Ruutikankaan ampuma-alue keskustan poliittisena pelinappulana – todellisuudessa Ruutikangas on perussuomalaisten ja pienpuolueiden yhteinen onnistunut voimannäyttö

Sähköautot nousevat kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen mukaan onnettomuustilastojen kärkeen

Kevät 2024 oli Suomen maahanmuuttopolitiikalle historiallinen käännekohta – Peltokangas: “Tänä syksynä on tiedossa jälleen monia uusia hallituksen esityksiä maahanmuuttopolitiikan remontoimiseksi”

Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta

Koululaiset katoavat yksityiskouluista mutta tuet jäävät – hyvinvointiyhteiskunnan hunajapurkissa on monta reikää

Perussuomalainen Nuoriso: Alhainen syntyvyys uhkaa suomalaisten tulevaisuutta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

ulkomaat

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan tällä viikolla hallitusneuvotteluissa pöydällä ovat kaikki jäljellä olevat asiat, joista ei vielä ole sovittu, kuten kehitysapuleikkauksia ja talouspöydän kirjauksia koskevat asiat. Ratkaisujen löydyttyä neuvotteluiden eteneminen voi jatkossa tapahtua hyvinkin nopeasti.

Mikäli muutama riita-asia saadaan hallitusneuvotteluissa nyt käsiteltyä, neuvottelujen etenemiseen tulisi siis vauhtia, Riikka Purra arvioi hetki sitten kommentoidessaan hallitusneuvottelujen tilannetta.
&#8211; Kehitysapua ja muutamia muita asioita. Myös talouspöydässä on vielä tekemistä. Jos ja kun nämä saadaan alta pois, muualla on sitten aika nopeaa, uskoisin.
Kehitysavussa leikattavaa
Kehitysapuleikkauksista on haettu ratkaisua jo viime viikolla. Perjantaina Purra totesi , että <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kehitysapuleikkaukset-poydalla-hallitusneuvotteluissa-perussuomalaiset-haluaa-selvia-saastoja/">kehitysavun leikkauksiin</a> kohdistuvissa neuvotteluissa aletaan olla jo niissä luvuissa, joista perussuomalaisten ei ole mahdollista tulla enää alas.
&#8211; Olemme joustaneet alkuperäisistä vaatimuksistamme, kuten kaikki muutkin ovat joustaneet omistaan. Meille perussuomalaisissa on kuitenkin hyvin tärkeää, että hallitus, joka sopeuttaa ja leikkaa näin paljon, niin silloin täytyy olla myös valmis leikkaamaan runsaasti maan ulkopuolelle menevistä miljardeista.

Purra: Perussuomalaisille on tärkeää, että hallitus, joka sopeuttaa paljon, leikkaa runsaasti maan ulkopuolelle menevistä miljardeista

Koronakriisi ja talouden supistuminen eivät vaikuta kehitysavun rahoitukseen. Joka aamu, kun aurinko nousee, kaukomaille katoaa suomalaisten verovaroja yhden lottovoiton verran.

Korona iskee rajusti Suomen julkiseen talouteen: valtiovarainministeriön arvion mukaan talous tulee supistumaan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Myös kunnat joutuvat talousvaikeuksiin erilaisista koronan suorista ja välillisistä seurauksista johtuen. Silti kehitysapuprojektien rahoittaminen veronmaksajien, erityisesti keskiluokan piikkiin jatkuu kuten ennenkin.
Ekonomisti Vesa Vihriälän johtaman selvitysryhmän mukaan Suomen talouteen tulisi kohdistaa lähivuosina merkittäviä sopeutuksia, johon kuuluu menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Koronakriisin maksajiksi joutunee jälleen keskiluokka, jonka asuminen, ruoka ja liikkuminen kallistuu entisestään.
Suomella korkeimmat vastuut
Vihriälä väläytti jopa edessä olevasta menetetystä vuosikymmenestä, jolloin velka kasaantuu tuleville sukupolville.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan julkisen talouden kokonaisvelka voi paisua tänä vuonna jopa 20 miljardilla eurolla koronan vuoksi.
Kulmuni sanoi äskettäin eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa, että Suomea rasittavat lisäksi erittäin raskaat vastuut ja takuut.
&#8211; Meillä ei ole kohta enää, mitä antaa. Nimittäin meillä on kaikista EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat vastuut, Kulmuni sanoi.
Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa
Menoleikkauksista kun on kyse, jokaisen olisi hyvä muistaa, että koronakriisi ei tälläkään hetkellä vaikuta mitenkään kehitysavun rahoitukseen. Valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna huimat 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa.
Suomi siis kylvää kehitykseen ja kaukomaille joka ikinen päivä lähes kolme miljoonaa euroa. Kun Aurinko aamulla nousee, samalla katoaa veronmaksajien rahoja kehitysapukohteisiin yhden lottovoiton verran eli 2,8 miljoonaa euroa.
Joka viikko kehitysapuun menee 19,6 miljoonaa euroa. Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa ja niin edelleen. Miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka päivä, viikko ja kuukausi. Vuodesta toiseen.
Mikään ei viittaa siihen, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus olisi leikkaamassa kehitysapurahoja &#8211; pikemminkin päinvastoin. Hallitusohjelmassa jopa luvataan korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.
Miljoonia maailmalle tasaiseen tahtiin
Suomen uutiset kertoi huhtikuussa esimerkkejä kehitysapukohteista, joihin kehitysapurahaa käytetään. YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahti kolme miljoonaa euroa, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ulkoministerio-jakoi-taas-miljoonia-maailmalle-suomalaisten-verovaroja-sujahti-kongoon-presidentti-tarja-halosen-kehityspoliittisiin-tehtaviin-ja-ykn-ymparistorahastoon/">Somalian maahanmuuttovirastolle</a> miljoona sekä YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:lle kolme miljoonaa euroa.
Viimeisimpiä ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituskohteita ovat esimerkiksi Afrikan Verohallintojen Foorumi ATAF, jolle lähtee Suomesta 2,1 miljoonaa. Ulkoministeriön kehitysviestinnän tukemiseen menee 200 000 euroa. Maailmanpankin globaalia evaluointikapasiteettia vahvistava aloite puolestaan saa 250 000 euroa.
Tax Justice Network Africa (TJNA) on verotus- ja kehitysalalla Afrikan tärkein kansalaistoimijoiden tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan verkosto. Siihen kuuluu 31 afrikkalaista kansalaisjärjestöä. Suomen kehitysapubudjetista lohkeaa TJNA:lle 1,2 miljoonaa euroa.
Tässä kohtaa suomalainen veronmaksaja saattaa ajatella: Mitä ihmeen tekemistä minulla on tällaisten hankkeiden kanssa? Vastaus kuuluu: Sinun täytyy ne maksaa.
&nbsp;

Valtiovarainministerin mukaan jaettavaa ei ole – Suomi kylvää kehitysapuun lähes 3 miljoonaa euroa joka päivä

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko penää hallitukselta nopeita toimia ulkomailla hätään joutuneiden suomalaisten palvelun parantamiseksi.

&#8211; Vuosittain noin kaksisataa suomalaista tarvitsee konsuliapua ulkomailla. Saamani palautteen perusteella osa hädänalaisista ei saa suurlähetystöistä tarvitsemaansa apua. Kansalaisen hengen pelastamisen tulisi olla valtion ykkösprioriteetti riippumatta hänen olinpaikastaan ja varallisuudestaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko.
Sairastuneet jätetään maailmalle
Niikko kirjoittaa asiasta <a href="http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277770-kuka-pelastaa-hadassa-olevan-suomalaisen-ulkomailla">blogissaan</a>, jossa hän käyttää esimerkkinä sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa viime päivinä paljon huomiota herättänyttä Miikka Mustosen tapausta.
&#8211; Miksi Suomessa jopa tuhannet laittomasti maassa olevat saavat verovaroin täyden terveydenhuollon, mutta suomalaiset eivät saa välttämätöntä hoitoa ulkomailla?
&#8211; Arvovalinnoissa on jokin pahasti vialla, jos varta vasten terrorismitarkoituksessa Suomesta matkustaneille harkitaan erikoisjärjestettyä paluukyytiä, mutta varattomat sairastuneet joutuvat hengenvaaraan, Niikko sanoo.
Yksikään suomalainen ei saa jäädä ilman apua
Niikko vaatii hallitukselta välittömiä toimia hädänalaisten auttamiseksi.
&#8211; Suurlähetystöt tekevät hyvää työtä suomalaisten auttamiseksi maailmalla. Lähetystöjen toimivaltuuksia pitää laajentaa konsulipalvelulakia tarkastamalla, jotta yksikään suomalainen ei jää ilman apua. Tarvittaessa myös määrärahoja on lisättävä.

Niikko: Prioriteetit kuntoon hädänalaisten auttamisessa