Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Ilmastopaniikista realismiin – ilmastopolitiikkaa ei enää tehdä pelkän hyveposeerauksen vuoksi

Ministeri Lulu Ranne palkittiin Kolamies-patsaalla merkittävästä työstä asfalttialan eteen – ”Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä”

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

Rauma

UPM aikoo sulkea yhden Rauman paperitehtaan kolmesta paperikoneesta. Yt-neuvottelut ovat alkaneet ja lähes kolmannes tehtaan työntekijöistä saa lähtöpassit. UPM perustelee sulkemista kustannuskilpailukyvyttömyydellä. Perussuomalaisten Matti Putkonen syyttää Rinteen hallituksen ilmastopolitiikkaa siitä, että suomalaiset duunarit joutuvat kilometritehtaalle.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ennustaa suomalaiselle teollisuudelle synkkää kohtaloa vihertymisen kourissa.
&#8211; Rinteen hallituksen todellinen ilmastoteko on ajaa Suomesta maailman puhtain teollisuus maailman eniten saastuttaviin maihin ja pakottaa suomalaiset duunarit siinä sivussa kilometritehtaalle, Putkonen jyrähtää.
&#8211; Suomalainen teollisuus tulee toden totta vihertymään. Työntekijöiden turvasaappaat, trukit tai rekat eivät enää jatkossa kulje suomalaisten tehtaiden pihamailla. Rikkaruohot valtaavat teollisuuden autioituvat piha-alueet, Putkonen maalailee.
<h4>Logistiikkakustannusten kasvu on myrkkyä</h4>
Putkosen mukaan ministerit Antti Rinne ja Katri Kulmuni eivät ymmärrä teollista toimintaa ja sen logiikkaa, eivätkä eri kustannustekijöiden vaikutusta teollisuuden toimintaedellytyksiin.
&#8211; Logistiikkakustannusten kasvattaminen on myrkkyä kaukana markkinoista olevan maan kilpailukyvylle. Tästä perusasiasta oli kyse, kun Rauman paperikoneen sulkemispäätös tehtiin. Hallituksen on turha kiistää ikäviä tosiseikkoja.
&#8211; Kyse ei todellakaan ole mistään TES-neuvotteluasetelmaan liittyvästä pelistä. Sdp:n ay-johtajat yrittävät peitellä harhaisilla lausunnoillaan Rinteen hallituksen tekosia kuin kissa jätöksiään. Toivoisin teollisuusliiton johdolta jyrähdystä, joka herättäisi hallituksen syvästä viherkoomasta, Putkonen jatkaa.
Kilpailukyky heikkenee entisestään
Putkonen korostaa, että Rauman paperikoneiden kustannuskilpailukyky kilpailijoihin nähden heikkenee edelleen. Jo pelkästään yhden paperikoneen sulkeminen lisäsi kahden jäljelle jääneen kustannuksia, koska paperikoneiden yhteiset kiinteät kustannukset jaetaan kolmen sijasta jatkossa kahdelle.
&#8211; Valtion ensi vuoden budjetissa esitetyt polttoaineiden lisäkorotukset vaarantavat Raumalle jäävien kahden paperikoneen tulevaisuuden.
Putkonen vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden pelastamiseksi.
&#8211; Sdp:n ay-johtajat, käykää joukolla kertomassa ministereillemme, Rinteelle ja Kulmunille, että eurooppalaiset kilpailijamaamme tukevat fossiilisia polttoaineita käyttäviä teollisuusyrityksiään joko suorilla tai veropoliittisilla tuilla.
&#8211; Kilpailijamaamme toimivat näin, vaikka ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksen päästötavoitteisiin, Putkonen toteaa.
<h4>Myös jäljelle jääneet paperikoneet vaarassa</h4>
Suunnitelmat luopua yritys- ja verotuista ilman kompensoiva toimia, jotka varmistavat yhdenvertaisen kilpailuaseman suhteessa kansainvälisiin kilpakumppaneihin, sulkevat varmuudella Rauman kaksi viimeistä paperikonetta, Putkonen pelkää.
Hän korostaa, että suuren teollisen investoinnin vaikutusaika on vuosikymmeniä. Vastaavasti siirtymä fossiilisista polttoaineista sähköön teollisuuden energianlähteenä vaatii vuosikymmenten siirtymäajan.
Suomen Uutiset kertoi toisessa jutussaan Rauman paperitehtaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/rauman-paperitehtaalla-haikeat-tunnelmat-paperikoneeseenkin-voi-kiintya/">työntekijöiden</a> haikeista tunnelmista yt-neuvottelujen tulosta odotellessa.

Putkonen: Rinteen ja Kulmunin ilmastopolitiikka ajaa suomalaiset duunarit kilometritehtaalle

Rauman paperitehtaan työntekijöillä on nyt edessään yt-neuvottelut, joissa lähes joka kolmas saa lähtöpassit. Uuden työpaikan löytyminen tulee olemaan varsinkin vanhemmille työntekijöille vaikeaa. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta voisiko se tehdä jotain saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille paperikoneinvestoinneille?

UPM ilmoitti viime viikolla sulkevansa pysyvästi aikakauslehtipaperikoneensa Raumalla ja myyvänsä Chapellen sanomalehtipaperitehtaan Ranskassa. UPM:n tiedotteen mukaan nämä paperikoneet ovat kustannuskilpailukyvyltään UPM:n heikoimpia. Rauman PK2 aiotaan sulkea vuoden 2019 loppuun mennessä. Kahden jäljelle jäävän paperikoneen tuotanto jatkuu Raumalla normaalisti.
Arvioitu henkilöstön vähennys yt-neuvotteluissa on <a href="https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2019/09/upm-aikoo-vahentaa-paallystamattoman-paperin-tuotantokapasiteettia-varmistaakseen-kilpailukykynsa-euroopassa/">yhtiön tiedotteen</a> mukaan 179 henkilöä.
Tehtaalla tunnelmat ovat apeat. Työntekijöiden mietteet liikkuvat siinä, kuka saa jäädä tehtaalle. Ja mikä sitten eteen, jos ei saakaan jäädä.
&#8211; Kyllä sitä pelätty on, mutta tuli se silti puolittain yllättäen, kertoo Suomen Uutisten haastattelema Tomi Vainio, jolla on takanaan jo 22 vuoden työura Rauman paperitehtaalla.
<h4>Aikakauslehtipaperin tuotannossa on ylikapasiteettia</h4>
Tiistaiaamu viikko sitten alkoi töissä aivan normaalisti. Sitten kuulin, että tehtaan intranetiin on tullut jotain juttua sisäisestä tiedotustilaisuudesta, Tomi Vainio kertoo.
&#8211; Siitä sitten pelko ahterissa mentiin neukkariin, Vainio sanoo.
Työntekijöille lyötiin eteen kylmät faktat: kapasiteettitilanne on se, että enemmän valmistetaan kuin pystytään myymään, joten nyt on sitten Rauman kakkosen vuoro.
&#8211; Sitä on vähän pelättykin, koska kone ei ole oikein ollut kulullaan, Vainio kertoo.
Pohjimmainen syy ei kuitenkaan ole koneen vanheneminen vaan maailmanmarkkinatilanne. Aikakauslehdissä käytetyn SC-paperin tuotannossa on ylikapasiteettia, jota on purettu jo vuosia. Raumalla ylikapasiteettia purettiin jo vuonna 2013 sulkemalla PK3. Yhä harvemmat ihmiset lukevat paperilehtiä.
&#8211; Itsekin sitä ampuu omaan nilkkaan, kun katsoo tabletista Iltalehteä tai tuotekatalogeja, Vainio naurahtaa.
SC-paperille ei ole menekkiä, se on kylmä fakta.
Yt-neuvottelut koskevat kaikkia työntekijöitä
Syksyn mittaan Rauman paperitehtaan kuudesta sadasta työntekijästä 179 joutuu lähtemään.
&#8211; Irtisanomisen uhka koskee kaikkia, Vainio kertoo.
Hän arvelee, että yt-neuvotteluissa käytetään samaa systeemiä kuin silloin, kun PK3 suljettiin muutama vuosi sitten. Silloin jokainen työntekijä pisteytettiin.
Vainio oli nuorempana putkihommissa ja konepajalla, ennen kuin pääsi vuonna 1997 UPM:n omaan teollisuusoppilaitokseen, Valkeakosken Lotilaan. Kahden vuoden koulutuksen jälkeen Vainio vakinaistettiin. Elokuussa tuli täyteen 22 vuotta UPM:n palveluksessa.
Vainio kertoo, että valtaosa hänen ikäluokkansa työntekijöistä on mennyt 80-luvulla suoraan ammattikoulusta paperitehtaaseen. Joillakin on takanaan jopa 35-40 vuoden työhistoria tehtaalla.
&#8221;Haikealta tuntuu&#8221;
Nyt suljettava paperikone on tullut Vainiolle läpikotaisin tutuksi vuosien varrella.
&#8211; Olen itse ollut 13 vuotta kakkosella töissä kunnossapidossa. Keväällä siirryin muihin hommiin.
&#8211; Haikealta tuntuu. Ihminen on hassu, kun melkeinpä &#8221;kiintyy&#8221; tuollaiseen kylmään materiaan. Kun olet ollut 13 vuotta sitä konetta kunnostamassa ja koneen joka lävessä on tullut koluttua, Vainio kertoo.
&#8211; Miksi ei edes harkittu kartonkikoneeksi muuttamista? Esimerkiksi Stora Enso on viime vuosina muuttanut hienopaperikoneita kartonkikoneiksi.
Mikä eteen, jos tulee potkut?
Tehtaalla on luonnollisesti nyt kovat spekulaatiot siitä, kuka saa jäädä ja kuka ei. Kun lähes kolmannes porukasta pistetään pois, lähtevien joukossa on väkisinkin läheisiä ystäviä.
&#8211; Jos ei itselle kolahda, niin vierelle osuu joka tapauksessa, Vainio sanoo ja kertoo, että tehtaalla työskentelee toistakymmentä hänen lapsuudenystäväänsä ja molempien tyttärien kummisedät.
Vainio arvelee, että jos irtisanominen osuu omalle kohdalle, se ei olisi hänelle maailmanloppu, mutta kirpaisisi kovasti.
&#8211; Ei maailma siihen kaatuisi, mutta aikamoinen lommo tulisi henkisesti ja taloudellisestikin. Olen sen verran vanhoillinen, että uskon ja luotan siihen, että jos ei ole liian kranttu, niin kyllä tekevällä vielä töitä löytyy Suomesta.
Kaikilla työntekijöillä tilanne ei ole yhtä hyvä. Varsinkaan eläkeikää lähestyvillä.
&#8211; Paperiteollisuuden prosessityöntekijän työnkuva on niin spesiaali, että jos on 30 vuotta tehnyt paperitehtaalla prosessityötä, niin ei sillä ammattitaidolla ja tietotaidolla valitettavasti tehtaan verkkoaidan ulkopuolella ole paljoakaan käyttöä.
&#8211; Sähkö- ja kunnossapitoporukalla on huomattavasti paremmat saumat, jos ikä on semmoinen, että vielä kelpaa työmarkkinoille, Vainio arvioi.
Mahtikäsky tuli ulkomailta?
UPM on suomalainen yritys, mutta sen <a href="https://www.upmpaper.com/about-us/our-paper-mills/">paperiliiketoiminnan</a> pääkonttori on Saksassa, jossa konsernilla on enemmän paperitehtaita kuin Suomessa. Yrityksellä on seitsemässä eri maassa kaikkiaan 15 paperitehdasta, jotka työllistävät yhteensä 8000 paperityöläistä.
Vainio arvelee, että suomalaisten työntekijöiden etu otettaisiin paremmin huomioon, jos paperiliiketoiminnan pääkonttori olisi yhä Suomessa.
&#8211; Mahtikäsky on tullut Suomen rajojen ulkopuolelta, ei meidän tehtaanjohtaja näille mitään voi, Vainio puuskahtaa.
Kaupunginjohtaja ei ole huolestunut
Kaupunginjohtaja Kari Koski ei vaikuta kovin huolestuneelta paperitehtaan yt-neuvotteluista. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastatteleman</a> Kosken mukaan &#8221;töitä Raumalla on vaikka muille jakaa ja lisää on tulossa&#8221;.
Rauman kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Pasi Mäenranta (ps.) ei jaa kaupunginjohtajan huolettomuutta.
&#8211; Irtisanomiset vaikuttavat verokertymiin ja moneen muuhunkin asiaan. Kun teollisuus pysähtyy, se on vain jäävuoren huippu, jolla on heijastusvaikutuksia kaikkialle, Mäenranta toteaa.
Paperikoneen sulkeminen tulee näkymään esimerkiksi Rauman satamassa, jossa Mäenranta työskentelee koneahtaajana.
&#8211; En osaa sanoa, montako sataa tonnia vienti vähenee, mutta se on ollut tärkeätä rullaa meillekin, Mäenranta sanoo.
Hän korostaa, että paperikoneen lakkauttaminen on huono signaali Raumalle, joka oli STX:n telakan lakkauttamisen jälkeen äkillisen rakennemuutoksen alue vuosina 2013-16.
&#8211; Ollaan käyty jo pohjalla ja pinnistetty takaisin. Nyt paperikoneen sulkeminen tuli ikävänä yllätyksenä.
Kilpailukyky on monen asian summa
”Kustannuskilpailukyvyttömyys on aina monen asian summa”, sanoo Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastattelema</a> johtaja Anu Ahola sanoo. UPM:n sanomalehtipaperitoimintaa johtava Ahola muistuttaa, että Suomi on kaukana markkinoilta ja kuljetuskustannukset ovat suuret. Ahola mainitsee myös keskustelun hakkuiden rajoituksista ja energian verotukseen liittyvän epävarmuuden. Myös yksikkötyökustannukset ovat paperiteollisuudessa Suomessa huipputasolla.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen yritti äskettäin herätellä hallitusta parantamaan Suomen kilpailukykyä investointikohteena.
&#8211; Keskeisiin kilpailijoihin verrattuna Suomessa on korkeat energiaverot, lyhyet työajat ja jäykät työsopimukset, Pesonen kirjoitti Lännen Median kolumnissaan.
Lisäksi polttoaineiden verotusta aiotaan kiristää entisestään. Pesonen antoi konkreettisen esimerkin siitä, miten suuresti logistiikkakustannukset vaikuttavat kaukana markkinoista olevan maan kilpailukykyyn.
&#8211; Kuuden ja puolen sentin korotus dieselin litrahintaan tarkoittaa UPM:lle neljän miljoonan euron suuruista lisäkulua. Se on suurin piirtein sama kuin Suomessa toimivan paperikoneen liikevoitto, Pesonen kirjoitti.
Suomen viimeisin uusi paperikone käynnistyi vuonna 1998 nimenomaan UPM:n Rauman tehtaalla. Seuraavat paperikoneinvestoinnit ovat vasta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10095863">harkintavaiheessa</a>. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta se voi tehdä paljonkin saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille investoinneille.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen arvostelee erillisessä jutussa kovin sanoin Antti Rinteen ja Katri Kulmunin ilmastopolitiikkaa, joka ajaa suomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/putkonen-rinteen-ja-kulmunin-ilmastopolitiikka-ajaa-suomalaiset-duunarit-kilometritehtaalle/">teollisuusduunarit</a> kilometritehtaalle.

Rauman paperitehtaalla haikeat tunnelmat: Paperikoneeseenkin voi ”kiintyä”

UPM on sulkemassa paperikoneen Rauman tehtaalta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yhtiö perustelee päätöstä heikolla kustannustehokkuudella, kun kuljetuskustannukset ovat yhä kasvamassa ja energian hintaan liittyy epävarmuutta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää päätöstä merkkinä Suomen liian kireästä ilmastopolitiikasta.

&#8211; Metsäteollisuus on Suomen viennin selkäranka. Itseään työväenpuolueeksi väittävillä sosiaalidemokraateilla ja pääministeri Antti Rinteellä on nyt näytön paikka. Ohjaako hallitusta ilmastohöttö, vai suomalaisen työntekijän asia? perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä kysyy.
Kilpailukyky jo valmiiksi heikko
Mäkelä korostaa, että Suomessa ympäristöasiat on hoidettu hyvin ja että teollisuuden pitäminen maassa on suorastaan ekoteko. Mäkelän mukaan työpaikat siirtyvät muun muassa ympäristöverojen korotusten myötä halpamaihin, joissa ympäristöstä tai työntekijästä ei välitetä.
&#8211; Suomessa teollisuuden kilpailukyky on muihin maihin verrattuna jo nyt todella heikko. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, sillä työpaikat voivat olla joko Suomessa tai sitten jossain muualla. Perussuomalaisten linja on selvä – kaikki voitava on tehtävä, jotta työpaikat pysyvät Suomessa, Mäkelä toteaa.
Suomi on harvaan asuttu maa
Mäkelä huomauttaa myös, että Suomen tulee EU-puheenjohtajakautena varmistaa, että Suomen asema harvaan asuttuna maana ymmärretään. Mäkelä toimii suuren valiokunnan varapuheenjohtajana, joka käsittelee eduskunnassa EU-asioita.
&#8211; EU ei saa viedä meiltä mahdollisuutta hyödyntää metsävarojamme, vaan sen tulee tukea viennillemme elintärkeitä väyläyhteyksiä sekä tiehankkeita. Aikooko hallitus pitää teollisuuden kilpailukykyisenä ja hylätä ajatukset sitä rankaisevista ympäristöveroista? Tähän kysymykseen haluaisin vastauksen pääministeriltä, Mäkelä kuittaa.

Perussuomalaiset: Rauman paperiduunarit ensimmäiset Rinteen ilmastopolitiikan uhrit

Rauma

Putkonen: Rinteen ja Kulmunin ilmastopolitiikka ajaa suomalaiset duunarit kilometritehtaalle

Rauman paperitehtaalla haikeat tunnelmat: Paperikoneeseenkin voi ”kiintyä”

Perussuomalaiset: Rauman paperiduunarit ensimmäiset Rinteen ilmastopolitiikan uhrit

Uusimmat

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Ilmastopaniikista realismiin – ilmastopolitiikkaa ei enää tehdä pelkän hyveposeerauksen vuoksi

Ministeri Lulu Ranne palkittiin Kolamies-patsaalla merkittävästä työstä asfalttialan eteen – ”Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä”

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

Viikon suosituimmat

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025