktoriteetti, oppilaiden omaan motivaatioon luottava vaativa opetussuunnitelma, digilaitteiden itseisarvo, keskittymishäiriöt ja oppimisvaikeudet ja erityisesti se, että minkäänlaisia takeita oppimisesta ei ole, ovat suistaneet entisen Pisan ykkösmaan huolestuttavaan luisuun, Purra sanoo.
Peruskouluun tarvittaisiin perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Luokalta toiselle ei saa päästää, mikäli tiettyä osaamista ei saavuteta. Etenkään tsemppi- tai säälinumeroita ei saa antaa ysiluokan päästötodistukseen.
&#8211; Kun peruskoulussa asioita katsotaan läpi sormien, ongelmat kasautuvat toiselle asteelle, erityisesti ammattikouluihin. Nuori, joka osaa hädin tuskin lukea ja kärsii elämänhallinnan ongelmista jo teini-iässä, ei selviä amiksessa, jossa lähiopetus on vähäistä eikä kukaan katso riittävästi perään. Ongelma ei tälläkään hetkellä ole se, ettei toiselle asteelle mentäisi, vaan se, että ammattikoulu keskeytetään niin usein, Purra sanoo.
Maahanmuutto aiheuttaa ongelmia kouluissa
Purra muistuttaa, että tutkimuksissa on käynyt esille, että erityisesti maahanmuuttajataustaisille oppilaille annetaan osaamistaan parempia numeroita, mahdollisesti kannustusmielessä. Tämä on hyvin ongelmallista.
&#8211; Mikäli me saisimme kunnollista dataa oppimisen laskusta ja koulujen ongelmista, havaitsisimme, että suurimmat ongelmat koskevat nimenomaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja maahanmuuttajien täyttämiä kouluja. Tällaista erottelua ei kuitenkaan vallitsevan ideologian mukaan saa tehdä, ja niinpä jatkamme näennäistä ongelmanratkaisua, ilman että varsinaista ongelmaa on edes tunnustettu, Purra kritisoi.
&#8211; Koulujärjestelmämme tarvitsee ehdottomasti toimenpiteitä. Opettaminen ja ihan perusasiat vaativat lisää resursseja. Monin osin kyse on myös ideologisesta muutoksesta. Siitä, mitä me haluamme koulun tekevän ja miksi. Lapsen ja nuoren kuuluu koulussa oppia asioita ja olemaan ihmisiksi. Miksi tätä pidetään nykyään niin vanhanaikaisena lähestymistapana?
Opettajaksi halutaan yhä vähemmän
Purra on erityisen huolissaan opettajan työn vetovoiman vähenemisestä.
&#8211; Sillä on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia, joita on vaikea korjata, kuten naapurimaamme Ruotsin tilanteesta voimme havaita, Purra huomauttaa.
Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että luokanopettajakoulutuksen vetovoima on romahtanut. Koulutukseen hakee lähes puolet vähemmän ihmisiä kuin viisi vuotta sitten.
&#8211; Opettajan työ on muuttunut erittäin paljon, ja vaikka osaaminen ja sitoutuminen on korkeaa, ei kukaan veny kaikkeen. Samaan aikaan ammattijärjestö OAJ tuntuu olevan kiinnostunut aivan toissijaisista asioista eikä riittävällä tavalla tuo esille opettajan työn kasvavia haasteita. Vastuuta monista asioista pitäisi palauttaa koteihin ja vanhemmille – ei opettaja voi pelastaa kaikkea, Purra sanoo.
&#8211; Mikäli me haluamme palauttaa suomalaisen koulun ja osaamisen huipulle, pitää myöntää tehdyt virheet. Koulun liiallinen liberalisointi, keskittyminen ideologisiin hankkeisiin, maahanmuuton ongelmien maton alle lakaisu ja ylipäätänsä hyväksi osoittautuneiden perusasioiden hylkääminen ovat kaikki syitä tähän tilanteeseen.

Purra: Hallitus jatkaa suomalaisen koulujärjestelmän alasajoa – oppivelvollisuuden pidentäminen ei korjaa ongelmia

Otsikot Suomen poikien ja tyttöjen valtavista eroista Pisa-testeissä ovat katteettomia. Suurin osa pojista pärjää Pisa-tulosten mukaan edelleen yhtä hyvin koulussa kun suurin osa tytöistä.

<blockquote>Suomen pojat jäävät tytöistä rajusti Pisa-testin ongelman­ratkaisussa – OAJ:n Luukkainen: ”Lukutaito ei selitä noin valtavaa eroa”</blockquote>
Näin mehevästi otsikoi <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005458535.html">Ilta-Sanomat</a> tiistaina. Lehden mukaan nyt julkaistu Pisa-tutkimuksen osa kertoo &#8220;huolestuttavan viestin suomalaisten 15-vuotiaiden poikien alisuoriutumisesta ongelmanratkaisua ja lukutaitoa vaativissa ryhmätöissä&#8221; (kursiivi lisätty).
<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/halyttava-tulos-73-maan-pisa-tutkimuksessa-tyttojen-ja-poikien-valinen-osaamisero-suurinta-suomessa/6665492">Mtv</a> otsikoi samaan tyyliin (kursiivi lisätty):
<blockquote>Hälyttävä tulos 73 maan Pisa-tutkimuksessa: Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero suurinta Suomessa</blockquote>
– Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, kommentoi opetusneuvos Tommi Karjalainen Ilta-Sanomien mukaan aiemmin STT:lle.
Mutta paljonko on 29 tai 48 pistettä?
<h4>Erot poikien ja tyttöjen välillä ovat kaikkialla pieniä</h4>
&#8211; Breaking news! – Suurin osa pojista pärjää Pisa-tulosten mukaan edelleen yhtä hyvin koulussa kun suurin osa tytöistä, valtiotieteen tohtori ja sosiaalityön yliopistolehtori Harry Lunabba kirjoittaa <a href="http://blogs.helsinki.fi/hlunabba/2017/11/23/breaking-news-suurin-osa-pojista-parjaa-pisa-tulosten-mukaan-edelleen-yhta-hyvin-koulussa-kun-suurin-osa-tytoista/">blogillaan</a>.
&#8211; Taas on saatu Pisa-tuloksia, jotka jälleen vahvistavat sen vankkumattoman tosiasian tyttöjen ja poikien koulueroista. Erot ovat pieniä – myös Suomessa missä tytöt tunnetusti sijoittuvat erinomaisille Pisa-pisteille kansainvälisissä vertailuissa!
Suomessa tytöt siis menestyivät sosiaalisessa ongelmanratkaisussa keskimäärin aivan loistavasti ja pojatkin kansainvälisesti vertailtuna varsin hyvin.
Sukupuolen verrattain pieni merkitys koulusuoriutumisessa ei Lunabban mukaan ole mikään uusi havainto, vaan tulokset ovat vuodesta toiseen hyvin samansuuntaiset tutkituista osa-alueista riippumatta.
Eron pienuus käy hyvin ilmi Lunabban blogilleen liittämästä grafiikasta, jossa poikien ja tyttöjen suoritusta kuvaavat kellokäyrät ovat hyvin lähellä toisiaan. Kuva esittää koko aineistoa, Suomessa erot ovat siis hieman suuremmat. Suomessakin sekä tyttöjen väliset että poikien väliset erot ovat dramaattisesti suuremmat kuin tyttöjen ja poikien välisen keskiarvon ero.
Lunabban mukaan tätä lohdullisena toistuvaa tutkimustietoa varjostaa yhteiskunnassa laajalti levinnyt populismi, jonka perusolemuksena on, että &#8220;provokaatioita ja kategorisia yleistyksiä arvostetaan enemmän kuin hienovaraisia analyysiä&#8221;.
&#8211; Pisa-uutisointi keskittyy älyvapaasti sukupuolten välisten keskiarvojen vertaamiseen – mistä muodostuu harha kahdesta yhtenäisestä sukupuoliryhmästä joidenka suoritukset poikkeavat selvästi toisistaan – tytöt menestyy ja pojat ovat putoamassa kärryiltä, Lunabba kirjoittaa.
<h4>Huonoiten suoriutuvien tyttöjen ja poikien määrä kasvaa</h4>
Lunabba itse kantaa erityistä huolta siitä, että se ryhmä, joka pärjää koulussa kaikista huonoimmin, kasvaa.
&#8211; Syitä tälle kehitykselle olisi syytä tukia tarkemmin! Onnistuuko integraatioon perustuvat tukitoimet säästökuurille laitetuissa kouluissa joissa luokkien oppilasmääriä kasvatetaan?

Älytön kohu Pisa-tuloksista – poikien ja tyttöjen erot ovat sittenkin varsin pieniä

Sivistysvaliokuntaan kuuluva kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) vahvistaisi opettajien auktoriteettia, puuttuisi häiriökäyttäytymiseen entistä tiukemmin ja harkitsisi kouluihin myös miesopettajakiintiöitä. Kivelä on hyvin huolestunut koulujärjestelmän rapautumisesta, eikä Suomi hänen mukaansa voi tuudittautua Ruususen uneen menneiden aikojen PISA-menestyksen takia. 

&#8211; Keskeinen osa kansallista menestystarinaamme on maamme hieno koulutusjärjestelmä, toteaa perussuomalaisten koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Kimmo Kivelä.
Hän muistuttaa, että Suomen koulutusjärjestelmämme toimivuutta on aikaisemmin ihasteltu eri puolilla maailmaa.
&#8211; Eri puolilta maailmaa on tehty tutustumismatkoja maahamme. Keskeisinä elementteinä koulutusjärjestelmässämme ovat tasa-arvoisuus ja opettajien korkea ammattitaito. Suomi onkin menestynyt loistavasti PISA-tutkimuksissa.
&#8211; Nyt on kuitenkin ilmassa huolestuttavia piirteitä, jotka uhkaavat rapauttaa koulutusjärjestelmäämme. Edellisten hallitusten aloittamat koulutussäästöt, joita myös nykyinen hallitus on valitettavasti joutunut jatkamaan, eivät voi olla näkymättä oppimistuloksissa ja koulutyön ilmapiirissä.
&#8211; On välttämätöntä, että koulutuksesta käydään laaja-alaista ja periaatteellista keskustelua yhteiskunnassamme. Takavuosien loistavan PISA-menestyksen myötä olemme tuudittautuneet liiaksi ruususen uneen, Kivelä muistuttaa.
Eriarvoistumiskehitys on kasvamassa ja jopa luku- ja kirjoitustaito on heikkoa monien kohdalla. Tällaisesta on Kivelän mukaan huolestuttavia seurauksia ja johtaa nuorten syrjäytymiseen.
&#8211; Mutta kaikki ei ole yksinomaan rahasta kiinni. Vuosien varrella opettajien työajasta yhä kasvavampi osuus kuluu muussa kuin varsinaisessa opetustyössä. Kotien ja koulujen yhteistyössä on myös paikoin parantamisen varaa ja vanhempien asenteissa lasten koulunkäyntiin tarvittaisiin muutosta.
&#8211; Enenevässä määrin tarvittaisiin kansalaistaitojen opetusta ja opettajien auktoriteettia tulisi vahvistaa toimivaltuuksia lisäämällä. Häiriökäyttäytymiseen täytyy voida puuttua.
Myös luokanopettajien koulutuksen ns. mieskiintiöitä tulisi Kivelän mielestä tulisi vakavasti harkita.
Opettajien täydennyskoulutusta on myös laiminlyöty – tämä saattaa pitkällä aikavälillä johtaa ryöstöviljelyyn.
Koulutyön yhteisöllisyyttä on Kivelän mukaan nakertanut myös esimerkiksi se, ettei kouluissa nykyaikana ole talonmiehiä, toisin kuin menneinä vuosikymmeninä. Merkityksettömän tuntuinen asia ensi kuulemalta, mutta hyvin inhimillinen ja yhteisöllisyyttä vahvistava. Talonmiehet olivat usein nuoria ymmärtäviä turvallisia aikuisia sekä eräänlaisia yhteyshenkilöitä opettajien ja koululaisten välillä.
Kivelä muistuttaa myös Perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Koulutuspoliittinen.pdf">koulutuspoliittisesta ohjelmasta</a>, jossa kiinnitetään huomiota koulutyön arjen käytännön kysymyksiin. Ohjelmassa painotetaan koulurauhan merkitystä sekä opettajille että oppilaille.
&#8211; Ohjelma onkin saanut konkreettisuudestaan runsaasti kiitosta. Asiat eivät sittenkään ole äärimmäisen monimutkaisia. Arkijärjen käytölle tulee antaa enemmän sijaa.