PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Liikenneministeri kesäkierroksella tietyömailla: ”Minulle tulee todella ikävä näitä hetkiä”

Espoon alakoululaisille tyrkytetään antirasismikoulutusta – THL:ltä haetaan 600 000 euroa ”terveyden edistämiseen”

Uutuuskirja rusikoi wokea vasemmalta – Sahra Wagenknecht puolustaa työtätekeviä ihmisiä ja perinteisiä arvoja

Loppu ilmaisille lounaille Britanniassa: Turvapaikanhakijat joutuvat pulittamaan takaisin ”kansan osoittaman anteliaisuuden”

Reijonen: Tulkkauskustannuksille juustohöylää – hyvinvointialueet käyttävät tulkkaukseen kymmeniä miljoonia euroja

Strandman: YEL-uudistus tuo kaivattua helpotusta pien- ja yksinyrittäjille

Rydman: Vähemmällä rahalla enemmän tehoa irti järjestöistä – ”Toiminnassa on parannettavaa etenkin veronmaksajien näkökulmasta”

UKK-instituutti tuohtui Rydmanille: haastaa valtion oikeuteen – tietysti veronmaksajien rahoilla

Pääministeri Sipilälle ikänsä valehdellut turvapaikanhakija tuomittiin halvaantuneen naisen raiskauksesta

Kansliapäälliköt tukevat ministeri Rydmanin STEA-kriteerejä

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

Juutalaisseurakuntien johtaja teki rikosilmoituksen Helsinki Pridestä: ”Muodostaa Suomen lain näkökulmasta vakavan syrjintäriskin”

Rostila: Stubb sortui taas pride-politikointiin

Pride-marssilla maalitettiin lääkäreitä ja tutkijoita – ”Tavoitteena on pelotella”

Islamilainen rukouskutsu hiljenee Tanskassa – vasemmistokin sai jo tarpeekseen minareettijoikusta

Purra varoittaa SDP:n strategiasta: Islamisteja Suomeen vaalimenestyksen takia

Seksikeinu Helsinki Priden puistojuhlassa – Antikainen: ”Onko liikaa pyydetty, että lapset säästetään julkisilta seksuaalisilta esityksiltä?”

suhteet

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa uudessa blogissaan Nato-jäsenyyden kannatuksen vahvistumisesta kansalaisten keskuudessa, Nato-kantojen nopean muuttumisen syistä sekä siitä, mitä mahdollinen puolustusliiton jäsenyys merkitsisi.

Suomalaisten Nato-kannat ovat vain muutamassa päivässä kokeneet mullistuksen, kertoo Ylen Taloustutkimuksella teettämä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12336530">kysely</a>. Sen mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, 28 prosenttia vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Muutokset edelliseen kyselyyn suuria
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kirjoittaa uudessa <a href="https://riikkapurra.net/2022/02/28/kun-turvallisuususkomukset-romahtivat/">blogissaan</a> suomalaisten Nato-kantojen nopean muuttumisen syistä sekä siitä, mitä mahdollinen puolustusliiton jäsenyys merkitsisi.
Purra toteaa, että vaikka muutokset edellisiin kyselyihin nähden ovat suuria, ei niissä varsinaisesti ole mitään yllättävää.
&#8211; Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä aikaisin torstaiaamuna romahtivat monien suomalaisten turvallisuususkomukset. Hyvät Venäjä-suhteet, kahdenvälinen luottamus, diplomatia, taitava tasapainoilu – edellisen päivän turvallisuuden takaajat, periaatteet, jotka osasimme niin hyvin, yksi kerrallaan muuttuivat tyhjiksi kirjaimiksi, kuin vanhentuneen maailman hokemiksi, kun Venäjä moukaroi Ukrainaa monesta ilmansuunnasta.
Olosuhteiden muutosta tuskin kukaan kieltää
Moni suomalainen miettii, voisiko Suomelle tapahtua samalla tavalla kuin Ukrainalle.
&#8211; Voisiko Suomi todella joutua hyökkäyksen kohteeksi, vaikka sitä ei ole tapahtunut niin pitkään aikaan? Kyllä voisi, on hiljainen vastaus. Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta ei tämä takaa mitään ensi viikosta, ensi vuodesta puhumattakaan. Valtiojohdon tehtävä on rauhoitella, asiantuntijoiden kertoa, miltä oikeasti näyttää.
&#8211; Onko Putinilla intressejä Suomessa, joita hän haluaisi edistää? Kyllä on. Kukaan ei osaa varmaksi ennustaa, mitä Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa käy eikä varsinkaan sitä, mitä Putin sen jälkeen aikoo. Suomi on ainoa Natoon kuulumaton Venäjän rajanaapuri, joka ei ole viime vuosina saanut rautaa alueelleen, Purra kirjoittaa.
Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä
Suomalaiset luottavat maan ulkopoliittiseen johtoon, etenkin tasavallan presidenttiin, jonka kansansuosio on huomattavan suurta.
Purra toteaa, että kansalaisten Nato-kantojen muutokset kuitenkin kertovat siitä, että yhä suurempi osa suomalaisista uskoo, että ilman sotilasliittoon kuulumista Suomi ei ainakaan ole turvassa.
&#8211; Suomen linja, kuten useimpien puolueidenkin, perussuomalaiset mukaan lukien, on ollut Nato-optio. Se tarkoittaa juuri sitä, että mikäli olosuhteet ovat sellaiset, ja kansalaiset ja päätöksentekijät niin haluavat, Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä. Olosuhteiden muutosta tuskin kukaan kieltää. Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä, ja mitä ilmeisimmin lukemat edelleen nousevat. Puolueet ja eduskuntaryhmät keskustelevat. Kaikki on liikkeessä.
Jäsenyys muuttaisi turvallisuuspolitiikkaa
Purra katsoo, että Nato-jäsenyys ei olisi vain kumppanuuden ja yhteensopivuuden laajennus, vaan perustavanlaatuinen muutos koko turvallisuuspolitiikkaamme.
&#8211; Sosiaalisen median keskusteluissa Nato-jäsenyyden perään voimakkaimmin huutavat vahvistavat kantaansa usein korostamalla lujuuttaan ja realismiaan: kova kovaa vasten, rautaa rajalle, hakemus nyt!
&#8211; Kunpa se olisi niin yksinkertaista. Nato-hakemus, tai edes jäsenyys, ei kuitenkaan olisi lopullinen ratkaisu Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin ongelmiin ja epävarmuuksiin. Ne, jotka esittävät pelkän päätöksen hakea jäsenyyttä jonkinlaisena ratkaisuna, ovat joko idealisteja tai tietämättömiä.
Vaihtoehdoista valittava vähiten huono
Vaikka useimmat puolueet ja presidentti ovat vuosia korostaneet tarvetta kansanäänestykselle, kansalaiset näyttävät kääntyneen poispäin populismista ja kohti raadollisia tosiasioita, Purra kirjoittaa.
&#8211; Ylen kyselyn mukaan useampi vastustaa (48 %) kuin kannattaa (41 %) kansanäänestyksen järjestämistä. Nato-kansanäänestyksen järjestäminen missä tahansa olosuhteissa mutta etenkin kriisiaikana olisi erittäin riskialtista.
&#8211; Maantieteelle emme voi mitään. Geopoliittinen todellisuus on maalannut meidät jälleen kerran nurkkaan, jossa ei välttämättä ole erinomaisia vaihtoehtoja. Silloin pitää valita se, joka näyttää käytettävissä olevan tiedon ja tilannearvioiden perusteella olevan vähiten huono. Epävarmuutta sekään ei poista. Joudumme muistelemaan tai opettelemaan, miten sen kanssa voi elää. Pahitteeksi ei olisi korostaa kansallisen yhtenäisyyden merkitystä. Olemme kaikki siinä samassa veneessä.

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Ylen A-talkissa keskusteltiin Joe Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko sanoi, että vaikka Biden saattaa olla Donald Trumpia helpommin lähestyttävä persoona, on Euroopalla ja Suomella edelleen tekemistä omien suhteidensa ylläpitämisessä Yhdysvaltoihin.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko arvioi, että Joe Bidenin presidenttikaudella Yhdysvaltojen suhtautuminen Eurooppaan muuttuu ennakoitavammaksi, varsinkin puolustusyhteistyön ja kaupankäynnin osalta.
Niikko muistutti, että kaikesta huolimatta Yhdysvaltojen päämielenkiinto pysyy todennäköisesti edelleen Aasiassa ja Kiinan suunnassa.
&#8211; Eurooppa on väistämättä jäänyt vähemmälle huomiolle, ja asetelma tuskin tulee paljon muuttumaan. Euroopan on tehtävä töitä pitääkseen oman asemansa paremmin esillä suhteessa Yhdysvaltoihin, Niikko sanoi torstaina Ylen A-talkissa.
Ohjelmassa keskusteltiin Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteeseen. Yle oli kutsunut paikalle myös demarikansanedustaja Erkki Tuomiojan, Hybridikeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun.
Pesu myötäili Niikon linjauksia.
&#8211; Niikko on olennaisen asian äärellä. Historiallisesti olemme jälleen tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttista suhdetta sopeutetaan uuteen todellisuuteen.
Tuomiojan mielestä Iso-Britannian Brexit-äänestys ja Donald Trumpin valinta presidentiksi vuonna 2016 oli ”kaksoisshokki” jonka jälkeen Euroopalle on syntynyt tarve ja ymmärrys kasvattaa Euroopan strategista itsenäisyyttä.
Turvallisuusympäristö muuttunut viime vuosina
Valtioneuvosto antoi pari viikkoa sitten tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa korostetaan muun muassa Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen huonompaan suuntaan.
Venäjän sotilaallinen toiminta muun muassa Krimillä vaikuttaa arvion taustalla. Tuomioja kuitenkin esitti, että toisenlaisetkin uhat, kuten pandemia ja ilmastonmuutos pitäisi nostaa mukaan turvallisuuden arviointiin.
Tiilikaisen mukaan turvallisuutta heikentävät rakenteelliset vastakkainasettelut demokraattisten ja autoritääristen järjestelmien välillä.
Niikko huomautti, että eduskuntakeskustelussa oppositiopuolueet kritisoivat selontekoa siitä, että selonteossa on painotettu hieman liikaakin ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa, ympäristökysymyksiä ja niin sanottuja maailmanparantamisen teemoja.
&#8211; Ne varmasti ovat sinänsä ihan hyviä teemoja. Kuitenkin selonteossa mainitaan esimerkiksi maahanmuuton osalta siten, että maahanmuuton tulisi olla ennakoitavaa ja säänneltyä. Silti ei ole otettu kantaa eikä ole pohdittu esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja segregaatioon. Terrorismi on mainittu selonteossa omana osanaan, mutta mainitsematta on jäänyt terrorismin yhteys maahanmuuttoon.
Niikko myös huomautti, että vielä edellisessä selonteossa asioita lähestyttiin Suomen edun kannalta.
&#8211; Uudessa selonteossa puhutaan enemmän EU:n edusta ja Euroopan yhteisistä tavoitteista, esimerkiksi maahanmuuton tai unionin laajentumisen suhteen. Molempia korostetaan nyt hyvinä asioina, ja on unohdettu, että molemmilla on myös kielteisiä merkityksiä.
EU-arvojen luominen puolustuksen osalta on hidasta
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostetaan paljon EU:n merkitystä Suomen turvallisuusrakenteen perustana. Oma kysymyksensä on kuitenkin se, onko luottamukselle EU-turvallisuuteen perusteita tilanteessa, jossa useat EU-maat ovat jo Nato-jäseniä.
Tiilikainenkin huomautti, että EU:n turvallisuusstrategiat edistyvät hitaasti ja korosti, että monille EU-maille Nato-jäsenyys on edelleen ensisijainen turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja se vaikeuttaa EU:n kehitystä siltä osin.
Niikko sanoi, että vaikka EU on edelleen osa Suomen turvallisuusrakennetta, selonteossa ylikorostetaan EU:n merkitystä. Niikko myös totesi, että yhteisten EU-arvojen löytäminen puolustuksen osalta on haasteellista, koska yhteisien päätöksien tekeminen on ollut hidasta.
&#8211; Toki EU ja Eurooppa ovat tuoneet rauhaa, vakautta ja turvallisuutta. EU on kuitenkin myös toiminut päinvastaisella tavalla, kun EU on laajentunut liian nopeasti ja harkitsemattomasti. Kaikki valtiot eivät esimerkiksi noudata oikeusvaltioperiaatetta. Kuitenkin selonteossa vahvasti korostetaan, että EU:n laajentumista tulisi edistää voimakkaasti. Kiirehtiminen laajentumisen suhteen ei välttämättä ole paras turvatakuu.
Pahimpaan on hyvä varautua
Venäjän osalta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että itänaapurimme tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Venäjän sotilaallinen vahvistuminen Suomen lähialueilla onkin tosiasia.
Niikko totesi, että Suomella ja Venäjällä ei kuitenkaan ole kahdenvälisiä ongelmia eikä Venäjä ole tässä hetkessä Suomelle sotilaallinen uhka.
&#8211; Toki Venäjä on toiminut poikkeuksellisesti esitellessään usein sotilaallisia muskeleitaan. Toki se herättää huolta Euroopassa. Siitä huolimatta en usko, että Euroopassa pystyttäisiin rakentamaan yhteistä puolustusta. Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta, uskottavasta puolustuksestaan. Eri asia sitten on tehdä yhteistyötä pohjoismaiden, varsinkin Ruotsin kanssa. Aina on hyvä varautua pahimpaan.
Tiilikainen sanoi, että Suomi on etupiiriajattelun näkökulmasta Venäjälle potentiaalista aluetta konflikteille. Niikko kuitenkin vakuutti, että Suomella on pitkät perinteet diplomatialle ja hyville naapuruussuhteille Venäjän kanssa.
&#8211; Vääränlaisia uhkakuvia ei myöskään pidä maalata, koska se johtaa helposti keskusteluun esimerkiksi siitä, milloin ryhdymme perustamaan yhteisiä puolustusvoimia vaikkapa EU:n kanssa. Se kehitys saattaisi luoda tilanteita, että uhka olisi suurempi.
&nbsp;

Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”

suhteet

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”

Uusimmat

Liikenneministeri kesäkierroksella tietyömailla: ”Minulle tulee todella ikävä näitä hetkiä”

Espoon alakoululaisille tyrkytetään antirasismikoulutusta – THL:ltä haetaan 600 000 euroa ”terveyden edistämiseen”

Uutuuskirja rusikoi wokea vasemmalta – Sahra Wagenknecht puolustaa työtätekeviä ihmisiä ja perinteisiä arvoja

Loppu ilmaisille lounaille Britanniassa: Turvapaikanhakijat joutuvat pulittamaan takaisin ”kansan osoittaman anteliaisuuden”

Reijonen: Tulkkauskustannuksille juustohöylää – hyvinvointialueet käyttävät tulkkaukseen kymmeniä miljoonia euroja

Strandman: YEL-uudistus tuo kaivattua helpotusta pien- ja yksinyrittäjille

Rydman: Vähemmällä rahalla enemmän tehoa irti järjestöistä – ”Toiminnassa on parannettavaa etenkin veronmaksajien näkökulmasta”

UKK-instituutti tuohtui Rydmanille: haastaa valtion oikeuteen – tietysti veronmaksajien rahoilla

Pääministeri Sipilälle ikänsä valehdellut turvapaikanhakija tuomittiin halvaantuneen naisen raiskauksesta

Kansliapäälliköt tukevat ministeri Rydmanin STEA-kriteerejä

Viikon suosituimmat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

Juutalaisseurakuntien johtaja teki rikosilmoituksen Helsinki Pridestä: ”Muodostaa Suomen lain näkökulmasta vakavan syrjintäriskin”

Rostila: Stubb sortui taas pride-politikointiin

Pride-marssilla maalitettiin lääkäreitä ja tutkijoita – ”Tavoitteena on pelotella”

Islamilainen rukouskutsu hiljenee Tanskassa – vasemmistokin sai jo tarpeekseen minareettijoikusta

Loppu ilmaisille lounaille Britanniassa: Turvapaikanhakijat joutuvat pulittamaan takaisin ”kansan osoittaman anteliaisuuden”

Purra varoittaa SDP:n strategiasta: Islamisteja Suomeen vaalimenestyksen takia

Pääministeri Sipilälle ikänsä valehdellut turvapaikanhakija tuomittiin halvaantuneen naisen raiskauksesta

Espoon alakoululaisille tyrkytetään antirasismikoulutusta – THL:ltä haetaan 600 000 euroa ”terveyden edistämiseen”

Seksikeinu Helsinki Priden puistojuhlassa – Antikainen: ”Onko liikaa pyydetty, että lapset säästetään julkisilta seksuaalisilta esityksiltä?”

Toimitus suosittelee

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026