Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

sosiaalinen liikkuvuus

Segregaatio lisääntyy Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa. Kyse ei ole enää pelkästään suurkaupunkeja koskevasta ilmiöstä. Delmos-järjestön raportista käy myös ilmi, että asuinpaikka vaikuttaa ihmisen koulutukseen, työllistymiseen ja tulotasoon.

Eriytymistä yhteiskunnassa vastustavan Delmos-järjestön <a href="https://news.cision.com/se/delegationen-mot-segregation/r/ny-rapport--uppvaxtomradet-har-betydelse-for-studier-och-arbetsliv---men-ar-inte-utslagsgivande,c3589456">vuosiraportti</a> osoittaa, että segregaatio on lisääntynyt Ruotsissa vuodesta 1990 vuoteen 2020. Kielteinen kehitys pysähtyi joksikin aikaa 2010-luvulla, mutta on jatkunut taas vuodesta 2018 alkaen.
Raportista käy selville myös se, että enemmistö ruotsalaiskunnista on tänään väestöltään enemmän eriytyneitä kuin vuonna 1990. Kyse on koko maasta, eikä segregaatio ole enää pelkästään suurkaupunkeja leimaava ilmiö.
Ongelmallisten alueiden määrä kasvaa
&#8211; Kun työmarkkinoilla paremmin menestyneet ihmiset muuttavat pois joltakin alueelta, niin tutkimuksen mukaan tuppaa käymään niin, että tilalle muuttaa paljon huonotuloisempaa väkeä, kertoo Delmoksen johtaja Anders Kessling.
&#8211; Siksi olisi tärkeää työskennellä sekä yksilöiden että itse alueen eteen.
Vuodesta 2011 vuoteen 2020 sosioekonomisesti haasteellisten alueiden määrä on kasvanut. Samoin alueiden, joiden asukkailla menee hyvin.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että elämme yhä enemmän erillään toisistamme, Kessling toteaa.
&#8211; Koska yhä useammat asuvat ongelma-alueilla, väestön sosiaalinen liikkuvuus uhkaa hyytyä yhä voimakkaammin. Siksi olisi tärkeää muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita siten, että väestön eriytyminen helpottaisi.
Koulutustason nostaminen ensiarvoista
Delmoksen raportissa tarkasteltiin vuonna 1986 syntyneen ikäluokan taivalta 16-vuotiaasta aina 34 ikävuoteen asti. Ongelmallisilla alueilla asuneista hakeutui lukioon ja suoritti ylioppilaistutkinnon huomattavasti harvempi kuin hyvinvoivilla alueilla.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen on ikään kuin vedenjakaja ruotsalaisilla työmarkkinoilla ja heijastuu merkittävästi aikuisuuteen. Siksi asiantuntijat näkevätkin koulutustason nostamisen ensiarvoisen tärkeänä segregaation ja syrjäytymisen estämisessä.
&#8211; Raportti tuo esiin selviä eroja, jotka ovat riippuvaisia yksilön kasvuympäristöstä. Ympäristöllä on merkitystä koulutukseen ja tulotasoon myöhemmässä elämässä, Kessling painottaa.

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa