Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

STT teki tappiota vuosia ja sai huomautuksia virheistä – Sanoman lähtö oli viimeinen isku

Tynkkynen varoittaa vasemmiston klaanikytköksistä: ”Kyse on todellisuudesta, jota meidän on turha katsoa sormien läpi”

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa

Tupakointi voi johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen – uusi kielto koskee myös vanhoja sopimuksia

Ratikkavalitusta ei vielä käsitelty, Turku alkaa ratikan rakentamisen savimaahan ja avoimin kustannuksin

Strandman paljastaa eduskunnan ylimääräisen istunnon hintalapun: ”Lasku veronmaksajille oli 46 525 euroa”

Purra arvostelee demareiden poukkoilevaa talouslinjaa: ”Ensin vaaditte säästöjä, nyt haluatte lisää menoja”

Palkansaajan ostovoima kohenee – ”Oppositio haluaa murjoa kansan veromoukareillaan”

Presidentti Stubb vastaanotti F-35-hävittäjät – Ministeri Lulu Ranne: ”Ne ovat aivan keskeinen osa puolustustamme”

Keskusrikospoliisi epäilee al-Holin leiriltä palannutta suomalaisnaista kolmesta törkeästä ihmiskaupasta

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”

Purra: Media komppaa opposition valheita euron bensasta

Jo 160 000 allekirjoittanutta vaatii uusia vaaleja Ruotsiin – kansanliike polkaistiin pystyyn muutamassa päivässä

sopimusjärjestelmä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tiistaina Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. &#8211; Perussuomalaiset on osa konsensusta. Emme halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti kokouksessa ensin puheen, jossa hän kuvasi pääpiirteittäin perussuomalaisten ulkopoliittisia linjauksia. Sen jälkeen Halla-aho vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Venäjä ei hätkähdä pakotteista
Venäjä miehittää kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaata. Halla-aho sanoi, ettei Krimillä järjestetyllä kansanäänestyksellä Venäjään liittymisestä ole juurikaan merkitystä tai arvoa.
&#8211; Äänestys järjestettiin miehitetyissä oloissa. Me emme pysty mittaamaan hyväksyttävillä metodeilla mikä on oikeasti Krimin asukkaiden näkökulma. Mielestäni on kuitenkin selvää, että Krimin miehitys on laiton, Halla-aho sanoi.
Halla-aho ei näe todennäköisenä, että Venäjä vetäytyisi Krimiltä, vaikka nykyistä pakotepolitiikkaa jatkettaisiin pitkälle tulevaisuuteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että pakotteet ovat olleet haitallisia Suomelle.
&#8211; Suomi ei voi viedä elintarvikkeita Venäjälle. Sen seurauksena Venäjän omavaraisuus on sitten kasvanut.
Sanktioilla iskettävä isoihin rahoihin
Halla-aho totesi, että EU:n Venäjälle asettamat pakotteet on räätälöity niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa isoille EU-jäsenvaltioille.
Hän totesi, että vaikka pakotepolitiikka ei ole johtanut mihinkään lopputulokseen, kansainvälinen yhteisö ei silti voi olla puuttumatta tilanteeseen.
Halla-aho esitti erääksi vaihtoehdoksi myös diplomaattisia sanktioita.
&#8211; Niitä on välillä harrastettu, mutta ne ovat kohdistuneet toisen luokan pelaajin eikä Venäjän ylimpään poliittiseen johtoon.
Toinen vaihtoehto voisi olla myös pakotteiden tuntuvampi kohdentaminen Venäjälle elintärkeille osa-alueille.
&#8211; Jos Venäjään halutaan vaikuttaa taloudellisilla sanktioilla, niin sitten täytyy iskeä niihin kohtiin, joissa raha liikkuu. Silloin puhutaan energiayhteistyöstä, kaasuviennistä ja öljyviennistä. Nämä ovat elintärkeitä sektoreita Venäjälle, Halla-aho sanoi.
Natoon olisi ollut järkevää mennä 90-luvulla
Halla-aholta tiedusteltiin myös näkemystä Nato-kysymykseen. Halla-ahon mukaan asiaan pitäisi suhtautua käytännönläheisesti.
Halla-aho muistutti, että vaikka pitkäaikaiset hallituspuolueet kokoomus ja rkp avoimesti kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä, mikään puolue ei ole toistaiseksi pyrkinyt viemään Suomea sotilasliiton jäseneksi.
&#8211; Perussuomalaiset on osa konsensusta. Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. Jos Nato-yhteistyö parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta, ei ole jatkossakaan estettä harjoitustoiminnalle. Emme kuitenkaan halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.
Halla-aho kertoi omana henkilökohtaisena näkemyksenään, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä Natoon 1990-luvulla, kun maailmanpoliittinen tilanne oli erilainen.
Halla-aho muistutti, että nykyään tilanne on kuitenkin toinen ja Venäjä suhtautuisi kielteisesti jo pelkästään Suomen mahdolliseen jäsenyyshakemukseen.
&#8211; Jäsenyysprosessi voisi altistaa Suomen mielipide- ja informaatiovaikuttamiselle. Etenkin jos ratkaisu sidottaisiin kansanäänestykseen.
Sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan
Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus ovat nykyään osa Suomen oikeusjärjestystä. Halla-aholta kysyttiin perussuomalaisten suhtautumista kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin.
Halla-aho vastasi, että perussuomalaisten suhtautuminen on legalistinen, eli että sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan.
&#8211; Jos Suomi on osa kansainvälistä sopimusta, Suomen tulee noudattaa sitä, ellei sopimusjärjestelmä sitten ole romahtanut. Silloin ei voi enää odottaa, että joku yksittäinen maa noudattaisi sopimusta kirjaimellisesti.
&#8211; Perussuomalaiset ovat vastustaneet esimerkiksi Ottawan sopimukseen liittymistä, mutta niin kauan kuin me olemme sopimuksessa mukana, sopimusta on noudatettava, Halla-aho sanoi.

Halla-aho: Nato-yhteistyölle ei jatkossakaan estettä, jos se parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>