Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Saimi Hoyer

&#8211; Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

Eilisessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa Hesari asettui kokoomuslaiselle linjalle ilmoittaessaan, että yritysten menestys &#8211; eli etu &#8211; on sama asia kuin koko Suomen etu.
Kannanotto liittyi perussuomalaisten näkemykseen siitä, että yhteiskunnassa on erilaisia intressiryhmiä, jotka kukin ajavat omaa etuaan, ja niinpä yrityksetkin ajavat lähinnä omaa etuaan.
Ajatus ei liene edes kovin kaukana totuudesta, sillä perinteisesti esimerkiksi osakeyhtiöiden toiminnan tarkoituksena on nähty voiton kerryttäminen osakkeenomistajille. Sama voitontavoittelun lähtökohtainen tarkoitus on kirjattu myös osakeyhtiölakiin.
”Mihin tarvitaan eduskuntaa?”
Onko yritysten menestys todella täysin sama asia kuin Suomen etu vai pitäisikö huomioida muitakin ryhmiä? Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho palastelee ja vie pidemmälle Helsingin Sanomien linjausta ja mitä linjan omaksumisesta johdonmukaisesti tulisi seurata.
Halla-aho huomauttaa, että Hesarin linjaus, jonka mukaan yritysten etu on sama asia kuin Suomen etu, on merkittävä kannanotto.
&#8211; Siitä seuraa esimerkiksi kysymys, mihin tarvitaan eduskuntaa. Jos elinkeinoelämän etu on Suomen etu, valta olisi syytä luovuttaa eduskunnalta Elinkeinoelämän keskusliitolle, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
Yritysten etu olisi, ettei niitä verotettaisi
Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.
&#8211; Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.
Jos yritysten etu todella &#8211; Hesarin linjauksen mukaisesti &#8211; on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.
&#8211; Sehän olisi yritysten etu &#8211; eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu.
Halpatyövoima kelpaa elinkeinoelämälle
Mikäli katsoisimme, että yritysten etu on sama asia kuin koko Suomen etu, eikö olisi loogista myös luopua työttömyys- ja sosiaaliturvasta, Halla-aho kysyy.
&#8211; Sekin olisi yritysten etu, koska se kannustaisi ottamaan työtä vastaan millä tahansa ehdoilla. Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Siksi, että se, mikä on yhden intressiryhmän etu, ei ole yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Elinkeinoelämä ei liioin vaadi halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamista siksi, että se olisi yhteiskunnan kokonaisetu, vaan siksi, että se on elinkeinoelämän etu. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, Halla-aho muistuttaa.
Maahanmuuttoteollisuus tuskin yhteiskunnan etu
Myös maahanmuutosta on kasvanut runsaasti liiketoimintaa, jonka harjoittaminen ei välttämättä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
&#8211; Yksityiset yritykset kotouttavat maahantulijoita ja diversiteettikouluttavat muita yrityksiä sekä julkisia laitoksia. Ne myyvät tulkkipalveluja ja oleskelulupiin liittyviä asianajopalveluja. Heikkolaatuinen maahanmuutto, jonka majoittamisen maksaa Kela, on ehtymätön rahalähde kiinteistösijoittajille.
&#8211; Kaikki tämä tapahtuu veronmaksajien rahalla eikä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, vaikka se on kyseisten yritysten edun mukaista, Halla-aho kirjoittaa.
Hesari juuri pilkkasi julkkisyrittäjää
Yrityskenttä ei ole monoliitti, vaan Suomessa on runsaasti erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, joten kaikilla Suomen yrityksillä etu ei aina ole sama. Esimerkiksi osalle yrityksistä kanavoituu suuria valtion tukia, joista pienempää elintarvikealan yritystä pyörittävä pienyrittäjä saa vain haaveilla.
Helsingin Sanomien julistama ”yritysten etu on Suomen etu” -asenne näyttäytyy myös ristiriitaiselta Helsingin Sanomien tämänpäiväisen pääkirjoituksen rinnalla, sillä pääkirjoituksessaan Hesari sortui <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-sanomat-ensin-pilkkasi-paakirjoituksessaan-konkurssin-tehnytta-julkkisyrittajaa-nyt-paatoimittaja-selittelee-kommahdysta-somessa/">pilkkaamaan</a> konkurssin tehnyttä hotelliyrittäjää Saimi Hoyeria.
&nbsp;

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Perjantain somepöhinän käynnisti Helsingin Sanomat, joka lehden periaatelinjaa heijastavassa pääkirjoituksessaan irvailee malli/yrittäjä Saimi Hoyerin hotelliyrityksen konkurssille. Ylimielisesti otsikoitu teksti vertaa Hoyerin yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista luottokorttiin, jolla ei voi enää maksaa ostoksia. Yrittäjävihamieliseltä haiskahtava teksti ja sen aikaansaama reaktio näyttäytyy uusimpana Helsingin Sanomien toimituksellisena virhearviona edellisten mokailujen jatkoksi.

Nykyisin matkailuyrittäjänä toimiva Saimi Hoyer kertoi alkuviikosta Etelä-Savossa pitämänsä Hotelli Punkaharjun konkurssimenettelyn alkamisesta. Hotellin taustayrityksen Punkaharjun Luontomatkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mari Kettunen-Väyrynen ja Hoyer jättivät yhdessä konkurssihakemuksen Etelä-Savon käräjäoikeuteen maanantaina.
”Luottokortti lakkasi toimimasta”
Koronan jälkimainingeissa hotelli on kärsinyt viime vuonna suuria taloudellisia tappioita, ja yritystoiminnalle on kasaantunut miljoonavelat.
&#8211; Eilen oli yksi elämäni mustimmista päivistä. Olen antanut tälle paikalle kaikkeni, Hoyer <a href="https://www.is.fi/viihde/art-2000009526577.html">tilittää</a> Ilta-Sanomissa.
Helsingin Sanomat kuitenkin irvailee Hoyerin yrityksen talousahdingolle lehden pääkirjoituksessa tänään perjantaina: &#8221;Luottokortti lakkasi toimimasta&#8221;, lukee otsikossa.
Helsingin Sanomat lietsoo vahingoniloa siitä, että samaan aikaan kun mediassa on kerrottu Hoyerin hotellin maksamattomista veloista, Hoyer on itse mukana luottokorttiyhtiö American Expressin mainoskampanjassa. Niinpä Hesari myös piikittelee American Expressiä yhteensattumasta.
Vastareaktion pallo pyörähti liikkeelle
Mallina ja yrittäjänä pitkän uran tehneen Hoyerin hotelliyrityksen talousvaikeuksille naureskelu on saattanut olla hauskaa Helsingin Sanomien toimituskokouksessa, mutta pilkan nostaminen lehden pääkirjoitukseen ei ehkä kuitenkaan olisi kannattanut, koska vastareaktio on kasvanut suureksi sosiaalisessa mediassa.
Hesarin nähdään alentuneen somekiusaajien tasolle.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Somessa näkee kaikenlaista pilkkaa, mutta että ammattijournalistit lähtevät tähän. 
Ihmisten pilkkaaminen on tullut kolumneihin, nyt pääkirjoituksiin. Se on julkista nolaamista, kiusaamista. 
Ja samaan aikaan puhumme siitä, miksi on koulukiusaamista. <a href="https://t.co/TIB9accuHt">https://t.co/TIB9accuHt</a>
&mdash; Tommy Fränti (@tfranti) <a href="https://twitter.com/tfranti/status/1649289591898218497?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kenties kyse on myös yrittäjien halveksumisesta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Yrittäjä taistelee viimeiseen asti ja tekee kaikkensa välttääkseen konkurssin. Ja sitten saa osakseen pelkkää vittuilua maan suurimman sanomalehden pääkirjoituksessa.
Te ette taida kauheasti arvostaa yrittäjyyttä, <a href="https://twitter.com/hsfi?ref_src=twsrc%5Etfw">@hsfi</a>? <a href="https://t.co/oRVNl4dkM0">https://t.co/oRVNl4dkM0</a>
&mdash; Päivän Byrokraatti (@pbyrokraatti) <a href="https://twitter.com/pbyrokraatti/status/1649313935017881601?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Yleisradion entinen toimitusjohtaja ja ex-kansanedustaja Mikael Jungner opastaa Hesaria nöyrtymään anteeksipyyntöön.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mitä helvettiä Hesari.
Nyt olisi anteeksipyynnön hetki.
Luottokortti lakkasi toimimasta &#8211; Pääkirjoitus | <a href="https://t.co/6aeNmOz7E5">https://t.co/6aeNmOz7E5</a> <a href="https://t.co/68bkecQzmu">https://t.co/68bkecQzmu</a>
&mdash; Mikael Jungner (@MikaelJungner) <a href="https://twitter.com/MikaelJungner/status/1649290661370232835?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Pääkirjoitustoimituksen pomo: Pieleen meni
Julkkisyrittäjän pilkkaamisen konkurssin vuoksi voi jopa nähdä osana Helsingin Sanomien linjaa, sillä teksti on julkaistu pääkirjoituksessa, jonka merkitystä Helsingin Sanomat avaa näin:
&#8221;Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.&#8221;
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ei perinteisesti mainita kirjoittajaa, mutta tekstin prosessointi on kulkenut ainakin toimittaja Saska Saarikosken deskin kautta, sillä hän <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006565314.html">toimii</a> Helsingin Sanomien pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esimiehenä.
Massiivisen kielteisen palautteen alla Saarikoski myöntää, että nyt ei mennyt hyvin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Yhdyn viestiin myös pääkirjoitustoimituksen puolesta. Tekstin tarkoitus oli herättää ajattelemaan luottokorttiyhtiön markkinoimaa ”elä tänään, maksa huomenna” -elämäntapaa, mutta se luettiin kritiikkinä yksittäistä yrittäjää kohtaan &#8211; ja sehän kertoo, ettei teksti onnistunut.
&mdash; Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) <a href="https://twitter.com/SaskaSaarikoski/status/1649309090340827137?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ei jäänyt epäselväksi
Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka joutui reagoimaan yleisöpalautteeseen jo aamupäivästä, ja Mukka julkaisi somekanavillaan ”nöyrät pahoittelut”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tänään julkaistu HS:n pääkirjoitus luottokorttiyhtiön mainoskampanjasta on herättänyt syystäkin keskustelua. Lyhyen tekstin viesti ja motiivi jäivät epäselviksi, ja moni lukija on pahoittanut mielensä. Nöyrä pahoittelu lehden puolesta. 1/2 <a href="https://t.co/mf4fB0l3qN">https://t.co/mf4fB0l3qN</a>
&mdash; Antero Mukka (@anteromukka) <a href="https://twitter.com/anteromukka/status/1649303957666250752?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
HS-päätoimittaja Mukka arvelee, että tekstin julkaisemisen tarkoitus olisi jäänyt lukijoille epäselväksi, mutta palautteen perusteella selitys ei ole mennyt läpi toivotulla tavalla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ei viesti jäänyt epäselväksi. Viesti oli parhaansa yrittäneen pilkkaamista.
&mdash; Matti Niiranen (@niiranen_matti) <a href="https://twitter.com/niiranen_matti/status/1649310161381498880?ref_src=twsrc%5Etfw">April 21, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Hesarin uskottavuus koetuksella
Yrittäjävihamielinen teksti ja sen aikaansaama reaktio näyttäytyykin uusimpana Helsingin Sanomien toimituksellisena virhearviona edellisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sananvastuusta-karkkaasti-moralisoivan-helsingin-sanomien-kaksi-toimittajaa-tuomittiin-karajilla-viestikoekeskus-jutussa/">mokailujen</a> jatkoksi.
Ex-päätoimittaja Kaius Niemen kännisekoilut ja sotilassalaisuuksien paljastamisesta aiheutuva mainehaitta ovat syöneet runsaasti HS:n uskottavuutta – siis sikäli kuin sitä on vielä ollut jäljellä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman <a href="https://www.suomenuutiset.fi/wille-rydman-osti-tilaa-lauantain-hesarista-ja-nyt-lehdessa-lukee-kaikki-mita-tassa-lehdessa-sanotaan-ei-ole-totta-episodi-kertoo-haavoittuneen-lehtijatin-kaikkien-aikojen-alennustilasta/">muistuttikin</a> Hesarista ostamassaan vaalimainoksessa kaikelle kansalle ytimekkäästi: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta”.
&nbsp;

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa

Saimi Hoyer

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa

Uusimmat

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025