Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Poliittinen unioni

Suomen Perustan analyysissä <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/laajentuva-tulonsiirtounioni-vai-kehittyva-sisamarkkina-alue/">Laajentuva tulonsiirtounioni vai kehittyvä sisämarkkina-alue?</a> entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä tarkastelee Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut.

Euroopan unionia markkinoidaan Suomen kaltaisia pieniä jäsenvaltioita hyödyttävänä sisämarkkina-alueena, jonka tavoitteena on haastaa taloudellisesti Yhdysvallat ja Kiina. Tästä huolimatta alueen sisämarkkinoiden kehittyminen on jäänyt laajentuvan poliittisen unionin luomisen jalkoihin, eikä alueen taloudellinen kehitys ole pysynyt kilpailijoiden vauhdissa.
Suomen Pankin osastopäällikkönä toiminut valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi tässä katsauksessa Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut. Lääkkeeksi Koskenkylä tarjoaa unionin laajentumisen laittamista jäihin ja keskittymistä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen.
EU:n talouden ja tuottavuuden kasvu pysähtynyt
Koskenkylän analyysissä kerrotaan, että EU:n sisämarkkinoiden kehittyminen sekä talouden ja tuottavuuden kasvu ovat pysähtyneet. Unionin talous on jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kehityksestä, joihin verrattuna alueella on erittäin vähän korkean teknologian, digitalisaation ja tekoälyn yrityksiä.
EU:sta piti tulla tehokas talousalue, jossa markkinakuri toimii. Yritystukia ja sääntelyä on kuitenkin lisätty jatkuvasti, ja yhteinen velka sekä tukipolitiikka ovat kasvaneet. Tämä kehitys jarruttaa sisämarkkinoiden syventämistä.
Laajentuminen laitettava jäihin
Koskenkylän mielestä EU:n tulisi keskittyä laajentumisen, poliittisen unionin ja tulonsiirtojen sijaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Laajentuminen tulee siirtää myöhempiin aikoihin, ja Ukrainaa voidaan avustaa esimerkiksi jonkinlaisella assosiaatiosopimuksella.
Pääomamarkkinaunionin osalta tarvitaan tarkkarajaisia toimenpiteitä, kuten konkurssilainsäädännön harmonisointia, mutta ei verotuksen yhdistämistä tai pääomamarkkinaunionin nimissä kaupattuja yritystukia.
&nbsp;

VTT Koskenkylä: EU:n keskityttävä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen

The Wall Street Journal (WSJ)  <a href="http://online.wsj.com/articles/draghi-is-looking-to-a-turbulent-time-ahead-1409604243">aprikoi</a> niitä syitä, miksi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi piti keskuspankkiirien kokouksessa Yhdysvalloissa puheen, missä hän <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/ekp-valaytti-talouskurista-lipsumista/">vihjaili</a> euroalueelle uusia talouspoliittisia tuulia.
Euroalueen talouskasvu pysähtyi keväällä, ja inflaatio on jatkanut hiipumistaan pitkin kuluvaa vuotta, mutta tämä johtui pääosin energian hinnan laskusta, jonka pitäisi vain piristää kulutusta. Samaten euro on heikentynyt Yhdysvaltain dollaria vastaan. Euron korkeaa kurssia on valiteltu useasta suunnasta alkuvuoden aikana.
<h4>Ilman poliittista unionia kohti vaikeuksia</h4>
WSJ toteaakin, että &#8220;poliittisessa unionissa&#8221; taloussokkeja tasataan ja riskejä levitetään. Jos tämä on kunnossa, niin velkamäärä koko unionissa voisi olla suurempi alhaisella korolla. Näin ei kuitenkaan ole euroalueella. Yhteisvastuullisista kriisirahastoista ja pankkiunionista huolimatta euroalueen jäsenmailla on vähemmän työkaluja taistella talouskriisejä vastaan kuin itsenäisillä valtioilla. Koska &#8220;poliittinen unioni&#8221; puuttuu, joutuvat jäsenmaat huoltamaan itse itsensä velkamäärien ja kilpailukyvyn suhteen.
WSJ esittää mielenkiintoisen kysymyksen: entäpä jos Draghilta on loppunut usko siihen, että euroalueelle voisi edes syntyä tällaista poliittista unionia?
Lehti palaa heinäkuuhun 2012, jolloin Draghi totesi tekevänsä kaikkensa euroalueen eheyden eteen. Silloin Ranskan presidentti François Hollande ilmoitti tiukentuvasta finanssipolitiikasta. Se pysäytti kasvun, rapautti luottamuksen ja lähetti työttömyysluvut kasvuun.
Italiassa silloinen pääministeri Mario Monti oli vääntänyt kättä työlainsäädännön uudistuksista, jotka vesittyivät puolen vuoden taistelun jälkeen. Tämän jälkeen hallituksesta oli tullut poliittisesti voimaton, eikä se enää pystynyt uudistuksiin. Montin seuraaja, Enrico Letta, joutui toteamaan uudistusten tekemisen ylivoimaisen vaikeaksi. Italian talouskasvu hyytyi.
Lopputuloksena on, että euroalue on vain entistä haavoittuvaisempi uusien taloussokkien edessä. Velkojen suhde tuotantoon on kasvanut, työttömyys ei ole helpottanut kuin nimeksi ja nyt manner on jopa uhkaavasti vajoamassa deflaatioon.
Taloussokkeja saattaa hyvinkin olla tulossa erityisesti Venäjän ja Ukrainan tilanteen vuoksi. Lisäksi lehti viittaa &#8220;eteläisen rajan&#8221; ongelmiin.
WSJ arvelee, ettei Draghin kurssimuutosta välttämättä oteta Berliinissä riemulla vastaan.

WSJ: Eikö Draghikaan enää luota Euroopan poliittiseen unioniin?