Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Tynkkynen tyytyväisenä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin Euroopassa: “Voi pojat mitä siellä saatiinkaan aikaan”

Viestipalvelu X suosituin uutissovellus EU:n alueella – valtamedian ja vastamedian kisa käy jo täysillä kierroksilla

Sisäministeri Mari Rantanen EU:n maahanmuuttopolitiikasta: ”Olemme menossa tiukempaan suuntaan”

Koskela: Kannanhoidollinen metsästys on myös suden etu

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Mäenpää iloitsee metsästyslain muutoksesta: ”Ollaan demokratian ytimessä”

Strandman vaatii koulut liikkeelle: Lakimuutos ei saa jäädä paperille

Lasten ja nuorten fyysinen kunto on kohentunut kolmatta vuotta peräkkäin – Koponen: ”Suunta on oikea, mutta vielä pitää parantaa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta

Tehokkuus

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Veikko Vallin tekivät kirjallisen kysymyksen aluevaltuustojen päätöksentekoa ohjaavista mittareista.

&#8211; Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Kuten kaikilla organisaatioilla, joilla on budjetti, myös aluevaltuustoilla täytyy olla mittareita ja vertailutietoa, mihin ne perustavat päätöksenteon, toteaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Ilman toimivia mittareita ja todellista tietoa aluevaltuustot toimisivat lähes sokkoina.
&#8211; Ilman mittareita on vaarana, että kustannukset ja tuottavuus karkaavat, joudutaan ottamaan lisää velkaa tai nostamaan veroja ja asiakastyytyväisyys ja henkilökunnan hyvinvointi romahtavat, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Kustannuksia ja tehokkuutta seurattava
Vaikka alueiden organisaatiot ja rajat tulevat olemaan erilaiset kuin ennen alueiden aloittamista, on kuitenkin mahdollista saada vertailevaa tietoa ajalta ennen alueiden aloittamista.
Mittareiden tehokkaalla käytöllä voidaan seurata toiminnan kustannuksia, asiakastyytyväisyyttä, julkisten ja yksityisten palveluiden jakautumista, työn tehokkuutta, henkilöstön hyvinvointia, tuottamattomia toimintoja yms. Tieto näistä on ripoteltuna eri puolille alueen organisaatioita, ja varsinkin tietoa on niillä, jotka tekevät konkreettista asiakastyötä.
Jos tätä arvokasta tietoa ei saada kerättyä analysoitavaksi päättävälle tasolle, päättävä taso tulee tekemään päätöksiä mielipiteiden ja oletusten varassa.
&#8211; Oli mittausmenetelmä mikä tahansa, ilman sitä aluevaltuutetut eivät pysty toimimaan, toteavat Reijonen ja Vallin.
Mittaristoja on kehitetty
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun vastauksessa kerrotaan, että päätöksenteon tueksi tullaan käyttämään tarvittavia tietoja nykyisiltä hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä järjestäviltä kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kansallisten tietovarantojen tietoja. Päätöksenteon tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asiantuntijajoukon kanssa kehittänyt mittariston. Myös THL on tuottanut oman mittaristonsa.
Sosiaali ja terveysministeriö on asettanut myös soten tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää alueiden tiedolla johtamista.
Tiedolla johtaminen tärkeää
Valtiovarainministeriö tuottaa laskennallisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tason määrittämiseksi nykyisten kuntatasoisten tietojen ja hyvinvointialueiden suunnitelmatietojen pohjalta vertailutiedot siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden kustannukset, joiden tasoa voidaan verrata tuleviin hyvinvointialueiden palveluiden kustannustasoon.
&#8211; Vaikka näistä mittareista ei ole julkisuudessa juurikaan puhuttu, on hyvä tietää, että tiedolla johtaminen tulee olemaan käytössä myös aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa, toteavat Vallin ja Reijonen.
&nbsp;

Reijonen ja Vallin: Mihin aluevaltuustojen päätökset perustuvat?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan hallituksen velkaantumistahdista ja kyvyttömyydestä tehdä julkista taloutta keventäviä toimia. Koskelan mukaan Suomessa on nyt panostettava parempaan johtajuuteen sekä työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

&#8211; Julkinen sektorimme on kooltaan maailman huippua. Julkiset menomme ovat 59,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vain Ranska on tässä listauksessa edellämme, toteaa Jari Koskela.
Työllisyysluvuissa paljon ilmaa
Vaikka kasvua on tälle vuodelle ennustettu 3,5 prosenttia, niin kasvunopeus on hidastumassa jo parin vuoden jälkeen. Koskela huomauttaa, että Suomen talouskasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana on arvioitu jopa puolta pienemmäksi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
&#8211; Vaikka työllisyysluvut nyt näyttävät hyvältä, on niissä paljon ilmaa. Meidän suurin ongelmamme nimenomaan julkisella puolella on huono työn tuottavuus. Se ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen, Koskela sanoo.
Tarvitsemme parempaa johtajuutta
Digitalisaatioon ja tki-investointeihin panostaminen on Koskelan mukaan tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan muitakin keinoja, sillä pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea. Koskela vaatii velanoton sijaan panostuksia tehokkuuteen, tuottavuuteen ja johtajuuteen.
&#8211; Tarvitsemme parempaa johtajuutta, ja se pitää tiedostaa, ja siihen pitää panostaa. Voidaan mahdollisesti hyödyntää myös yhteisötaloutta, kuten kolmatta sektoria, mutta ennen kaikkea työn tuottavuutta ja samalla tehokkuutta pitää parantaa nykyisestä, Koskela korostaa.
&nbsp;

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea

Taloustieteen professori Matti Virénin mukaan likipitäen kaikkien maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan pienet kunnat ovat tehokkaampia kuin suuret. Perussuomalaisten ajatuspajan tilaisuudessa keskiviikkona puhuneelta professorilta ei riittänyt ymmärrystä politiikalle, jonka pääasiallinen sisältö on kuntakoon kasvattaminen.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-12083 alignleft" alt="kuntakoko" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-300x172.jpg" width="300" height="172" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-300x172.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-100x57.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-60x34.jpg 60w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko.jpg 401w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a>&#8211; Hallituksen ajatuskulku näyttää olevan, että kuntien tehokkuus kasvaa monotonisesti kuntakoon mukaan (punainen käyrä). Mutta jos katsotaan mitä tahansa suomalaista, eurooppalaista tai amerikkalaista tutkimusta &#8211; ja niitä on tehty tuhansia &#8211;  tulos on se, että relaatio on käännetyn &#8221;U&#8221;-kirjaimen muotoinen (sininen käyrä), Virén täsmensi.
Hänen mukaansa kaikkein pienimmissä kunnissa tehokkuus kasvaa kuntakokoon myötä, mutta samalla hän huomauttaa, että kaikkein suurimmat kunnat ovat tehottomampia.
&#8211; Tämän kieltäminen tutkijan näkökulmasta saman asian sanomista kuin että maapallo olisi pannukakku, hän totesi.
Professorin mukaan kuntakoon ja tehokkuuden suhdetta on tutkittu maailmalla paljon. Hän kertoi, että sofistikoituneiden ja huolella tehtyjen laskentamallien perusteella voidaan todeta, että että kuntien tehokkuus on parhaimmillaan noin 10.000 asukkaan kuntakoossa. Hän nosti hyväksi esimerkiksi Saksan, jossa kuntien koko on hyvin pieni.
&#8211; Siellä on yli 10.000 kuntaa. Ja me tiedämme, että Saksassa taloudella menee kauhean huonosti &#8211; vai miten se menikään, professori irvaili ja jatkoi: Jos ajatellaan, että Suomessa talouden ongelmat pitää ratkaista kuntakokoa kasvattamalla, niin miksi Saksassa ei tehdä samanlaista?
Virén alleviivasi Suomen hallituksen harjoittaman politiikan ristiriitaisuutta vielä kysymällä, että mistä on peräisin se ahaa-ilmiö, jossa Suomen rakenneongelmat ratkaistaan suurentamalla kuntakokoa.

Professori Virén: suurimmat kunnat tehottomia