Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Rantanen Euroopan neuvostossa: Meillä on velvollisuus suojella kansalaisiamme

Lakivaliokunta torjuu kannabiksen laillistamisen

Vilhelm Junnila: USA ei ole hylkäämässä Eurooppaa, mutta maanosan on vahvistettava itseään

Pirhan aluevaltuustopoliitikot pelaavat pirkanmaalaisten rahoilla – puolueille kohdennetut leikkaukset otetaan asukkaiden ja työntekijöiden palveluista

Segregaatio ei katoa Ruotsista – ongelmalähiöiden määrä ennallaan

Hallitus esittää datakeskusten verotuen poistamista – Koskela: Suomella ei ole varaa automaatiotukiin

Strandman iloitsee esityksestä sudenmetsästyksen sallimiseksi – karhu ja ilves mukana kiintiöissä

EU:n sisäministerit yhteisymmärrykseen maahanmuuton kiristyksistä: Turvapaikkaprosessi voidaan jatkossa siirtää EU:n ulkopuolelle

Antikainen: Suden kiintiömetsästys alkaa – demarit valiokunnassa painavat jarrua

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Eduskunta hyväksyi kevennykset perintöveroon – Vigelius: ”Yhä useampi suomalainen vapautuu verosta kokonaan”

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Raimo Sailas

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) ehdottaa kolumnissaan maataloustulolakia, jolla helpotettaisiin ahtaalle ajettujen maataloustuottajien tilannetta. 

KOLUMNI | Ennen EU-jäsenyyttä Suomessa oli maataloustulolaki. Valtio ja tuottajajärjestöt kävivät määräajoin tuloneuvottelut. Niissä sovittiin tulotaso, joka turvasi viljelijöille toimeentulon, tuotannon kehittämisen ja talouden vakauden kohtuullisesti kaikissa tilanteissa. Järjestelmä oli toimiva, tosin monimutkainen. Muistelen, että sen hallitsi tarkoin vain silloiset MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto ja valtiosihteeri Raimo Sailas.
Nyt maatalous on äärimmäisen vakavassa kriisissä. Sen ovat aiheuttaneet EU ja kotimaiset päättäjät sekä kahden viime satokauden vaikeat sääolot. Maataloustuottajat on ajettu byrokratian, markkinavoimien, kaupan ja velkojien armoille. Koko elintarviketaloutemme uhkaa romahtaa, ellei pikaisiin toimenpiteisiin ryhdytä. Näin on käymässä keskustalaisen maatalousministerin aikana!
Euroopan keskuspankki joutuu pian mm. lopettamaan valtavaksi paisuneen roskalainojen osto-ohjelmansa, jolloin korkotaso lähtee nousuun. Brexit johtaa EU:n maataloustukien leikkauksiin. Näitä ja muuta kustannusten nousua velkaantuneet viljelijät eivät kestä.
Tarvitaan uusia, nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. On myös muistettava, että kotimaisessa elintarvikeketjussa on suuri määrä työpaikkoja, joista pääosa on maaseudulla.
On säädettävä uusi maataloustulolaki. Sillä pitää jakaa kotimaisten elintarvikkeiden kuluttajahinta alkutuottajan, jalostuksen, kuljetusten ja kaupan kesken oikeudenmukaisesti. Se ei ole helppoa, mutta välttämätöntä.
Kuluttajahintojen ei tarvitse lain johdosta nousta. Nykyhinta vain pitää jakaa niin, että jokainen ketjun osa saa siitä sellaisen osuuden, joka kattaa kaikki tuotanto- ja investointikustannukset ja lisäksi takaa kohtuullisen tuoton jokaiselle osalliselle, myös viljelijälle.
Laki on välttämätön maatalouden pelastamiseksi. Suomen hallituksen tulee harjoittaa ”unkarilaista” EU-politiikkaa eikä pidä antaa Brysselin byrokraattien tuhota maatalouttamme. Tässä asiassa ei pidä nöyristellä.
Kysymys on aivan perustavaa laatua olevasta asiasta. Jos Suomessa ei ole oman kansan kulutusta vastaavaa tuotantoa keskeisissä tuotteissa, kansakuntamme ei ole itsenäinen eikä turvassa. Laadukkailla tuotteilla on myös vientikysyntää.
Laki on järeä ase, mutta se on tarpeen kotimaisen puhtaan ruuan ja sen tuottajien turvaamiseksi.

Toimi Kankaanniemi turvaisi kotimaisen ruoan tuotannon ja tuottajien aseman maataloustulolailla

Yhteisvaluutta euroa on pidetty Suomessa menestystarinana vailla vertaa. Ennätyspitkä lama ja Suomen talouden pysyminen alle kahdeksan vuoden takaisten lukujen eivät ole onnistuneet horjuttamaan luottamusta euroon. Vikaa on haettu aina muualta. Nyt osa Suomen talousasiantuntijosita alkaa kallistua sille kannalle, että euro on Suomelle vikatikki.
Euron pysyminen kasassa johtuu ennen kaikkea siitä, että siihen on ladattu rutkasti poliittista liimaa. Yhteisvaluutan säännöistä piti tehdä tiukat, sillä muutoin siihen ei olisi saatu houkuteltua mukaan tarkan taloudenpidon maita. Säännöt ovat jääneet kuitenkin pitkälti kuolleiksi kirjaimiksi.
– Luulin, että perussopimuksista pidetään kiinni. Jos Maastrichtin sopimuksesta olisi pidetty kiinni, euro olisi hajonnut vuonna 2012, <a href="http://www.uusisuomi.fi/raha/103644-putin-pomppisi-riemusta-jos-euro-hajoaisi" target="_blank">toteaa</a> ajatushautomo Eurothinktankin jäsen Stefan Törnqvist Uudelle Suomelle.
Törnqvist on toiminut talousalalla pitkään niin Ålandsbankenissa kuin yksityisellä varainhoidonkin puolella sijoitusjohtajana.
<h4>Nordean Kangasharju: &#8221;Tyhmä päätös&#8221;</h4>
Kesän aikana kritiikkiä eurolle on alkanut sataa myös muilta suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pitää Suomen liittymistä euroon &#8221;tyhmänä päätöksenä&#8221;. Kangasharju kertoo Ilta-Sanomien <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441095086437.html" target="_blank">haastattelussa</a>, ettei Suomi ole lähivuosina pääsemässä pinnalle.
– Vaara on nyt sitten se, että jos Eurooppa jatkaa sitä kasvua mikä siellä nyt on, Euroopan keskuspankki joutuu nostamaan korkoa vuonna 2018, Kangasharju valottaa tulevaisuuden näkymiä.
Kangasharjun mukaan korkotason nosto olisi haitallista Suomelle maamme rämpiessä vielä taloussuossa. Näin hänen mukaansa käy, jos maailmantalouden rakenne ei muutu. Investointien pitäisi lähteä maailmalla ensin kunnolla käyntiin.
Suomi kulkee muun euroalueen osalta vastavirtaan. Yhteisellä rahapolitiikalla ei voida huomioida Suomen kurimusta, sillä liian löysä rahapolitiikka ylikuumentaisi taas muuta euroaluetta.
Kangasharju ei näe euron heikentymistä Yhdysvaltain dollaria vastaan riittävänä apuna, sillä Suomen tärkeimpien kauppakumppanien kanssa euro on pahimmillaan vahvistunut. Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu ovat heikentyneet euroa enemmän. Saksaan nähden ei muutosta ole tiedossa, koska molemmilla on käytössä sama valuutta.
Hän kuvaakin Suomen eurojäsenyyttä nettovaikutukseltaan tappiolliseksi. Jos maailma pysähtyisi tänään, niin Suomen liittyminen euroon olisi tulkittavissa tyhmäksi päätökseksi. Kangasharju toivoo tilanteen paranevan, vaikka ei talouskatsauksen osalta juuri päivänpaistetta näekään.
<h4>Sailas: &#8221;Epäonnistunut eurohanke&#8221;</h4>
Pitkän uran valtiovarainministeriössä tehnyt valtiosihteeri ja ministerin arvonimen saanut Raimo Sailas lataa <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1440991231170" target="_blank">Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa</a> epäonnistuneen eurohankkeen tarvitsevan ihmettä  1990-luvun lopulla syntynyttä rahaliittoa hän kuvailee &#8221;kummajaiseksi&#8221;.
Sailas kirjoittaa valuuttaliitto EMU:n olevan epäonnistunut. Hän luettelee syyt näkemykselleen: euroalueen bruttokansantuote on edelleen pienempi kuin finanssikriisin puhjetessa, työttömyys on koholla ja euromaat ovat korviaan myöden veloissaan.
Euron ulkopuolelle jättäytyneet maat ovat toipuneet finanssikriisistä nopeammin ja paremmin. Euromaiden taloudenpidon eroja ei huomioitu. Säännöistä ei välitetty edes yhteisvaluuttaa muodostettaessa.
Sailaksen mukaan suurin sääntörike tehtiin kuitenkin silloin, kun niin sanottu no-bailout-sääntö heitettiin romukoppaan.
Sailas kritisoi ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen toimia, sillä Suomen finanssipoliittisesta määräysvallasta luovuttiin vähin äänin ja Suomi lainehti ajopuuna. Nyt Euroopan komissio hamuaa loputkin rippeet itsemäärämisvallasta itselleen.
Kansallisen rahapolitiikan tarpeet on uhrattu jo. Sailaksen mielestä nyt tulisi harkita tarkkaan sitä, mikä on Suomen kansallinen etu.
<h4>Korkman rahaliitosta: &#8221;Umpisolmussa&#8221;</h4>
Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman <a href="http://www.hs.fi/talous/a1305980316066" target="_blank">piti puheen</a> kansanedustajille Suomen talouden tilasta.
Korkman ei lyttää rahaliittoa täysin maan rakoon. Hän huomioi sen, että Suomen työmarkkinajärjestelmä ei tunnu olevan vain yhteensopiva yhteisvaluutan tarvitsemien joustojen kanssa.
– Suomen kannalta jäsenyys rahaliitossa yhdistettynä työmarkkinajärjestelmäämme on kyllä erityisen hankala yhdistelmä, Korkman tuskailee.
Korkman viitannee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetämän perusporvarihallituksen tavoitteeksi asetetun yhteiskuntasopimuksen kariutumiseen. Työmarkkinaosapuolet eivät saaneet yhteistä toimintalinjaa muodostettua. Rakennusliitto on todennut &#8221;<a href="http://kossi.rakennusliitto.fi/blogi/isot-ja-pienet-asiat/" target="_blank">pysäyttävänsä Suomen</a>&#8221;, jos hallitus esittelee jotain palkansaajia todella heikentäviä toimia.
Eurooppalaiset päättäjät ovat kuvanneet eurojärjestelmää polkupyöräksi, joka kaatuu jos pyörällä ei liikuta koko ajan. Korkman toteaa Suomen olevan euron kanssa umpisolmussa, jossa ei päästä etenemään eikä peruuttamaan.
Myös Korkmanin mielestä Suomen liittymistä euroon voi pitää virheenä. Hänen mielestä jäsenyys on kuitenkin ikuinen.
Kreikan tila osoittaa myös toisen yksityiskohdan: liittovaltiossa pienellä jäsenmaalla ei ole järin suuria keinoja toimia kansalaistensa etujen turvaajana. VTT Peter Nyberg kirjoittaa blogissaan, että Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tulisi rajata selkeät ehdot <a href="http://www.peternyberg.net/2014/07/18/kansalaisille-tarjolla-naennaiskeskustelua/" target="_blank">etukäteen</a> siitä, mitkä valtaoikeudet suostumme luovuttamaan pois ja mitkä emme.
Nybergin mukaan Suomi on hiljaa myöntymällä luovuttanut valtaoikeuksiaan pois. Tällä tavoin toimimalla ei todennäköisesti saavuteta kansallista etua.

Talousasiantuntijoilta voimakasta eurokritiikkiä – ”tyhmä päätös”, ”Suomi umpisolmussa”